< Hoosean 7 >

1 Kun minä Israelia parannan, silloin tulevat julki Efraimin rikokset ja Samarian pahuudet; sillä he harjoittavat petosta, varas tunkeutuu sisään, ja rosvojoukko ryöstää ulkona.
when I would heal Israel, then is the iniquity of Ephraim uncovered, and the wickedness of Samaria, for they commit falsehood; and the thief entereth in, and the troop of robbers maketh a raid without.
2 Eivät he ajattele sydämessään, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa piirittävät heidät, ne ovat tulleet minun kasvojeni eteen.
And let them not say to their heart — I remember all their wickedness; now their own doings have beset them about, they are before My face.
3 He ilahuttavat pahuudellansa kuningasta ja valheillansa ruhtinaita.
They make the king glad with their wickedness, and the princes with their lies.
4 Kaikki he ovat avionrikkojia; he ovat kuin leipojan sytyttämä uuni: hän jättää tulen kohentamatta taikinan sotkemisesta sen happanemiseen asti.
They are all adulterers, as an oven heated by the baker, who ceaseth to stir from the kneading of the dough until it be leavened.
5 Meidän kuninkaamme päivänä ovat ruhtinaat sairaina viinin hehkusta. Hän lyö kättä pilkkaajain kanssa.
On the day of our king the princes make him sick with the heat of wine, he stretcheth out his hand with scorners.
6 Sillä he ovat juonillaan saattaneet sydämensä kuumaksi kuin uuni; koko yön heidän leipojansa nukkuu, aamulla se palaa kuin liekitsevä tuli.
For they have made ready their heart like an oven, while they lie in wait; their baker sleepeth all the night, in the morning it burneth as a flaming fire.
7 He ovat kaikki kuumia kuin uuni, he syövät tuomarinsa: kaikki heidän kuninkaansa ovat kaatuneet, ei yksikään niistä ole minua avuksi huutanut.
They are all hot as an oven, and devour their judges; all their kings are fallen, there is none among them that calleth unto Me.
8 Efraim sekaantuu kansojen joukkoon. Efraim on tullut leivän kaltaiseksi, jota ei ole käännetty.
Ephraim, he mixeth himself with the peoples; Ephraim is become a cake not turned.
9 Muukalaiset syövät hänen voimansa, mutta ei hän sitä ymmärrä. Hänen hiuksensakin ovat jo harmaiksi käyneet, mutta hän ei ymmärrä.
Strangers have devoured his strength, and he knoweth it not; yea, gray hairs are here and there upon him, and he knoweth it not.
10 Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä, eivätkä he palaja Herran, Jumalansa, tykö, eivät etsi häntä, vaikka kaikki näin on.
And the pride of Israel testifieth to his face; but they have not returned unto the LORD their God, nor sought Him, for all this.
11 Efraim on tullut kyyhkysen kaltaiseksi, joka on tyhmä ja taitamaton: he huutavat avuksi Egyptiä, he menevät Assuriin.
And Ephraim is become like a silly dove, without understanding; they call unto Egypt, they go to Assyria.
12 Juuri kun ovat menossa, minä levitän verkkoni heidän päällensä ja pudotan heidät alas kuin taivaan linnut; minä kuritan heitä, niinkuin on julistettu heidän seurakunnallensa.
Even as they go, I will spread My net upon them; I will bring them down as the fowls of the heaven; I will chastise them, as their congregation hath been made to hear.
13 Voi heitä, sillä he ovat menneet minua pakoon! Häviö heille, sillä he ovat minusta luopuneet! Minä tahdoin lunastaa heidät, mutta he puhuivat minua vastaan valheita.
Woe unto them! for they have strayed from Me; Destruction unto them! for they have transgressed against Me; Shall I then redeem them, seeing they have spoken lies against Me?
14 Eivät he huuda minun puoleeni sydämestänsä, vaan ulvovat vuoteissansa. Jyvien ja viinin tähden he kokoontuvat. Minua vastaan he niskoittelevat.
And they have not cried unto Me with their heart, though they wail upon their beds; they assemble themselves for corn and wine, they rebel against Me.
15 Minä olen heitä kurittanut, minä olen vahvistanut heidän käsivartensa, mutta minua vastaan he ovat aikoneet pahaa.
Though I have trained and strengthened their arms, yet do they devise evil against Me.
16 He kääntyvät, mutta eivät korkeutta kohti. He ovat kuin pettävä jousi. Heidän ruhtinaittensa pitää kaatuman miekkaan kieltensä kiukkuisuuden tähden. Tästä he saavat pilkan Egyptin maassa.
They return, but not upwards; they are become like a deceitful bow; their princes shall fall by the sword for the rage of their tongue; this shall be their derision in the land of Egypt.

< Hoosean 7 >