< Hoosean 14 >

1 Palaja Israel, Herran, sinun Jumalasi tykö, sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi.
Wee Isiraeli-rĩ, cookerera Jehova Ngai waku. Mehia maku nĩmo makũgũithĩtie!
2 Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: "Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit.
Thiĩ na ciugo ũcookerere Jehova, ũmwĩre atĩrĩ, “Tũrekere mehia maitũ mothe, na ũtwamũkĩre na wega waku, nĩguo tũhote gũkũrutĩra igongona rĩa gũkũgooca na mĩromo iitũ.
3 Assur ei ole meitä auttava, hevosilla emme tahdo ratsastaa, emmekä enää sano kättemme teoille: 'Meidän jumalamme'; sillä sinussa saa orpo armon."
Ashuri ndangĩhota gũtũhonokia; tũtikũhaica mbarathi cia ita. Tũtirĩ hĩndĩ ĩngĩ tũgaacooka gwĩta kĩrĩa tũthondekete na moko maitũ ‘ngai ciitũ,’ nĩgũkorwo thĩinĩ waku ciana cia ngoriai nĩciiguagĩrwo tha.”
4 Minä parannan teidän luopumuksenne, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois.
“Nĩngamahonia kũrĩa maanoora njĩra, na ndĩmende ndĩyendeire; nĩgũkorwo marakara makwa nĩmamehereire.
5 Minä olen oleva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon.
Ngaatuĩka ta ime harĩ Isiraeli; nake akaarirũka ta gĩtoka. Agaikũrũkia mĩri yake ehaande o ta mĩtarakwa ya Lebanoni.
6 Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin.
Thuuna ciake nĩigakũra. Ũthaka wake ũgaatuĩka ta wa mũtĩ wa mũtamaiyũ, naguo mũtararĩko wake ũtuĩke ta mũtarakwa wa Lebanoni.
7 Sen varjossa asuvaiset kasvattavat jälleen viljaa ja kukoistavat kuin viiniköynnös. Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin.
Andũ nĩmagatũũra rĩngĩ kĩĩruru-inĩ gĩake. Nake akaarura ta ngano. Akaarirũka ta mũthabibũ, nayo ngumo yake ĩtuĩke ta ya ndibei ya kuuma Lebanoni.
8 Efraim! Mitä on minulla enää tekemistä epäjumalien kanssa? Minä kuulen häntä, minä katson hänen puoleensa, minä, joka olen kuin viheriöitsevä kypressi: minusta on sinun hedelmäsi.
Wee Efiraimu, ndĩ na ũhoro ũngĩ ũrĩkũ na mĩhianano ya kũhooywo? Nĩngamũcookeria ũhoro na ndĩmũmenyerere. Haana ta mũkarakaba mũruru; gũciara gwaku kuumaga harĩ niĩ.”
9 Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat.
Nũũ mũũgĩ? Ũcio nĩakamenya maũndũ macio. Nũũ ũkũũranaga maũndũ? Ũcio nĩakamamenya. Njĩra cia Jehova nĩ njagĩrĩru; arĩa athingu nĩcio mathiiagĩra, no arĩa aremi mahĩngagwo marĩ o njĩra-inĩ icio.

< Hoosean 14 >