< Hoosean 13 >
1 Milloin Efraim puhui, syntyi kauhu: korkealle kohosi hän Israelissa. Mutta hän joutui syynalaiseksi Baalin takia, ja hän kuoli.
[Burun] Əfraim sɵz ⱪilƣanda, kixilǝr ⱨɵrmǝtlǝp titrǝp ketǝtti; U Israil ⱪǝbililiri arisida kɵtürülgǝn; Biraⱪ u Baal arⱪiliⱪ gunaⱨ ⱪilip ɵldi.
2 Nyt he jatkavat synnintekoa, tekevät itselleen valettuja kuvia hopeastansa, epäjumalankuvia ymmärryksensä mukaan, taitoniekkain tekemiä kaikki tyynni. Niille he puhuvat; ihmisiä teurastavat, vasikoita suutelevat.
Ular ⱨazir gunaⱨning üstigǝ gunaⱨ sadir ⱪilmaⱪta! Ɵzlirigǝ kümüxliridin ⱪuyma mǝbudlarni, Ɵz ǝⱪli oylap qiⱪⱪan butlarni yasidi; Bularning ⱨǝmmisi ⱨünǝrwǝnning ǝjri, halas; Bu kixilǝr toƣruluⱪ: «Ⱨǝy, insan ⱪurbanliⱪini ⱪilƣuqilar, mozaylarni sɵyüp ⱪoyunglar!» deyilidu.
3 Sentähden he ovat kuin aamupilvi, kuin kaste, joka varhain haihtuu, kuin akanat, jotka puimatantereelta lentävät, kuin savu, joka häipyy ikkunasta.
Xunga ular sǝⱨǝrdiki bir parqǝ buluttǝk, Tezdin ƣayip bolidiƣan tang sǝⱨǝrdiki xǝbnǝmdǝk, Hamandin ⱪara ⱪuyunda uqⱪan pahaldǝk, Tünglüktin qiⱪⱪan is-tütǝktǝk [tezdin] yoⱪap ketidu.
4 Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi, hamasta Egyptin maasta lähtien; muuta Jumalaa sinä et tunne kuin minut, eikä ole muuta auttajaa kuin minä.
Biraⱪ Misir zeminidin tartip Mǝn Pǝrwǝrdigar sening Hudaying bolƣanmǝn; Sǝn Mǝndin baxⱪa ⱨeq Ilaⱨni bilmǝydiƣan bolisǝn; Mǝndin baxⱪa ⱪutⱪuzƣuqi yoⱪtur.
5 Minä tunsin sinut erämaassa, kuivassa maassa.
Mǝn qɵl-bayawanda, ⱪurƣaⱪqiliⱪning zeminida sǝn bilǝn tonuxtum;
6 Sen mukaan kuin heidän laitumensa olivat, he kylläisiksi tulivat. He tulivat kylläisiksi, ja heidän sydämensä tuli ylpeäksi; sentähden he unhottivat minut.
Ular ozuⱪlandurulup, toyunƣan, Toyunƣandin keyin kɵnglidǝ tǝkǝbburlixip kǝtkǝn; Xunga ular Meni untuƣan.
7 Niin minusta tuli heille ikäänkuin leijona, niinkuin pantteri tien ohessa minä heitä väijyin.
Əmdi Mǝn ularƣa xirdǝk bolimǝn; Yilpizdǝk ularni yol boyida paylap kütimǝn;
8 Minä käyn heidän kimppuunsa kuin karhu, jolta on riistetty poikaset, revin heidän sydänkalvonsa ja syön heidät siinä paikassa kuin naarasleijona. Metsän pedot raatelevat heidät.
Küqükliridin mǝⱨrum bolƣan eyiⱪtǝk Mǝn ularƣa uqrap, Yürǝk qawisini titiwetimǝn; Ularni qixi xirdǝk nǝⱪ mǝydanda yǝwetimǝn; Daladiki ⱨaywanlar ularni yirtiwetidu.
9 Se on sinun turmiosi, Israel, että olet minua vastaan, joka olen sinun apusi.
Sening ⱨalakiting, i Israil, dǝl Manga ⱪarxi qiⱪⱪanliⱪing, Yǝni Yardǝmqinggǝ ⱪarxi qiⱪⱪanliⱪingdin ibarǝttur.
10 Missä on nyt sinun kuninkaasi, että hän auttaisi sinua kaikissa kaupungeissasi, ja sinun tuomarisi, joista olet sanonut: "Anna minulle kuningas ja ruhtinaat"?
Əmdi barliⱪ xǝⱨǝrliringdǝ sanga ⱪutⱪuzƣuqi bolidiƣan padixaⱨing ⱪeni? Sening soraⱪqi-ⱨakimliring ⱪeni? Sǝn bular toƣruluⱪ: «Manga padixaⱨ wǝ xaⱨzadilarni tǝⱪdim ⱪilƣaysǝn!» dǝp tiligǝn ǝmǝsmu? —
11 Kuninkaan minä annan sinulle vihassani ja otan pois kiivastuksessani.
Mǝn ƣǝzipim bilǝn sanga padixaⱨni tǝⱪdim ⱪilƣanmǝn, Əmdi uni ƣǝzipim bilǝn elip taxlidim.
12 Efraimin rikos on sidottu kokoon, talteen on pantu hänen syntinsä.
Əfraimning ⱪǝbiⱨliki qing orap-ⱪaqilanƣan; Uning gunaⱨi juƣlinip saⱪlanƣan;
13 Hänelle tulee synnyttäjän tuskat. Hän on älytön lapsi, sillä hän ei aikanansa tule esiin kohdusta.
Tolƣaⱪ basⱪan ayalning azabliri uningƣa qüxidu; U ǝⱪilsiz bir oƣuldur; Qünki baliyatⱪuning aƣzi eqilƣanda, u ⱨazir bolmiƣan!
14 Tuonelan kädestä minä heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä sinun surmasi, tuonela? Katumus on peitetty minun silmiltäni. (Sheol )
Mǝn bǝdǝl tɵlǝp ularni tǝⱨtisaraning küqidin ⱪutuldurimǝn; Ularƣa ⱨǝmjǝmǝt bolup ɵlümdin ⱪutⱪuzimǝn; Əy, ɵlüm, sening wabaliring ⱪeni?! Əy, tǝⱨtisara, sening ⱨalakǝtliring ⱪeni?! Mǝn buningdin puxayman ⱪilmaymǝn! (Sheol )
15 Vaikka hän veljien seassa on hedelmöitseväinen, on itätuuli tuleva, on nouseva Herran tuuli erämaasta, ja hänen kaivonsa kuivuu, ja hänen lähteensä ehtyy: se on ryöstävä hänen aarteensa, kaikki hänen kallisarvoiset kalunsa.
[Əfraim] ⱪerindaxliri arisida «mewilik» bolsimu, Xǝrⱪtin bir xamal qiⱪidu, Yǝni Pǝrwǝrdigarning qɵl-bayawandin qiⱪⱪan bir xamili kelidu; [Əfraimning] buliⱪi ⱪurup ketidu, uning su bexi ⱪaƣjirap ketidu; U [xamal] hǝzinisidiki barliⱪ nǝpis ⱪaqa-ⱪuqilarni bulang-talang ⱪilidu.
16 Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan.
Samariyǝning ɵz gunaⱨi ɵz zimmisigǝ ⱪoyulidu; Qünki u ɵz Hudasiƣa boynini ⱪattiⱪ ⱪilƣan; Ular ⱪiliq bilǝn yiⱪilidu, Bowaⱪliri parǝ-parǝ ⱪilip qeⱪiwetilidu, Ⱨamilidar ayalliri yeriwetilidu.