Hoosean 11
1 Kun Israel oli nuori, rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani.
Hagi Israeli vahe'mo'zama mofavrema mani'nazage'na navesi'nezmante'na mofavreni'e hu'na Isipitira zamavare'noe.
2 Aina kun kutsujat heitä kutsuivat, he menivät pois heidän kasvojensa edestä, uhrasivat baaleille ja polttivat uhreja epäjumalille.
Hianagi Nagrama kema zamagriku'ma nehuge'za, mago'ane natre'za afete vu'naze. Ana nehu'za Bali havi anumzantaminte'ene kaza osu havi anumzantaminte'ene ofane mananentake zanena ome kremana vu'naze.
3 Minä opetin Efraimin kävelemään. -Hän otti heidät käsivarsillensa. -Mutta he eivät ymmärtäneet, että minä heidät paransin.
Hagi Israeli vahera zamazantera Nagra zamavazu hu'na vano nehu'na, kama vanoma hu avu'ava zana rempi huzmi'noe. Hianagi Nagrama zamazeri knamare'noa zana ke'za antahi'za osu'naze.
4 Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä; minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin.
Nagra nasunku hunezmante'na navesi nezmante'na Israeli vahera zamavare'na vu'noe. Ana nehu'na zamanankempintira karenamare zafa eri netre'na, pri hu'na ne'zana zami'noe.
5 Eivätkö he joutuisi jälleen Egyptin maahan, eikö Assur tulisi heille kuninkaaksi, koska he eivät ole tahtoneet kääntyä?
Zamagra ete rukrahera huza Isipia ovugahaze. Hianagi Asiria vahe'mo'za kegava huzmantegahaze. Na'ankure Nagrite'ma e'zankura zamavesra hu'nazagu anara hugahaze.
6 Miekka on riehuva hänen kaupungeissansa, on hävittävä hänen salpansa, on syövä syötävänsä, heidän neuvonpiteittensä takia.
Hanki rankumazmifina bainati kazinteti ha' vahe'mo'za eme ha' huzmante'za ku'ma kafazmia tapage hunetre'za, zamahe vagaregahaze. Ana hanageno antahintahima retro'ma hu'naza zamo'a amne zankna hugahie.
7 Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois; ja kun sitä kutsutaan korkeutta kohti, ei kenkään heistä ylenny.
Na'ankure Nagri vahe'mo'za natre'za rukrahe hu'za nevaze. Ana nehu'za Marerisga hunemo'e hu'za zamagra hugahazanagi, Nagra zamazeri so'ea osugahue.
8 Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim, heittäisin sinut, Israel? Kuinka jättäisin sinut niinkuin Adman, tekisin sinulle niinkuin Seboimille? Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää.
Hagi Efraemi vahe'mota inankna hu'na tamatregahue? Inankna hu'na Isareli vahe'mota tamatregahue? Hagi inankna hu'na Adma kumate vahe'ma zamazeri havizama hu'noa zana hugahue? Hagi inankna hu'na Zeboimi kumate vahe'ma zamazeri havizama hu'noa zana hugahue? Nagra nagu'areti tusi'za hu'na nasunkura huramantoe.
9 En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi; en tule minä vihan tuimuudessa.
Hagi narimpa ahe'zamo'ma tevema reana atrenugeno evuramina, Israeli vahera zamahe vaga'oregahue. Na'ankure Nagra vahetfana omani'noanki, Anumza mani'noe. Nagra Ruotage hu'noa Anumzama amu'nontamifima nemanua Anumzanki'na, Nagra narimpa aheramante'na e'na eme tamahe hanara osugahue.
10 Ja he vaeltavat Herran jäljessä. Hän ärjyy kuin leijona-niin, hän ärjyy, ja vavisten tulevat lapset mereltä päin.
Mago knafina Ra Anumzamofona amage antegahaze. Nagra Ra Anumzamo'na laionimo'ma nehiaza huna ranke nehanuge'za, mofavre naga'nimo'za zage fre kazigatira zamahirahiku nehu'za egahaze.
11 Vavisten he tulevat Egyptistä kuin linnut, Assurin maasta kuin kyyhkyset, ja minä saatan heidät asumaan kodeissansa, sanoo Herra.
Hagi maho namamo'zama nehazaza huza Isipitira hare'za ne-esageno, Asiriati'ma maho namamo'za zamahirahiku nehu'za hare'za azankna nehanage'na, ete zamavare'na kumazamire ome zamatregahue hu'na Ra Anumzamo'na nehue.
12 Efraim on ympäröinyt minut valheella ja Israelin huone vilpillä. Juuda juoksee yhä valtoimena, välittämättä Jumalasta, Pyhästä, Totisesta.
Hagi Efraemi vahe'mo'za havigege huza nevazageno, Juda vahe'mofo Anumzamofo kea ontahi vano vano nehu'za Ruotge'ma Hu'nemofona zamagu'aretira hu'za avariri fatgoa nosaze.
