< Hoosean 10 >

1 Israel oli rehevä viiniköynnös, joka teki hedelmiä. Mitä runsaampi sen hedelmä oli, sitä runsaammin se teki alttareita; mitä parempi sen maa oli, sitä parempia patsaita se pystytti.
An emptied vine is Israel; how should he bring forth fruit for himself? the more numerous was his fruit the more he increased the altars; the more prosperous was his land, the more they made goodly statues.
2 Liukas oli heidän sydämensä; nyt he saavat siitä kärsiä: hän särkee heidän alttarinsa, hävittää heidän patsaansa.
Their heart is divided; now shall they bear their guilt: this will break down their altars, will devastate their statues.
3 Nyt he saavat sanoa: "Ei ole meillä kuningasta, sillä me emme ole peljänneet Herraa; ja mitä hyvää kuningas meille tekisi?"
For now will they say, We have no king; because we fear not the Lord: and the king—what can he do for us?
4 He puheita pitävät, väärin vannovat, liittoja tekevät; mutta tuomio versoo kuin koiruoho pellon vaosta.
They have spoken [vain] words, swearing falsely in making a covenant: therefore springeth up the punishment as poison in the furrows of the field.
5 Beet-Aavenin vasikkain tähden joutuvat pelkoon Samarian asukkaat. Sillä vasikan tähden vaikeroi sen kansa, ja vasikan tähden sen papit vapisevat, sen kunnian tähden, kun se siltä vaeltaa pois.
For the calves of Beth-aven are terrified the inhabitants of Samaria: yea, the people thereof mourn over them, and also its false priests that [before] rejoiced over them, for its glory, because it is departed from it.
6 Se itsekin viedään Assuriin lahjaksi sotaisalle kuninkaalle. Häpeän saa Efraim, ja häpeään joutuu Israel neuvonpiteistänsä,
Also this shall be carried unto Assyria for a present to the contentious king: Ephraim shall receive shame, and Israel shall be ashamed because of his own counsel.
7 Hukassa on Samaria kuninkaineen, on kuin vaahto veden pinnalla.
As for Samaria, her king shall vanish like the foam upon the surface of the water.
8 Aavenin uhrikukkulat, Israelin synti, hävitetään; orjantappuraa ja ohdaketta on kasvava heidän alttareillansa. Ja he sanovat vuorille: "Peittäkää meidät", ja kukkuloille: "Langetkaa meidän päällemme".
And destroyed shall be the high-places of Aven, [the cause of] the sin of Israel; the thorn and the thistle shall grow upon their altars: and they shall say to the mountains, Cover us; and to the hills, Fall upon us.
9 Gibean päivistä asti sinä olet syntiä tehnyt, Israel. Sinne he ovat asettuneet. Eikö saavuttaisi heitä Gibeassa sota, sota vääryyden miehiä vastaan?
More than in the days of Gib'ah hast thou sinned, O Israel! there they stood; and the battle in Gib'ah against the children of wickedness did not overtake them.
10 Haluni mukaan minä olen heitä kurittava, ja heitä vastaan kokoontuvat kansat, kun minä kytken heidät kiinni heidän kahteen rikokseensa.
[But now] after my desire will I chastise them: and the people shall be gathered against them, when they harness them [for labor] in their two furrows.
11 Efraim on lehmä, joka on totutettu mielellänsä puimaan, mutta minä käyn käsiksi hänen kauniiseen kaulaansa. Minä valjastan Efraimin: Juuda saa kyntää, Jaakob äestää.
And Ephraim is as a well-taught heifer that loveth to tread out the corn; and I passed over her fair neck: now will I make Ephraim draw the wagon, Judah shall plough, and Jacob shall harrow the field for the enemy.
12 Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö, niin saatte leikata laupeuden leikkuun. Raivatkaa itsellenne uudispelto, silloin kun on aika etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja antaa sataa, teille vanhurskautta.
Sow then for yourselves after righteousness, that you may reap [the fruit] of kindness; cultivate your fallow field; for it is time to seek the Lord, till he come and rain righteousness down for you.
13 Te olette kyntäneet jumalattomuutta, leikanneet vääryyttä ja syöneet valheen hedelmää; sillä sinä olet luottanut omaan tiehesi, sankariesi paljouteen.
[But] ye have ploughed wickedness, iniquity have ye reaped, ye have eaten the fruit of lies; because thou didst trust in thy own way, in the multitude of thy mighty men:
14 On nouseva pauhina sinun kansojesi kesken, ja kaikki sinun linnoituksesi hävitetään, niinkuin Salman hävitti Beet-Arbelin sodan päivänä: äiti ruhjotaan lastensa päälle.
Therefore shall a tumult arise among thy people, and all thy fortresses shall be wasted, as Shalman devastated Beth-arbel on the day of battle, [when] the mother was dashed in pieces upon her children.
15 Tämän tekee teille Beetel teidän ylenpalttisen pahuutenne tähden: aamunkoitossa Israelin kuningas tuhotaan.
The like of this doth Beth-el procure unto you because of your great wickedness: in the early morning shall utterly pass away the king of Israel.

< Hoosean 10 >