< Hoosean 1 >
1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.
Judah siangpahrang, Uzziah, Jotham, Ahaz, Hezzekiah hoi Israel siangpahrang, Joash capa Jeroboam siangpahrang ah oh nathuem ah, Beeri capa Hosea khaeah Angraeng ih lok to angzoh.
2 Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle: "Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo ja haureudesta syntyneet lapset, sillä maa on peräti rikkonut avion luopumalla Herrasta".
Hosea patohhaih rang hoiah Angraeng mah lokthuih naah, Angraeng mah Hosea khaeah, Caeh ah loe, tangzat zaw kami hoi tangzat zaw kami ih caanawk to zu ah la ah, prae mah tangzat zaw kami hoiah zaehaih sak boeh pongah, Angraeng khae hoi amkhraeng o boeh, tiah a naa.
3 Niin hän meni ja otti Goomerin, Diblaimin tyttären. Ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan.
To pongah anih loe caeh moe, Diblaim canu Gomer to zu ah a lak; a zu loe loe zokpom moe, anih hanah capa to sak pae.
4 Ja Herra sanoi hänelle: "Pane hänelle nimeksi Jisreel, sillä vähän aikaa vielä, ja minä kostan Jisreelin verivelat Jeehun suvulle ja teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta.
To naah Angraeng mah anih khaeah, anih ih ahmin to Jezreel, tiah sah ah; Jezreel ah kami athii palonghaih oh pongah, Jehu ih imthung takoh nuiah akra ai ah lu ka lak moe, Israel siangpahrang ukhaih prae to ka boengsak han.
5 Ja sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin laaksossa."
To na niah loe Jezreel ih azawn ah Israel ih kalii to ka khaeh pae han, tiah a naa.
6 Ja vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären, ja Herra sanoi Hoosealle: "Pane hänelle nimeksi Loo-Ruhama, sillä en minä enää tästedes armahda Israelin heimoa, niin että antaisin heille anteeksi.
Anih loe zokpom let moe, canu maeto sak. To naah Sithaw mah anih khaeah, Israel imthung takoh nuiah palungnathaih ka tawn mak ai, nihcae to ka lak ving han boeh, to pongah ahmin ah Lo-Ruhamah, tiah sah ah, tiah a naa.
7 Mutta Juudan heimoa minä armahdan: minä pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla, mutta en pelasta heitä jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä ratsumiehillä."
Toe Judah imthung takoh nuiah loe palungnathaih kam tuengsak han, nihcae loe kalii, sumsen, misa angtukhaih, hrangnawk hoi hrang angthueng kaminawk mah pahlong mak ai, angmacae ih Angraeng Sithaw mah ni pahlong tih, tiah a naa.
8 Kun vaimo oli vieroittanut Loo-Ruhaman, tuli hän raskaaksi ja synnytti pojan.
Lo-Ruhamah tahnu amphi pacoengah, anih loe zokpom moe, capa maeto sak let.
9 Ja Herra sanoi: "Pane hänelle nimeksi Loo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne.
To pacoengah Sithaw mah, Nangcae loe kai ih kami ah na om o ai, kai doeh nangcae ih Sithaw ah ka om mak ai boeh, to pongah anih ih ahmin to Lo-Ammi, tiah sah ah, tiah a naa.
10 Mutta israelilaisten luku on oleva niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea. Ja siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', heille sanotaan: 'Elävän Jumalan lapset!'
Toe Israel caanawk loe tuipui ih savuet baktiah, tah thai mak ai ueloe, kroek doeh kroek thai mak ai. Vaihi nihcae khaeah, Nangcae loe kai ih kami na ai ni, tiah kawk o e, nangcae loe kahing Sithaw ih capa ni, tiah kawk o tih.
11 Ja Juudan miehet ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itsellensä yhteisen pään; ja he lähtevät sotaan siitä maasta, sillä suuri on Jisreelin päivä.
Judah caanawk hoi Israel caanawk loe nawnto amkhueng o ueloe, nihcae zaehoikung kami maeto qoi o tih; nihcae prae thung hoi angthawk o naah loe, Jezreel hanah kalen parai niah om tih, tiah thuih.