Habakukin 2
1 Minä seison vartiopaikallani, asetun varustukseen ja tähystän, nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu, mitä hän valitukseeni vastaa.
Za'za nonte'ma mani'neza kumama kegava nehazankna noni'afi mareri'na nagra manine'na, Ra Anumzamo'ma keagama nasamisnigu avega ante'na mani'nena, inankna huno nagri narimpa knazantera kenona hunantegahifi kegahue.
2 Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: "Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea".
Hagi anante Ra Anumzamo'a amanage huno nasami'ne, Nagrama ke nonama hugantesanua nanekea erinte ama hunka tafete krentetegeno, iza'o ana nanekema erino ome huama hunaku'ma hania vahe'mo'a, hampri so'e huno vahera zamasamino.
3 Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy.
Ama ava'nagna zampima kaveri'ma hanua zama kesanana, henka fore haniaza kegahane. Henkama knamo'ma ome vagaresirega fore'ma hania avame'za kegahanankino, ana zamo'a eme nena raga regahie. Anazamo'ma ame huno eama'ma nosanigenka, antahintahi hakarea osunka akohenka manio. Na'ankure ana zamo'ma esiana mago'zamo'a kana ase vaziontesigeno ame huno efore hugahie.
4 Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora; mutta vanhurskas on elävä uskostansa.
Hagi avufga rama nehia vahera keho! Agra'a hankavegu antahi amuhara nehuno, fatgo avu'ava zana nosie. Hianagi fatgo avu'ava zama nehia vahe'mo'a amentintire otigahie. (Rom 1:17, Galesia 3:11, Hibru 10:38)
5 Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin tuonela ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat. (Sheol h7585)
Hanki avufga rama nehia vahera waini timo'a azeri haviza nehigeno, noma'afina mani so'ea nosie. Ana hu'neankino fri vahe kerimo vahe eri nenakrianagi amu nosiankna huno maka kokankokama mani'naza vahera, agra vahekna huno zamavare tru nehie. (Sheol h7585)
6 Mutta ne kaikki virittävät hänestä pilkkalaulun, ivarunon, arvoituslaulun; he sanovat: "Voi sitä, joka hankkii paljon omaisuutta, mikä ei ole hänen-ja kuinkahan pitkäksi aikaa? -ja kasaa päällensä pantteja!
Hianagi kokankokati'ma zamavare'zama kinama ome huzmante'naza vahe'mo'za amanage hu'za kiza zokago kea ana vahekura huzmantegahaze, tamagra musufaza erita antevineteta feno vahe nemanizanki, kva hiho. Hianagi ama ana avu'ava zana nama'a knafi huvava huta vugahaze?
7 Eivätkö nouse äkisti sinun vaivaajasi, eivätkö heräjä sinun ravistajasi? Ja sinä joudut niiden ryöstettäväksi.
Tamagrama vahe zama nofi'ma hutma eri'naza vahe'mo'za antri hanazaza hu'za, tamagra oti'neta tamahirahiku nehuta tamavumoke nehanage'za, maka zama musufama erita eme ante'naza zantamina eme eri hana hu'za vugahaze.
8 Sillä niinkuin sinä olet riistänyt monia kansakuntia, niin riistävät sinua kaikki jäljellejääneet kansat ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle, kaupungille ja kaikille sen asukkaille.
Na'ankure kokankokama nemaniza vahe'ma tamagrama rohu'ma zamareta fenozamima eri'naza zantera, nona hu'za osi'a naga'ma ofri mani'naza vahe'mo'za tamagri fenozana eme rohu tamare'za erigahaze. Na'ankure tamagra vahera zamaheta korana eri neragita, mopazmine kumazminena eri haviza nehuta, ana mopafima maniza vahe'enena zamazeri haviza hu'nazagu anara hugahaze.
9 Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa huoneensa hyväksi laittaakseen pesänsä korkealle, pelastuakseen kovan onnen kourista!
Vahe'mokizmi fenozama havigema huta erita nontamifima ante hihi nehutma, magozana fore osanigeta knare huta manigahunema nehaza vahera kva hiho.
10 Sinä olet neuvoillasi tuottanut häpeätä huoneellesi, tuhoamalla paljon kansoja, ja olet oman henkesi rikkonut.
Rama'a mopafi vahe zamaheta zamazeri haviza hu'nagu, tamagri kefo tamavu tamavamo tamazeri haviza nehie.
11 Sillä kivi seinästä on huutava ja orsi katosta on vastaava.
Nomofo asoparegama anteta mareri'naza haveramimo'za kezatiza keaga huneramante'nage'za, noma vazisgama hu'naza zafa ramimo'zanena ana nanekere zamavaharo hu'za keaga huramantegahaze.
12 Voi sitä, joka rakentaa kaupungin verivelkojen varaan ja perustaa linnan vääryyden varaan!
Tamagra vahe'ma zamaheta korama eri taginetreta, hazenke avu'ava'ma nehuta, eri'naza zanteti'ma ran kuma'ma eri otita ki'naza vahe'mota haviza hugahazanki, kva hiho.
13 Katso, eikö tule se Herralta Sebaotilta, että kansat näkevät vaivaa tulen hyväksi ja kansakunnat väsyttävät itseänsä tyhjän hyväksi?
Na'ankure Monafi sondia vahe'mokizmi Ra Anumzamo'a huvempa huno, ama mopafima mani'naza vahe'mo'zama maraguzamati'za eri atru'ma nehaza feno zamo'a, tevemofo ne'za nesenigeno, ana maka vahe'mokizmi eri'zamo'a amne zankna hugahie.
14 Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.
Ra Anumzamofo hihamu hanavegu'ma keno antahinoma hu antahizamo'a, ama mopafina hagerimo'ma kankamuma'ama otreno ruvite'neaza huno ruvitegahie.
15 Voi sitä, joka juottaa lähimmäistänsä, joka sekoittaa juoman sinun vihallasi ja juovuttaa hänet nähdäkseen hänen alastomuutensa!
Tamagri tvaonte'ma nemaniza vahe'ma waini tima zamizage'za nene'za neginagima nehazageta, oku zamavufagama kesagu'ma tutu huta waini tima zamizage'za nenaza vahe'mota, kva hiho.
16 Sinä ravitset itsesi häpeällä, et kunnialla: niinpä juo sinäkin ja paljasta ympärileikkaamattomuutesi. Sinun kohdallesi on kiertyvä Herran oikean käden malja ja häväistys kunnian sijaan.
Hagi menina ran tamagima e'neriza zana atreta tamagazegu nehuta, waini tina neneta neginagi nehuta, kukena tamia hate atresage'za, oku tamavufga tamagegahaze. Ra Anumzamo'a arimpa ahe'zana zuompafi azantmaga kaziga eri'neankino, tamagrite rukaha hutregahie. Ana hanigeno ran tamagima e'neriza zamo'a eri rukrahe hanigeta tamagazegu hugahaze.
17 Sillä sinut on peittävä Libanonille tekemäsi väkivalta ja eläimiä kohdannut hävitys, joka on ne säikyttänyt, ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle, kaupungille ja kaikille sen asukkaille.
Tamagrama Lebanoni vahe zafafinti'ma zafama antagi hana'ma huta e'naza zante, nona huno Anumzamo'a tamagri'enena tamazeri atregahie. Ana zafafima mani'naza afi zaga kafama zamazeri havizama hu'naza avamente, antri hanazaza huno knazamo'a tamagritera egahie. Tamagra rama'a vahe mopafina zamahe netreta, ran kuma zamifinena hazenkea eri hakare hu'naze.
18 Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta, että sen valmistaja veistää sen, ja valetusta kuvasta ja valheen opettajasta, että sen valmistaja siihen luottaa ja tekee mykkiä epäjumalia?
Hagi vahemo'ma avako huno azanteti'ma tro hu'nea havi anumzamo'a, na'a mago knare zana eri forera hunezamigeno, tevefima kre maramrama hu'za tro'ma hu'naza havi anumzamofo amema'amo'a na'a mago knare zana rempi hunezamie? Na'ante ana kegaga osu havi anumzantamima tro'ma hu'nea vahe'mo'a ana zantamintera amuhara nehie?
19 Voi sitä, joka sanoo puulle: 'Heräjä!' ja mykälle kivelle: 'Nouse!' Sekö voisi opettaa? Katso, se on silattu kullalla ja hopealla, ja henkeä siinä ei ole, ei ensinkään.
Zafare'ma antre'za tro'ma hu'naza havi anumzanku'ma huta, mase'nampintira otinka tagu'vazio nehuta, havere'ma hanagati'za tro'ma hu'nazageno keagama nosia havi anumzanku'ma huta, otinka rempi huramio hutama nehaza vahe'mota, haviza hugahazanki, kva hiho. Ana anumzantamina golireti'ene silvareti'ene eri ano vazintageno, agu'afina asimura omane'neankino kazara osugahie.
20 Mutta Herra on pyhässä temppelissänsä, hänen edessään vaietkoon kaikki maa."
Hianagi Ra Anumzamo'a ruotage'ma hu'nea mono noma'afi mani'neanki, maka ama mopafima kokankokama nemaniza vahe'mota Agri avuga kea osu akoheta maniho.
