1 Mooseksen 47
1 Ja Joosef meni ja ilmoitti faraolle, sanoen: "Minun isäni ja veljeni ovat pikkukarjoineen ja raavaskarjoineen, kaikkine omaisuuksineen, tulleet Kanaanin maasta, ja katso, he ovat Goosenin maakunnassa".
約瑟進去告訴法老說：「我的父親和我的弟兄帶着羊群牛群，並一切所有的，從迦南地來了，如今在歌珊地。」
2 Ja hän oli ottanut mukaansa veljiensä joukosta viisi miestä; ne hän toi faraon eteen.
約瑟從他弟兄中挑出五個人來，引他們去見法老。
3 Niin farao kysyi hänen veljiltänsä: "Mikä on teidän ammattinne?" He vastasivat faraolle: "Me, sinun palvelijasi, olemme paimenia, me niinkuin isämmekin".
法老問約瑟的弟兄說：「你們以何事為業？」他們對法老說：「你僕人是牧羊的，連我們的祖宗也是牧羊的。」
4 Ja he sanoivat vielä faraolle: "Me olemme tulleet asuaksemme jonkun aikaa tässä maassa; sillä palvelijoillasi ei ollut laidunta karjalleen, koska kova nälänhätä on Kanaanin maassa. Suo siis palvelijaisi asettua Goosenin maakuntaan."
他們又對法老說：「迦南地的饑荒甚大，僕人的羊群沒有草吃，所以我們來到這地寄居。現在求你容僕人住在歌珊地。」
5 Niin farao sanoi Joosefille: "Isäsi ja veljesi ovat tulleet sinun luoksesi.
法老對約瑟說：「你父親和你弟兄到你這裏來了，
6 Egyptin maa on avoinna sinun edessäsi; sijoita isäsi ja veljesi maan parhaaseen osaan. Asukoot Goosenin maakunnassa; ja jos tiedät heidän joukossaan olevan kelvollisia miehiä, niin aseta heidät minun karjani päällysmiehiksi."
埃及地都在你面前，只管叫你父親和你弟兄住在國中最好的地；他們可以住在歌珊地。你若知道他們中間有甚麼能人，就派他們看管我的牲畜。」
7 Senjälkeen Joosef toi isänsä Jaakobin sisään ja esitti hänet faraolle. Ja Jaakob toivotti faraolle siunausta.
約瑟領他父親雅各進到法老面前，雅各就給法老祝福。
8 Niin farao kysyi Jaakobilta: "Kuinka monta ikävuotta sinulla on?"
法老問雅各說：「你平生的年日是多少呢？」
9 Jaakob vastasi faraolle: "Minun vaellusaikani on kestänyt sata kolmekymmentä vuotta. Vähät ja pahat ovat olleet minun elinvuosieni päivät eivätkä ole saavuttaneet sitä elinvuosien määrää, mikä isilläni oli vaelluksensa aikana."
雅各對法老說：「我寄居在世的年日是一百三十歲，我平生的年日又少又苦，不及我列祖在世寄居的年日。」
10 Ja Jaakob toivotti faraolle siunausta ja lähti hänen luotaan.
雅各又給法老祝福，就從法老面前出去了。
11 Ja Joosef sijoitti isänsä ja veljensä Egyptin maahan ja antoi heille maaomaisuutta maan parhaasta osasta, Ramseksen maakunnasta, niinkuin farao oli hänen käskenyt tehdä.
約瑟遵着法老的命，把埃及國最好的地，就是蘭塞境內的地，給他父親和弟兄居住，作為產業。
12 Ja Joosef elätti isäänsä ja veljiänsä ja koko isänsä perhettä antamalla jokaiselle elatusta vaimojen ja lasten luvun mukaan.
約瑟用糧食奉養他父親和他弟兄，並他父親全家的眷屬，都是照各家的人口奉養他們。
13 Mutta ei missään koko maassa ollut leipää; sillä nälänhätä oli hyvin kova, niin että Egyptin maa ja Kanaanin maa olivat nääntymässä nälkään.
饑荒甚大，全地都絕了糧，甚至埃及地和迦南地的人因那饑荒的緣故都餓昏了。
14 Ja viljalla, jota ostettiin, Joosef kokosi kaiken rahan, mitä oli Egyptin maassa ja Kanaanin maassa; ja Joosef vei rahat faraon hoviin.
約瑟收聚了埃及地和迦南地所有的銀子，就是眾人糴糧的銀子，約瑟就把那銀子帶到法老的宮裏。
15 Kun raha oli loppunut Egyptin maasta ja Kanaanin maasta, tulivat kaikki egyptiläiset Joosefin luo, sanoen: "Anna meille leipää. Miksi me kuolisimme sinun silmiesi edessä? Sillä raha on loppunut."
埃及地和迦南地的銀子都花盡了，埃及眾人都來見約瑟，說：「我們的銀子都用盡了，求你給我們糧食，我們為甚麼死在你面前呢？」
16 Joosef vastasi: "Tuokaa tänne karjanne. Minä annan teille leipää karjastanne, jos rahanne on loppunut."
約瑟說：「若是銀子用盡了，可以把你們的牲畜給我，我就為你們的牲畜給你們糧食。」
17 Ja he toivat Joosefille karjansa, ja Joosef antoi heille leipää hevosista, lampaista, raavaskarjasta ja aaseista. Niin hän sen vuoden elätti heitä leivällä kaiken heidän karjansa hinnasta.
於是他們把牲畜趕到約瑟那裏，約瑟就拿糧食換了他們的牛、羊、驢、馬；那一年因換他們一切的牲畜，就用糧食養活他們。
18 Niin kului se vuosi. Seuraavana vuonna he tulivat taas hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Emme tahdo salata herraltamme, että raha on lopussa, ja myöskin eläimemme ovat joutuneet herramme omiksi; meillä ei ole muuta jäljellä annettavana herrallemme kuin ruumiimme ja peltomme.
那一年過去，第二年他們又來見約瑟，說：「我們不瞞我主，我們的銀子都花盡了，牲畜也都歸了我主。我們在我主眼前，除了我們的身體和田地之外，一無所剩。
19 Miksi me menehtyisimme sinun silmiesi edessä, sekä me itse että meidän peltomme? Osta meidät ja peltomme leivällä, niin me tulemme peltoinemme faraon orjiksi. Anna meille siementä, että eläisimme emmekä kuolisi eivätkä peltomme joutuisi autioiksi."
你何忍見我們人死地荒呢？求你用糧食買我們和我們的地，我們和我們的地就要給法老效力。又求你給我們種子，使我們得以存活，不致死亡，地土也不致荒涼。」
20 Niin Joosef osti faraolle kaikki Egyptin pellot; sillä egyptiläiset myivät jokainen vainionsa, koska nälkä ahdisti heitä. Niin joutui maa faraon omaksi.
於是，約瑟為法老買了埃及所有的地，埃及人因被饑荒所迫，各都賣了自己的田地；那地就都歸了法老。
21 Ja hän siirsi kansan kaupunkeihin, Egyptin toisesta äärestä toiseen saakka.
至於百姓，約瑟叫他們，從埃及這邊直到埃及那邊，都各歸各城。
22 Ainoastaan pappien peltoja hän ei ostanut; sillä papeilla oli määrätyt tulot faraolta ja he elivät niistä määrätyistä tuloistaan, jotka he faraolta saivat. Sentähden heidän ei tarvinnut myydä peltojansa.
惟有祭司的地，約瑟沒有買，因為祭司有從法老所得的常俸。他們吃法老所給的常俸，所以他們不賣自己的地。
23 Ja Joosef sanoi kansalle: "Katso, minä olen nyt ostanut teidät ja teidän peltonne faraolle; katso, tässä on teille siementä, kylväkää peltonne.
約瑟對百姓說：「我今日為法老買了你們和你們的地，看哪，這裏有種子給你們，你們可以種地。
24 Mutta sadosta teidän on annettava viides osa faraolle; mutta neljä viidettä osaa jääköön teille pellon siemeneksi sekä ravinnoksi itsellenne ja niille, jotka talossanne ovat, sekä elatukseksi vaimoillenne ja lapsillenne."
後來打糧食的時候，你們要把五分之一納給法老，四分可以歸你們做地裏的種子，也做你們和你們家口孩童的食物。」
25 He vastasivat: "Sinä olet pitänyt meidät hengissä; suo meidän vain saada armo herramme silmien edessä, niin olemme faraon orjia".
他們說：「你救了我們的性命。但願我們在我主眼前蒙恩，我們就作法老的僕人。」
26 Niin Joosef teki sen säädökseksi, joka vielä tänäkin päivänä on voimassa Egyptin pelloista, että faraolle on annettava viides osa. Ainoastaan pappien pellot eivät joutuneet faraon omiksi.
於是約瑟為埃及地定下常例，直到今日：法老必得五分之一，惟獨祭司的地不歸法老。
27 Niin Israel jäi asumaan Egyptiin, Goosenin maakuntaan; he asettuivat sinne ja olivat hedelmällisiä ja lisääntyivät suuresti.
以色列人住在埃及的歌珊地。他們在那裏置了產業，並且生育甚多。
28 Ja Jaakob eli Egyptin maassa seitsemäntoista vuotta, ja koko hänen elinaikansa oli sata neljäkymmentä seitsemän vuotta.
雅各住在埃及地十七年，雅各平生的年日是一百四十七歲。
29 Kun lähestyi aika, jolloin Israelin oli kuoltava, kutsui hän poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: "Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin pane nyt kätesi minun kupeeni alle ja osoita minulle laupeus ja uskollisuus: älä hautaa minua Egyptiin,
以色列的死期臨近了，他就叫了他兒子約瑟來，說：「我若在你眼前蒙恩，請你把手放在我大腿底下，用慈愛和誠實待我，請你不要將我葬在埃及。
30 sillä minä tahdon levätä isieni luona; vie siis minut Egyptistä ja hautaa minut heidän hautaansa". Hän vastasi: "Minä teen, niinkuin sanot".
我與我祖我父同睡的時候，你要將我帶出埃及，葬在他們所葬的地方。」約瑟說：「我必遵着你的命而行。」
31 Hän sanoi: "Vanno se minulle". Ja hän vannoi hänelle. Silloin Israel rukoili, kumartuneena vuoteensa päänalaista vasten.
雅各說：「你要向我起誓。」約瑟就向他起了誓，於是以色列在床頭上敬拜上帝。
