1 Mooseksen 45
1 Silloin Joosef ei voinut kauemmin hillitä itseään kaikkien niiden nähden, jotka seisoivat hänen ympärillään. Hän huusi: "Antakaa kaikkien mennä pois minun luotani!" Niin ei ollut ketään saapuvilla, kun Joosef ilmaisi itsensä veljilleen.
Pea naʻe ʻikai faʻa taʻofi ia ʻe Siosefa ʻi he ʻao ʻokinautolu kotoa pē naʻe tutuʻu ʻo ofi kiate ia; pea tangi ia, ʻo pehē, “Ke ʻalu ʻae tangata kotoa pē meiate au.” Pea naʻe ʻikai ʻi ai ha tangata ʻe tokotaha, ʻi he fakahā ia ʻe Siosefa ki hono ngaahi tokoua.
2 Ja hän purskahti ääneensä itkemään, niin että egyptiläiset ja faraon hoviväki sen kuulivat.
Pea naʻe tangi kalanga ia; pea naʻe fanongo ki ai ʻae kakai ʻIsipite mo e fale ʻo Felo.
3 Ja Joosef sanoi veljilleen: "Minä olen Joosef. Vieläkö minun isäni elää?" Mutta hänen veljensä eivät voineet vastata hänelle, niin hämmästyksissään he olivat hänen edessään.
Pea pehē ʻe Siosefa ki hono ngaahi tokoua, “Ko Siosefa au: ʻoku kei moʻui ʻeku tamai? Pea naʻe ʻikai faʻa tali ia ʻe hono ngaahi tokoua; he kuo nau puputuʻu ʻi hono ʻao.
4 Mutta Joosef sanoi veljilleen: "Tulkaa tänne luokseni". Ja he tulivat. Niin hän sanoi: "Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka myitte Egyptiin.
Pea pehē ʻe Siosefa ki hono ngaahi tokoua, “ʻOku ou kole kiate kimoutolu, mou ʻunuʻunu mai kiate au.” Pea naʻa nau ʻunuʻunu atu, pea pehē ʻe ia, “Ko Siosefa au, ko homou tokoua, ʻaia naʻa mou fakatau ki ʻIsipite.
5 Mutta älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitelko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on minut lähettänyt teidän edellänne pitääkseen teidät hengissä.
Pea ko eni ʻoua naʻa mou mamahi, pe ʻita kiate kimoutolu, koeʻuhi ko hoʻomou fakatau au ki heni: he naʻe fekau au ʻe he ʻOtua, ke u muʻomuʻa ʻiate kimoutolu ke fakahaofi hoʻomou moʻui.
6 Kaksi vuotta on nyt nälänhätä ollut maassa, ja vielä on jäljellä viisi vuotta, joina ei kynnetä eikä eloa korjata.
He ko hono ua taʻu eni, mo e hongea ʻae fonua: pea ʻoku toe ʻae taʻu ʻe nima ʻe ʻikai ʻi ai ha tō taʻu pe ko e ututaʻu.
7 Niin Jumala lähetti minut teidän edellänne säilyttääkseen teille jälkeläisiä maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä, pelastukseksi monille.
Pea naʻe fekau au ʻe he ʻOtua ke muʻomuʻa ʻiate kimoutolu ke fakamoʻui homou hako ʻi māmani, ke fakahaofi hoʻomou moʻui, ʻi he fakamoʻui lahi.
8 Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala; hän asetti minut faraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi.
Pea ko eni, naʻe ʻikai ko kimoutolu naʻe fekau au ki heni, ka ko e ʻOtua: pea kuo ne ngaohi au ko e tamai kia Felo, mo e ʻeiki ki hono fale kotoa pē, pea mo e pule ki he fonua kotoa pē ʻo ʻIsipite.”
9 Menkää, rientäkää minun isäni tykö ja sanokaa hänelle: 'Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi, tule luokseni, älä viivyttele!
“Mou fakatoʻotoʻo, ʻo ʻalu ki heʻeku tamai, pea mou pehē kiate ia, ‘ʻOku lea pehē ho foha ko Siosefa, Kuo ngaohi au ʻe he ʻOtua ko e ʻeiki ki ʻIsipite kotoa pē; ke ke haʻu kiate au, ʻoua naʻa tatali.
10 Sinä saat asettua Goosenin maakuntaan ja olla minun läheisyydessäni, sinä ja sinun lapsesi ja lastesi lapset, pikkukarjasi ja raavaskarjasi, kaikki, mitä sinulla on.
Pea te ke nofo ʻi he fonua ko Koseni, pea te ke ofi kiate au, ʻa koe mo hoʻo fānau, mo e fānau ʻa hoʻo fānau, mo hoʻo fanga manu, mo hoʻo fanga sipi, mo e meʻa kotoa pē ʻoku ke maʻu.
11 Minä elätän sinua siellä-vielä on näet viisi nälkävuotta-niin ettet sinä eikä sinun perheesi eikä kukaan omaisistasi ole sortuva puutteeseen.'
Pea te u fafanga koe ʻi ai; he ʻoku kei toe ʻae taʻu ʻe nima ʻoe honge: telia naʻa masiva koe mo hoʻo kau nofoʻanga, pea mo e meʻa kotoa pē ʻoku ke maʻu.’”
12 Te näette omin silmin, ja myöskin veljeni Benjamin näkee, että minä itse teille puhun.
Pea vakai, ʻoku mamata ʻa homou mata, pea mo e mata ʻo hoku tehina ko Penisimani, ko hoku ngutu ia ʻoku lea kiate kimoutolu.
13 Kertokaa siis isällenne kaikesta siitä kunniasta, joka on tullut minun osakseni Egyptissä, ja kaikesta, mitä olette nähneet, ja rientäkää ja tuokaa isäni tänne."
Pea te mou tala ki heʻeku tamai hoku nāunau kotoa pē ʻi ʻIsipite, pea mo e meʻa kotoa pē kuo mou mamata ki ai; pea te mou fakatoʻotoʻo ʻo ʻomi ʻeku tamai ki heni.
14 Ja hän lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja itki, ja myöskin Benjamin itki hänen kaulassaan.
Pea naʻa ne faʻaki ki he kia ʻo hono tehina ko Penisimani ʻo tangi; pea tangi ʻe Penisimani ki hono kia.
15 Ja hän suuteli kaikkia veljiään ja itki heidän rinnoillaan. Senjälkeen hänen veljensä puhelivat hänen kanssaan.
Pea ʻuma ia ki hono ngaahi tokoua kotoa pē, ʻo fāʻufua mo tangi kiate kinautolu; pea hili ia ne nau fealēleaʻaki mo hono ngaahi tokoua.
16 Kun sanoma siitä, että Joosefin veljet olivat saapuneet, kuului faraon hoviin, oli se faraon ja kaikkien hänen palvelijainsa mieleen.
Pea naʻe ongo ʻae meʻa ni ki he fale ʻo Felo, ʻo pehē, “Kuo haʻu ʻae ngaahi tokoua ʻo Siosefa: pea naʻe fiefia lahi ai ʻa Felo, pea mo hono kau nofoʻanga.
17 Ja farao sanoi Joosefille: "Sano veljillesi: 'Tehkää näin: sälyttäkää kuormat juhtainne selkään ja lähtekää kotiin Kanaanin maahan,
Pea pehē ʻe Felo kia Siosefa, Ke ke lea pehē ki ho kāinga, Mou fai ʻae meʻa ni; hilifaki ʻae koane ki hoʻomou fanga manu, pea mou mole leva ki he fonua ko Kēnani;
18 ottakaa isänne ja perheenne ja tulkaa minun luokseni, niin minä annan teille parasta, mitä Egyptissä on, ja te saatte syödä maan lihavuudesta'.
Pea ʻomi hoʻomou tamai mo hoʻomou ngaahi kau nofoʻanga ʻo haʻu kiate au; pea te u foaki kiate kimoutolu ʻae lelei ʻoe fonua ko ʻIsipite, pea te mou kai ʻae lelei ʻoe fonua.
19 Ja näin sinun on käskettävä heitä: 'Tehkää näin: ottakaa itsellenne vaunuja Egyptin maasta lapsianne ja vaimojanne varten ja tuokaa isänne ja tulkaa.
Pea ko eni, kuo mou maʻu ʻae fekau, pea mou fai eni: pea mou ʻave ʻae ngaahi saliote mei he fonua ko ʻIsipite, koeʻuhi ko hoʻomou tamaiki, mo homou ngaahi uaifi, pea mou ʻomi hoʻomou tamai, pea haʻu.
20 Älkää surko taloustavaroitanne, sillä mitä parasta on koko Egyptin maassa, se on oleva teidän omanne.'"
Pea ʻoua naʻa tokanga foki ki hoʻomou ngaahi meʻa: he ʻoku ʻamoutolu ʻae lelei ʻoe fonua ko ʻIsipite kotoa.”
21 Israelin pojat tekivät niin, ja Joosef antoi heille vaunuja faraon käskyn mukaan sekä evästä matkaa varten.
Pea naʻe fai ia ʻe he fānau ʻa ʻIsileli pea foaki ʻe Siosefa ʻae ngaahi saliote kiate kinautolu ʻo hangē ko e fekau ʻa Felo, ʻo ne ʻatu honau ʻoho ki he hala.
22 Hän antoi kullekin heistä juhlapuvun, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa hopeasekeliä sekä viisi juhlapukua.
Naʻa ne foaki kiate kinautolu, ki he tangata taki taha ʻae ngaahi kofu, ka naʻa ne foaki kia Penisimani ʻae konga siliva ʻe tolungeau, mo e ngaahi kofu kotoa kehekehe ʻe nima.
23 Samoin hän lähetti isälleen lahjaksi kymmenen aasia, jotka olivat kuormitetut Egyptin parhaimmilla tavaroilla, ja kymmenen aasintammaa, jotka kantoivat viljaa ja leipää sekä eväitä hänen isälleen matkaa varten.
Pea ne tuku ʻae meʻa ko eni ki heʻene tamai; ko e ʻasi ʻe hongofulu kuo fakaheka ki ai ʻae ngaahi meʻa lelei ʻo ʻIsipite, pea ko e ʻasi fefine ʻe hongofulu kuo fakaheka ki ai ʻae koane, mo e mā, mo e meʻakai ko e ʻoho ki heʻene tamai ʻi he hala.
24 Sitten hän päästi veljensä menemään ja sanoi heille: "Älkää riidelkö matkalla".
Pea ne tuku hono ngaahi tokoua kenau ʻalu, pea naʻa nau ʻalu: pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Vakai, ke ʻoua naʻa mou kē ʻi he hala.”
25 Niin he lähtivät Egyptistä ja tulivat isänsä Jaakobin luo Kanaanin maahan.
Pea naʻa nau ʻalu mei ʻIsipite, ʻo hoko ki he fonua ko Kēnani, kia Sēkope ko ʻenau tamai,
26 Ja he kertoivat hänelle ja sanoivat: "Joosef on vielä elossa ja on koko Egyptin maan valtias". Mutta hänen sydämensä pysyi kylmänä, sillä hän ei uskonut heitä.
ʻonau talaange kiate ia ʻo pehē, “ʻOku kei moʻui ʻa Siosefa, pea ko e pule ia ʻoe fonua kotoa pē ʻo ʻIsipite.” Pea lele ai ʻae moʻui ʻo Sēkope, he naʻe ʻikai te ne tui kiate kinautolu.
27 Niin he kertoivat hänelle kaiken, mitä Joosef oli heille puhunut. Ja kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä tuomaan, niin elpyi heidän isänsä Jaakobin henki.
Pea naʻa nau tala kiate ia ʻae ngaahi lea kotoa pē ʻa Siosefa, ʻaia naʻa ne tala kiate kinautolu; pea ʻi heʻene mamata ki he ngaahi saliote naʻe fekau ʻe Siosefa ke fetuku ia, naʻe toe moʻui ʻae laumālie ʻo ʻenau tamai ko Sēkope:
28 Ja Israel sanoi: "Nyt on minulla kyllin; poikani Joosef elää vielä, minä menen häntä katsomaan, ennenkuin kuolen".
Pea naʻe pehē ʻe ʻIsileli, “Maʻuā, ʻoku kei moʻui hoku foha ko Siosefa: te u ʻalu ʻo mamata kiate ia ʻi he teʻeki ai teu mate.”
