< 1 Mooseksen 4 >
1 Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: "Minä olen saanut pojan Herran avulla".
Pea naʻe ʻilo ʻe ʻAtama ʻa hono uaifi ko ʻIvi; pea tuituʻia ia, pea fanauʻi ʻa Keini, pea pehē ʻe ia, “Kuo u maʻu ha tangata meia Sihova.”
2 Ja taas hän synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin. Ja Aabelista tuli lampuri, mutta Kainista peltomies.
Pea ne toe fanauʻi ʻa hono tehina ko ʻEpeli. Pea ko e tauhi sipi ʻa ʻEpeli, ka ko e tauhi ngoue ʻa Keini.
3 Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle;
Pea ʻi he hokosia ʻae ngaahi ʻaho, naʻe ʻomi ʻe Keini ʻae ngaahi fua ʻoe kelekele, ko e feilaulau kia Sihova.
4 ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen;
Pea naʻe ʻomi foki ʻe ʻEpeli, ʻae veloaki mo ia naʻe ngako ʻi heʻene fanga manu. Pea naʻe leleiʻia ʻa Sihova kia ʻEpeli mo ʻene feilaulau:
5 mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.
Ka naʻe ʻikai te ne leleiʻia kia Keini mo ʻene feilaulau. Pea naʻe ʻita ʻaupito ʻa Keini, pea kehe hono mata.
6 Ja Herra sanoi Kainille: "Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy?
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Keini, “Ko e hā ʻoku ke ʻita ai? Pea ko e hā ʻoku kehe ai ho mata?
7 Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!"
Kapau te ke fai lelei, ʻikai ʻe maʻu koe? Pea ka ʻikai te ke fai lelei, ʻoku ʻi he matapā ʻae angahala. Pea ʻe anganofo ia kiate koe, pea te ke pule kiate ia.”
8 Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: "Menkäämme kedolle". Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet.
Pea naʻe alea ʻa ʻEpeli mo hono tokoua: pea lolotonga ʻena ʻi he ngoue, naʻe tuʻu hake ʻa Keini ki hono tehina ko ʻEpeli, ʻone tāmateʻi ia.
9 Niin Herra sanoi Kainille: "Missä on veljesi Aabel?" Hän vastasi: "En tiedä; olenko minä veljeni vartija?"
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Keini, “Ko e fē ʻa ʻEpeli ko ho tehina?” Pea pehē ʻe ia, “ʻOku ʻikai te u ʻilo: he ko e tauhi au ʻa hoku tokoua?”
10 Ja hän sanoi: "Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.
Pea pehē ʻe ia, “Ko e hā eni kuo ke fai? ʻOku tangi kiate au mei he kelekele ʻae leʻo ʻoe toto ʻo ho tehina.
11 Ja nyt ole kirottu ja karkoitettu pois tältä vainiolta, joka avasi suunsa ottamaan veljesi veren sinun kädestäsi.
Pea ko eni, kuo fakamalaʻia koe mei he kelekele, ʻaia kuo fakamanga hono ngutu ke maʻu mei ho nima ʻae toto ʻoho tehina;
12 Kun maata viljelet, ei se ole enää sinulle satoansa antava; kulkija ja pakolainen pitää sinun oleman maan päällä."
ʻoka ke ka ngoueʻi ʻae kelekele, ʻe ʻikai tupu lelei kiate koe ʻa hono fua; te ke hoko ko e fehēhēʻaki mo e hehengi ʻi he fonua.”
13 Ja Kain sanoi Herralle: "Syyllisyyteni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin.
Pea naʻe pehē ʻe Keini kia Sihova, “ʻOku lahi hake ʻa hoku tautea ʻi heʻeku faʻa kātaki.
14 Katso, sinä karkoitat minut nyt pois vainiolta, ja minun täytyy lymytä sinun kasvojesi edestä ja olla kulkija ja pakolainen maan päällä; ja kuka ikinä minut kohtaa, se tappaa minut."
Vakai, kuo ke kapusi au ʻi he ʻaho ni mei he funga ʻoe fonua; pea ʻe fufū au mei ho fofonga; pea teu fehēhēʻaki mo hehengi ʻi he fonua; pea ʻe hoko ʻo pehē, ko ia kotoa pē ʻoku ʻiloʻi au ʻe tāmateʻi au.”
15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Sentähden, kuka ikinä tappaa Kainin, hänelle se pitää seitsenkertaisesti kostettaman". Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaisi, tappaisi häntä.
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kiate ia, “Ko ia ia ʻoku ne tāmateʻi ʻa Keini, ʻe tō kiate ia ʻae tautea ʻo liunga fitu.” Pea naʻe ʻai ʻe Sihova ʻae fakaʻilonga kia Keini, telia naʻa ʻilo ia ʻe ha taha, pea tāmateʻi ia.
16 Niin Kain poistui Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Noodin maahan, itään päin Eedenistä.
Pea naʻe ʻalu atu ʻa Keini mei he ʻao ʻo Sihova, ke nofo ʻi he fonua ko Noti, ʻi he [potu ] hahake ʻo ʻIteni.
17 Ja Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Hanokin. Ja hän rakensi kaupungin ja antoi sille kaupungille poikansa nimen Hanok.
Pea naʻe ʻilo ʻe Keini ʻa hono uaifi, pea tuituʻia ia mo ne fanauʻi ʻa ʻInoke: pea naʻe langa ʻe ia ʻae kolo, pea naʻa ne fakahingoa ʻae kolo ki he hingoa ʻo hono foha ko ʻInoke.
18 Ja Hanokille syntyi Iirad, Iiradille syntyi Mehujael, Mehujaelille syntyi Metusael, Metusaelille syntyi Lemek.
Pea naʻe fanauʻi kia ʻInoke ʻa ʻIlati pea tupu ʻia ʻIlati ʻa Mihuseale: pea tupu ʻia Mihuseale ʻa Metuseʻeli: pea tupu ʻia Metuseʻeli ʻa Lemeki,
19 Lemek otti itselleen kaksi vaimoa, toisen nimi oli Aada ja toisen nimi Silla.
Pea naʻe maʻu ʻe Lemeki kiate ia ʻae ongo uaifi: ko e hingoa ʻoe tokotaha ko ʻAta, pea ko e hingoa ʻoe tokotaha ko Sila.
20 Ja Aada synnytti Jaabalin; hänestä tuli niiden kantaisä, jotka teltoissa asuvat ja karjanhoitoa harjoittavat.
Pea naʻe fanauʻi ʻe ʻAta ʻa Sepale ko e tamai ia ʻanautolu ʻoku nofo ʻi he ngaahi fale fehikitaki mo tauhi ʻae fanga manu.
21 Ja hänen veljensä nimi oli Juubal; hänestä tuli kaikkien niiden kantaisä, jotka kannelta ja huilua soittavat.
Pea ko e hingoa ʻo hono tokoua ko Supale: ko e tamai ia ʻanautolu kotoa pē ʻoku faiva ʻaki ʻae meʻa tatangi mo e meʻa ʻoku ifi.
22 Myöskin Silla synnytti pojan, Tuubal-Kainin; hänestä tuli kaikkinaisten vaski-ja rauta-aseiden takoja. Ja Tuubal-Kainin sisar oli Naema.
Pea fāʻeleʻi foki ʻe Sila ʻa Tupale-Keini, ko e tufunga ʻoe ngaahi meʻa kotoa pē ʻi he palasa mo e ukamea; pea ko e tuofefine ʻo Tupale-Keini ko Neama.
23 Ja Lemek lausui vaimoillensa: "Aada ja Silla, kuulkaa puhettani, te Lemekin emännät, ottakaa sanani korviinne: minä surmaan miehen haavastani ja nuorukaisen mustelmastani.
Pea naʻe pehē ʻe Lemeki ki hono ongo uaifi ko ʻAta mo Sila, “Fanongo ki hoku leʻo; ʻae ongo uaifi ʻo Lemeki, fakafanongo ki heʻeku lea: he kuo u tāmateʻi ha tangata ʻi hoku lavea, ʻio, ko e talavou koeʻuhi ko ʻeku mamahi.
24 Niin, Kain kostetaan seitsenkertaisesti, mutta Lemek seitsemänkymmentä seitsemän kertaa."
Kapau ʻe totongi ʻia Keini ʻo liunga fitu, ko e moʻoni, ʻe liunga fitungofulu ia lau ʻe fitu kia Lemeki.”
25 Ja Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seet, sanoen: "Jumala on suonut minulle toisen pojan Aabelin sijaan, koska Kain hänet surmasi".
Pea naʻe toe ʻilo ʻe ʻAtama ʻa hono uaifi; pea fāʻeleʻi ʻe ia ʻae tama, pea naʻe ui hono hingoa ko Seti: he naʻe [pehē ʻe ia], “Kuo foaki kiate au ʻe he ʻOtua ha hako ʻe taha ko e fetongi ʻo ʻEpeli, ʻaia naʻe tāmateʻi ʻe Keini.”
26 Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.
Pea naʻe fanauʻi foki ha foha kia Seti; pea naʻe ui hono hingoa ko ʻInosi: pea naʻe kamata ui ʻae kakai ki he huafa ʻo Sihova.