1 Mooseksen 39

1 Ja Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet.

Josefena avre'za Isipi mopare vazageno, Fero avate vugota huno kegava nehia ne' Potifa'a Ismael vahe'mo'za avre'za vu'naza vahepinti miza huno avrente'ne.

2 Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa, ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa.

Ra Anumzamo'a Josefe'ene mani'negeno, maka eri'zama'amo'a knare'zanke hu'ne. Josefe'a ozafa'amofo nompi Isipi mani'ne.

3 Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään.

Ozafa'amo'ma keana Ra Anumzamo'a Josefe'ene mani'negeno, eri'za kama'amo'a agri azantera knare zanke hu'ne.

4 Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli.

Ana higeno, ozafa'amo'a Josefena antahimino, avate eri'za ne' azeri oti'ne. Ana nehuno noma'ane maka'zama'a Josefe azampi antegeno kegava krinte'ne.

5 Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden, ja Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla.

Isipi ne'mo'ma ana'ma hianknareti agafa huno Josefe'ma noma'afi mani'negu huno Potifana mika nompi zane, fegi'a hozafi zanena Ra Anumzamo'a asomu hunte'ne.

6 Niin hän jätti Joosefin haltuun kaikki, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruuasta, jota hän söi.

Maka'zana Potifa'a Josefe azampi antegeno kegava krigeno, maka zankura agesa ontahi'neanki, kave'ma nesia zankuke hu'ne. Hagi Josefena agi'avugosamo'ene, agia azamo'enene, avufgamo'enena knare'za huno soe zanke hu'ne.

7 Mutta Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani".

Anazama nehifina ozafa'amofo nenaro'a Josefena kesane nehuno anage hu'ne, Enka nagrane emaso.

8 Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaikki, mitä hänellä on.

Hianagi agra ana kegura i'o nehuno, ozafa'amofo nenarona anage huno asami'ne, Antahio, nagrama ama nompima mani'nogeno'a ozafanimo'a maka'zankura agesa nontahie. Maka'zama ante'nea zana nagri nazampi kegava kri'nuegu ante'ne.

9 Hänellä ei ole tässä talossa enemmän valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!"

Mago agateresa nera ama nompina omani'ne, nagrake mani'noankino, mikazana nagri nazampi anteno kegava huo hu'neanagi, kagri kaziga antenka mase huno hu izo huonantene. Na'ankure kagra nenaroga mani'nane. Inankna hu'na nagra tusi'a kefo'zana erifore hu'na kumira Anumzamofo avufina hugahue?

10 Ja vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, ei tämä suostunut makaamaan hänen vieressänsä eikä olemaan hänen kanssaan.

Ana a'mo'ma maka knafima Josefenku'ma masesu'e huge, erava'o huoma nehigeno'a, ke'a antahi omi'ne.

11 Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla,

Hagi mago zupa Josefe'a eri'za erinaku nompi marerigeno, ruga'a eri'za vahera ana nompina omani'nageno keteno,

12 tarttui hän Joosefin vaippaan ja sanoi: "Makaa minun kanssani". Mutta tämä jätti vaippansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos.

ozafa'amofo nenaro'a nakre ku'are avazu nehuno anage hu'ne, Nagrane emaso, higeno ana nakre ku'a azampi zafi netreno, freno megi'a atiramino vu'ne.

13 Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt vaippansa hänen käsiinsä ja paennut ulos,

Ozafa'amofo nenaro'ma keama Josefe'ma nakreku'ama azampi atreno freno fegi'a atiramigeno'a,

14 huusi hän talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan; tämä tuli luokseni maatakseen minun kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä.

ana a'mo'a noma'afi eri'za e'neriza vahe ke hige'za eme atru hazageno anage hu'ne, Keho, Hibru ne'ma avrenoma eme ante'nea ne'mo, nagri zokago renanteku ege'na krafa hu'noe.

15 Ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, jätti hän vaippansa viereeni, pakeni ja riensi ulos."

Antahige'na ranke hu'na krafama nehuana, nakre ku'a avateti zafitreno freno fegi'a vu'ne.

16 Ja hän pani vaipan viereensä siksi, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin.

Anage huteno ana nakre ku'a ana a'mo'a tavaoma'are anteno mani'negeno neve'a nontega e'ne.

17 Ja hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo hebrealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan;

Anante Potifa'a egeno, nenaro'a amanage huno asmi'ne, Miza e'ori kazokazo Hibru eri'za ne' avrenka eme tami'nana ne'mo, nagrite eno zokago renantenaku nehige'na,

18 mutta kun minä kirkaisin ja huusin, jätti hän vaippansa viereeni ja pakeni ulos".

rankema hu'na krafage hugeno'a, nakre ku'a atreno atiramino fegi'a freno vu'ne.

19 Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin sinun orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa.

Potifa nenaro'ma nevema asamino, miza e'ori kazokzo eri'za ne'kamo Josefe anahura nagrira hu'ne, hiankemo'a Potifa rimpamo'a teve re'ne.

20 Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit säilytettiin; ja hän jäi siihen vankilaan.

Ana higeno Josefena ozafa'amo'a avreno kini ne'mo'ma eri'za vahe'ama kinama hunezamantea kina nompi ome ante'ne.

21 Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin.

Ana hianagi Ra Anumzamo'a Josefe'ene mani'neno avesinteno azeri so'e nehigeno, kina nonte vugota hu'nea ne'mo'ma keana knare'za hu'ne.

22 Ja vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Ja kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan.

Kina nonte'ma vugote'nea ne'mo'a Josefena maka'a kina vahe'mokizmire kegava krinogu kva azeri oti'ne. Hagi inankna zama anampima haniazana agri azampi ante'ne.

23 Eikä vankilan päällikkö ollenkaan valvonut sitä, mikä oli Joosefille uskottu, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.

Kina nonte'ma vugote'nea ne'mo'ma Josefe azampima ante'nea zankura agesa ontahine. Na'ankure Ra Anumzamo'a agrane mani'negu huno, maka'zama Josefe'ma hiazana, aza nehigeno knare'zanke hu'ne.