1 Mooseksen 34
1 Ja Diina, Leean tytär, jonka hän oli synnyttänyt Jaakobille, meni tapaamaan sen maan tyttäriä.
Leah canu Dinah Jakop e a yu ni a khe pouh e hah haw e ram dawk e tanglanaw hmu han a ngai dawkvah a pai.
2 Ja Sikem, joka oli hivviläisen Hamorin, sen maan ruhtinaan, poika, näki hänet, otti hänet luokseen, makasi hänen kanssaan ja teki hänelle väkivaltaa.
Hiv tami, haw e siangpahrang Hamor capa Shekhem ni a hmu, a man teh a ikhai teh a min a mathoe sak.
3 Ja hänen sydämensä kiintyi Diinaan, Jaakobin tyttäreen, ja hän rakasti tyttöä ja viihdytteli häntä.
A hringnae teh Jakop canu Dinah koe dueng a lungthin ao, hote tangla teh a lungpatawpoung dawk lawk kahawi hoi dueng a pato.
4 Ja Sikem puhui isällensä Hamorille sanoen: "Hanki minulle tämä tyttö vaimoksi".
Shekhem ni a na pa Hamor koe, hote tangla hah kai hane yu lah na paluen pouh, telah ati.
5 Ja Jaakob oli saanut kuulla, että Sikem oli raiskannut hänen tyttärensä Diinan; mutta kun hänen poikansa olivat hänen laumansa kanssa kedolla, oli Jaakob vaiti siksi, kunnes he palasivat.
Jakop ni a canu Dinah hah Shekhem ni a khin sak tie hah a panue, a capanaw hah law vah saringhu hoi a i awh teh, a tho hoehroukrak teh Jakop duem ao.
6 Ja Hamor, Sikemin isä, meni Jaakobin luo puhuttelemaan häntä.
Shekhem e a na pa Hamor teh Jakop pato hanelah a cei.
7 Ja Jaakobin pojat tulivat kedolta. Kuultuaan, mitä oli tapahtunut, miehet sydäntyivät ja vihastuivat kovin siitä, että hän oli tehnyt häpeällisen teon Israelissa, kun oli maannut Jaakobin tyttären; sillä semmoista ei saa tehdä.
Jakop capanaw ni a thai awh tahma vah law hoi a ban awh. Jakop canu a ikhai e hoi, Isarelnaw thungvah kayayeirai sak hane hoi, sak hoeh hane kawi yonnae a sak dawkvah, a lungmathoe awh teh a lung pueng hoi a khuek awh.
8 Niin Hamor puhui heille sanoen: "Poikani Sikemin sydän on mielistynyt teidän sisareenne; antakaa hänet hänelle vaimoksi.
Hateiteh, Hamor ni a pato teh ka capa Shekhem a hringnae teh na canu e lathueng dueng doeh ao, pahren lahoi a yu hanelah paluen sak leih.
9 Lankoutukaa meidän kanssamme, antakaa te tyttäriänne meille, ja ottakaa te itsellenne meidän tyttäriämme,
Kâpaluen awh sei, na canunaw na paluen sak awh haw, kaimae canu hai paluen van awh.
10 ja jääkää asumaan meidän luoksemme. Maa on oleva teille avoinna, asukaa siinä ja kierrelkää siinä ja asettukaa sinne."
Kaimouh koe na o awh vaiteh ram hai moi kalen lah ao doeh. Hivah awm awh nateh hno yawt awh nateh, moikapap tawnta awh telah ati.
11 Ja Sikem sanoi tytön isälle ja veljille: "Suokaa minun saada armo silmienne edessä, ja mitä te vaaditte minulta, sen minä annan.
Shekhem ni tangla e na pa hoi a thangroinaw koevah na pahren awh loe. Kai koe na dei awh e pueng na poe awh han.
12 Vaatikaa minulta kuinka suuri morsiamen hinta ja kuinka suuret antimet tahansa: minä annan, mitä te minulta vaaditte. Antakaa minulle vain se tyttö vaimoksi."
Aphu hoi poehno teh na hei awh e yit touh na poe awh han. Bangtelah nakunghai tangla teh yu lah na paluen sak awh telah ati.
13 Mutta Jaakobin pojat vastasivat Sikemille ja hänen isällensä Hamorille puhuen petollisesti, sentähden että hän oli raiskannut heidän sisarensa Diinan;
Hateiteh, Jakop capanaw ni a canu Dinah a khinsak awh dawkvah, Shekhem hoi a na pa Hamor teh dumnae lahoi bout a dei pouh awh.
14 he sanoivat heille: "Emme voi tehdä sitä, että antaisimme sisaremme ympärileikkaamattomalle miehelle, sillä se olisi meistä häpeällistä.
Ahnimouh ni ahnimanaw koe vuensom ka a hoeh e naw koe ka canu na poe thai awh mahoeh. Bangkongtetpawiteh, hot hateh kaimouh hanelah min mathoenae doeh.
15 Me suostumme ainoastaan sillä ehdolla, että te tulette meidän kaltaisiksemme, niin että kaikki miehenpuolenne ympärileikataan.
Hateiteh, hettelah lawk na kâkam awh torei dueng doeh, nangmae lawk hah ka hnâbawt awh ti, nangmouh koe e tongpa pueng hah vuensoma awh nateh kaimanaw patetlah awm awh.
16 Silloin me annamme omia tyttäriämme teille ja otamme itsellemme teidän tyttäriänne, ja me asetumme teidän luoksenne ja tulemme yhdeksi kansaksi.
Hat toteh, kaimae canu na paluen sak vaiteh, kaimouh ni hai nangmae canunaw hai ka paluen van awh han. Hahoi nangmouh koe ka o awh vaiteh, miphun buet touh lah o awh han.
17 Mutta jos te ette kuule meitä ettekä ympärileikkauta itseänne, niin me otamme sisaremme ja menemme tiehemme."
Hateiteh, kaimae lawk na ngai awh hoeh lah, vuensom na a awh hoehpawiteh, ka canu ka la vaiteh ka cei awh han toe telah ati.
18 Ja heidän puheensa kelpasi Hamorille ja Sikemille, Hamorin pojalle.
Hahoi ahnimae lawk ni Hamor hoi Hamor capa Shekhem hah a lunghawi sak.
19 Eikä nuori mies viivytellyt niin tekemästä, sillä hän oli mieltynyt Jaakobin tyttäreen; ja hän oli suuremmassa arvossa kuin kukaan muu hänen isänsä perheessä.
Hottelah thoundoun ni Jakop canu hah a ngai lawi vah, hothateh moikasaw e lah pouk laipalah tang a sak, ahni teh a na pa imthungnaw thung dawkvah bari poung e lah ao.
20 Niin menivät Hamor ja hänen poikansa Sikem kaupunkinsa porttiin ja puhuivat kaupunkinsa miehille sanoen:
Hamor hoi a capa Shekhem ni a kho kalupnae longkha koe a pha awh teh, kho thung e taminaw hoi a kâpato awh.
21 "Näillä miehillä on rauha mielessä meitä kohtaan; antakaamme heidän siis asettua tähän maahan ja kierrellä siinä, onhan maa tilava heillekin joka suuntaan. Ottakaamme me heidän tyttäriänsä vaimoiksemme, ja antakaamme me tyttäriämme heille.
Hote taminaw hoi maimouh hoi karoumcalah hoi kho a sak awh. Hatdawkvah hete ram dawk kho a sak awh vaiteh, hivah hno yawt awh naseh. Bangkongtetpawiteh, ahnimouh han ram akawpoung doeh. A canunaw hah yu lah paluen awh vaiteh, maimae canunaw hai yu lah paluen van awh naseh.
22 Mutta ainoastaan sillä ehdolla miehet suostuvat asettumaan meidän luoksemme, tullaksensa meidän kanssamme yhdeksi kansaksi, että kaikki miehenpuolemme ympärileikataan, niinkuin he itsekin ovat ympärileikatut.
Hateiteh, miphun buet touh lah o awh thai nahan, hettelah lawkkam awh torei dueng doeh ahnimouh ni hnâ na bo khai hanelah ao, vuensom ka a awh e patetlah mamouh thung e tongpa pueng hai vuensoma awh sei.
23 Tulevathan silloin heidän karjansa ja tavaransa ja kaikki heidän juhtansa meidän omiksemme. Suostukaamme siis, niin he asettuvat luoksemme."
Ahnimae saringnaw, hnopainaw hoi a tawnta e naw pueng teh, maimae lah be kaawm han nahoehmaw. Ahnimae lawk teh hnâbawtkhai awh sei. Hottelah hoi maimouh koe kho a sak awh han telah ati awh.
24 Ja he kuulivat Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä; kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista; ja niin kaikki miehenpuolet, kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, ympärileikkauttivat itsensä.
Hamor hoi a capa Shekhem ni a dei e hah kalupnae rapan koe kâen ka tâcawt e pueng ni a hnâbokhai awh teh, longkha koe kâen ka tâcawt e tongpa pueng teh vuensom koung a a sak awh.
25 Mutta kolmantena päivänä, kun he olivat kipeimmillään, Jaakobin kaksi poikaa, Simeon ja Leevi, Diinan veljet, ottivat kumpikin miekkansa ja hyökkäsivät, kenenkään aavistamatta, kaupunkiin ja tappoivat jokaisen miehenpuolen.
Hahoi hettelah doeh. A apâthum hnin a pataw poungnae dawk Jakop capanaw thung hoi kahni touh e, Dinah e a thangroi Simeon hoi Levih ni amamouh roi e tahloi a sin roi teh arulahoi khopui a tuk roi teh tongpa pueng he a thei roi.
26 Myöskin Hamorin ja hänen poikansa Sikemin he tappoivat miekan terällä, ottivat Diinan Sikemin talosta ja menivät pois.
Hamor hoi a capa Shekhem hai tahloi hoi a thei awh. Shekhem im dawk e Dinah hah a tâcokhai awh teh a cei awh.
27 Ja Jaakobin pojat karkasivat haavoitettujen kimppuun ja ryöstivät kaupungin, sentähden että he olivat raiskanneet heidän sisarensa.
Jakop capanaw ni a thei awh e naw koe a pha awh van teh, a tawncanu a kamhnawng sin dawkvah khopui teh a raphoe awh.
28 Ja he anastivat heidän pikkukarjansa ja raavaskarjansa ja aasinsa ja kaikki, mitä oli sekä kaupungissa että kedolla.
A tuhunaw, maitohunaw, lahunaw hoi amamouh kho e kaawm e hnopainaw hah a la pouh awh.
29 Ja kaikki heidän tavaransa, kaikki heidän lapsensa ja vaimonsa he veivät saaliinaan, ja he ryöstivät samoin kaiken muun, mitä taloissa oli.
A hnopainaw, a canaw hoi a yunaw imthungkhu kaawm e pueng hah he a lawp awh teh be a raphoe awh.
30 Niin Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville: "Te olette syösseet minut onnettomuuteen, saattaneet minut tämän maan asukkaiden, kanaanilaisten ja perissiläisten, vihoihin. Minun joukkoni on vähäinen; jos he kokoontuvat minua vastaan, niin he tuhoavat minut, ja niin minut ja minun sukuni hävitetään."
Jakop ni Simeon hoi Levih koevah nangmanaw ni hete ram dawk e taminaw hoi Kanaannaw hoi Periznaw kecu dawkvah, kai heh min mathoenae na phu sak teh, lung na mathoe sak. Kai ka younca navah kai taranlahoi kamkhueng awh vaiteh, kai hoi ka imthungnaw hah na thet awh vaiteh, he na pahma awh han doeh telah ati.
31 Mutta he vastasivat: "Pitikö hänen kohdella meidän sisartamme niinkuin porttoa!"
Hateiteh, ahnimouh ni kaimae tawncanu heh, kâyawt e napui patetlah a sak han na maw telah ati awh.
