1 Mooseksen 27
1 Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää voinut nähdä, kutsui hän Eesaun, vanhemman poikansa, ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen".
And it came to pass, when Isaac was old, and his eyes were too dim to see, that he called Esau his eldest son, and said unto him, My son: and he said unto him, Behold, here am I.
2 Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä, milloin kuolen.
And he said, Behold now, I am grown old, I know not the day of my death:
3 Ota siis aseesi, viinesi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystä minulle riistaa.
Now therefore take, I pray thee, thy weapons, thy quiver and thy bow, and go out to the field, and hunt for me some venison;
4 Ja laita minulle herkkuruoka, minun mieliruokani, ja tuo se syödäkseni, että minä siunaisin sinut, ennenkuin kuolen."
And make me savory food, such as I love, and bring it to me, that I may eat; that my soul may bless thee before I die.
5 Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä,
And Rebekah heard as Isaac was speaking to Esau his son. And Esau went to the field to hunt for venison, and to bring it.
6 puhui Rebekka pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, minä kuulin sinun isäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan:
And Rebekah spoke unto Jacob her son, saying, Behold, I heard thy father speak unto Esau thy brother, saying,
7 'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, että siunaisin sinut Herran edessä, ennenkuin kuolen'.
Bring me venison, and make me savory food, that I may eat and bless thee before the Lord before my death.
8 Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken:
And now, my son, obey my voice in that which I command thee.
9 mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseni niistä isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa.
Go, I pray thee, to the flock, and fetch me from there two good kids; and I will make them savory food for thy father, such as he loveth:
10 Ja sinun on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut, ennenkuin kuolee."
And thou shalt bring it to thy father, that he may eat; for the sake that he may bless thee before his death.
11 Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen.
And Jacob said to Rebekah his mother, Behold, Esau my brother is a hairy man, and I am a smooth man:
12 Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minä joudun hänen silmissään pilkkaajaksi ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta."
Peradventure my father will feel me, and I shall then seem to him as a deceiver; and I would bring upon me a curse, and not a blessing.
13 Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani; kuule vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".
And his mother said unto him, Upon me be thy curse, my son; only obey my voice, and go fetch them to me.
14 Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsä laittoi herkkuruuan, hänen isänsä mieliruuan.
And he went, and fetched, and brought them to his mother: and his mother made savory food, such as his father loved.
15 Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle.
And Rebekah took the goodly garments of her eldest son Esau, which were with her in the house, and clothed therewith Jacob her younger son;
16 Mutta vohlain nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseen kaulaansa.
And the skins of the kids she put upon his hands, and upon the smooth part of his neck;
17 Sitten hän antoi herkkuruuan ynnä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käteen.
And she gave the savory food and bread, which she had prepared, into the hand of Jacob her son.
18 Ja Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässä olen; kuka sinä olet, poikani?"
And he came unto his father, and said, My father: and he said, Here am I; who art thou my son?
19 Jaakob sanoi isällensä: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt, niinkuin käskit minun tehdä; nouse istumaan ja syö riistaani, siunataksesi minut."
And Jacob said unto his father, I am Esau thy first-born; I have done as thou didst speak to me: arise I pray thee, sit here and eat of my venison, that thy soul may bless me.
20 Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pian löytänyt?" Hän vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minun eteeni".
And Isaac said unto his son, How is it that thou hast found it so quickly, my son? And he said, Because the Lord thy God brought it before me.
21 Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmä, poikani, tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai etkö".
And Isaac said unto Jacob, Come near, I pray thee, that I may feel thee, my son, whether thou be truly my son Esau or not.
22 Ja Jaakob astui isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet".
And Jacob went near unto Isaac his father, and he felt him; and he said, The voice is the voice of Jacob, but the hands are the hands of Esau.
23 Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niinkuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet.
And he recognized him not, because his hands were hairy, as his brother Esau's hands: so he blessed him.
24 Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella minun poikani Eesau?" Hän vastasi: "Olen".
And he said, Art thou indeed my son Esau? and he said I am.
25 Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle, syödäkseni poikani riistaa, että siunaisin sinut". Niin hän toi hänelle sen, ja hän söi; ja hän tarjosi hänelle viiniä, ja hän joi.
And he said, Bring it near to me, and I will eat of my son's venison, that my soul may bless thee. And he brought it near to him, and he did eat, and he brought him wine, and he drank.
26 Senjälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suutele minua, poikani".
And Isaac his father said unto him, Come near, I pray thee, and kiss me, my son.
27 Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso, minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on siunannut.
And he came near, and kissed him: and he smelled the smell of his garments and blessed him, and said, See, the smell of my son is the smell of the field which the Lord hath blessed.
28 Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.
And may God give thee of the dew of heaven, and the fatness of the earth, and plenty of corn and wine;
29 Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."
Nations shall serve thee, and people bow down to thee; be lord over thy brethren, and thy mother's sons shall bow down to thee; cursed be they that curse thee, and blessed be they that bless thee.
30 Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiin metsästämästä.
And it came to pass, as soon as Isaac had made an end of blessing Jacob, and Jacob was yet scarcely gone out from the presence of his father, that Esau his brother came in from his hunting.
31 Ja hänkin laittoi herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut".
And he also made savory food, and brought it unto his father, and said unto his father, Let my father arise, and eat of his son's venison, in order that thy soul may bless me.
32 Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minä olen poikasi Eesau, sinun esikoisesi".
And Isaac his father said unto him, Who art thou? And he said, I am thy son, thy first-born, Esau.
33 Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
And Isaac trembled greatly, exceedingly, and said, Who was it? where is he that had hunted venison, and brought it me, and I ate of all before thou camest, and blessed him? yea, he shall also remain blessed.
34 Kun Eesau kuuli isänsä sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"
When Esau heard the words of his father, he uttered a great and exceedingly bitter cry, and said unto his father, Bless me, also me, my father.
35 Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta siunauksen".
And he said, Thy brother came with subtilty, and took away thy blessing.
36 Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"
And he said, Hath he been therefore named Jacob, because he hath supplanted me these two times? my right of first-born he took away; and, behold, now he hath taken away my blessing: and he said, Hast thou not reserved a blessing for me.
37 Ja Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut hänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä; mitä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?"
And Isaac answered and said unto Esau, Behold, I have made him thy lord, and all his brethren have I given to him for servants; and with corn and wine have I endowed him: and what can I do now for thee, my son.
38 Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin, isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau korotti äänensä ja itki.
And Esau said unto his father, Hast thou then but one blessing, my father? bless me, also me, my father. And Esau lifted up his voice, and wept.
39 Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä.
And Isaac his father answered and said unto him, Behold, thy dwelling shall be the fatness of the earth, and [blessed] by the dew of heaven from above;
40 Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi."
And by thy sword shalt thou live, and thy brother shalt thou serve; and it shall come to pass, that when thou shalt have the dominion, thou canst break his yoke from off thy neck.
41 Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin".
And Esau hated Jacob because of the blessing wherewith his father had blessed him; and Esau said in his heart, The days of mourning for my father will be at hand; then will I slay my brother Jacob.
42 Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaun aikeista; ja hän kutsutti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut.
And Rebekah was informed of the words of Esau her elder son: and she sent and called Jacob her younger son, and said unto him, Behold, thy brother Esau doth comfort himself, with regard to thee, purposing to kill thee.
43 Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene minun veljeni Laabanin luo Harraniin
Now therefore, my son, obey my voice; and arise, flee thou to Laban my brother, to Charan;
44 ja jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi kiukku asettuu,
And tarry with him a short time, until thy brother's fury turn away;
45 kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unhottaa, mitä olet hänelle tehnyt. Sitten minä lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkätähden menettäisin teidät molemmat samana päivänä!"
Until thy brother's anger turn away from thee, and he forget that which thou hast done to him: then will I send, and fetch thee from there; why should I be deprived of both of you at once in one day?
46 Ja Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"
And Rebekah said to Isaac, I am weary of my life because of the daughters of Heth; if Jacob take a wife from the daughters of Heth, such as these, from the daughters of the land, what good will life do me?
