1 Mooseksen 26
1 Mutta maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.
There was a famine in the land, besides the first famine that was in the days of Abraham [Father of a multitude]. Isaac [Laughter] went to Abimelech [My father king] king of the Philistines [To roll in dust (As an insult)], to Gerar.
2 Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon.
Adonai appeared to him, and said, “Don’t go down into Egypt [Abode of slavery]. Live in the land I will tell you about.
3 Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille.
Live in this land, and I will be with you, and will bless you. For I will give to you, and to your offspring, all these lands, and I will establish the oath which I swore to Abraham [Father of a multitude] your father.
4 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,
I will multiply your offspring as the stars of the sky, and will give all these lands to your offspring. By your seed, all the nations of the earth be blessed,
5 sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."
because Abraham [Father of a multitude] sh'ma ·heard obeyed· my voice, and heeded what I told him to do— he followed my mitzvot ·instructions·, my regulations, and my torot ·teachings·.”
6 Niin Iisak asettui Gerariin.
Isaac [Laughter] lived in Gerar.
7 Ja kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostansa, sanoi hän: "Hän on minun sisareni". Hän näet pelkäsi sanoa: "Hän on minun vaimoni", sillä hän ajatteli: "Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis".
The men of the place asked him about his wife. He said, “She is my sister,” for he was afraid to say, “My wife,” lest, he thought, “the men of the place might kill me for Rebekah [Securely bound], because she is beautiful to look at.”
8 Kun hän oli viipynyt siellä jonkun aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos akkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoansa.
When he had been there a long time, Abimelech [My father king] king of the Philistines [To roll in dust (As an insult)] looked out at a window, and saw, and, behold, Isaac [Laughter] was caressing Rebekah [Securely bound], his wife.
9 Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: "Katso, hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'?" Iisak vastasi hänelle: "Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä".
Abimelech [My father king] called Isaac [Laughter], and said, “Behold, surely she is your wife. Why did you say, ‘She is my sister?’” Isaac [Laughter] said to him, “Because I said, ‘Lest I die because of her.’”
10 Abimelek sanoi: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyhyn!"
Abimelech [My father king] said, “What is this you have done to us? One of the people might easily have lain with your wife, and you would have brought fault incurring guilt on us!”
11 Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: "Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava".
Abimelech [My father king] enjoined all the people, saying, “He who touches this man or his wife will surely be put to death.”
12 Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.
Isaac [Laughter] sowed in that land, and reaped in the same year one hundred times what he planted. Adonai blessed him.
13 Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas.
The man grew great, and grew more and more until he became very great.
14 Ja hänellä oli laumoittain sekä pikkukarjaa että raavaskarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.
He had possessions of flocks, possessions of herds, and a great household. The Philistines [To roll in dust (As an insult)] envied him.
15 Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla.
Now all the wells which his father’s servants had dug in the days of Abraham [Father of a multitude] his father, the Philistines [To roll in dust (As an insult)] had stopped, and filled with earth.
16 Silloin Abimelek sanoi Iisakille: "Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon väkevämmäksi meitä".
Abimelech [My father king] said to Isaac [Laughter], “Go from us, for you are much mightier than we.”
17 Niin Iisak lähti sieltä ja leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä.
Isaac [Laughter] departed from there, encamped in the valley of Gerar, and lived there.
18 Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut.
Isaac [Laughter] dug again the wells of water, which they had dug in the days of Abraham [Father of a multitude] his father. For the Philistines [To roll in dust (As an insult)] had stopped them after the death of Abraham [Father of a multitude]. He called their names after the names by which his father had called them.
19 Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä.
Isaac [Laughter]’s servants dug in the valley, and found there a well of springing water.
20 Mutta Gerarin paimenet alkoivat riidellä Iisakin paimenten kanssa, sanoen: "Vesi on meidän". Niin hän kutsui kaivon Eesekiksi, koska he olivat riidelleet hänen kanssaan.
The herdsmen of Gerar argued with Isaac [Laughter]’s herdsmen, saying, “The water is ours.” He called the name of the well Esek, because they contended with him.
21 Senjälkeen he kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin; niin hän antoi sille nimen Sitna.
They dug another well, and they argued over that, also. He called its name Sitnah.
22 Sitten hän muutti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Sentähden hän nimitti sen Rehobotiksi ja sanoi: "Nyt Herra on antanut meille tilaa, niin että voimme lisääntyä maassa".
He left that place, and dug another well. They didn’t argue over that one. He called it Rehoboth. He said, “For now Adonai has made room for us, and we will be fruitful in the land.”
23 Sieltä hän meni Beersebaan.
He went up from there to Be'er-Sheva [Well of Seven, Well of an Oath].
24 Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: "Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden".
Adonai appeared to him the same night, and said, “I am the God of Abraham [Father of a multitude] your father. Don’t be afraid, for I am with you, and will bless you, and multiply your offspring for my servant Abraham [Father of a multitude]’s sake.”
25 Silloin hän rakensi sinne alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne telttansa. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat siihen kaivon.
He built an altar there, and called on Adonai’s name, and pitched his tent there. There Isaac [Laughter]’s servants dug a well.
26 Niin Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahusatin ja sotapäällikkönsä Piikolin seuraamana.
Then Abimelech [My father king] went to him from Gerar, and Ahuzzath his friend, and Phicol the captain of his army.
27 Mutta Iisak sanoi heille: "Minkätähden tulette minun luokseni, vaikka olette minulle vihamieliset ja karkoititte minut luotanne?"
Isaac [Laughter] said to them, “Why have you come to me, since you hate me, and have sent me away from you?”
28 He vastasivat: "Me olemme selvästi nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sentähden ajattelimme: 'Olkoon sinun ja meidän välillämme valallinen sopimus; me tahdomme tehdä sinun kanssasi liiton,
They said, “We saw plainly that Adonai was with you. We said, ‘Let there now be an oath between us, even between us and you, and let us make a covenant ·binding contract between two or more parties· with you,
29 ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa'. Sinä olet nyt Herran siunattu."
that you will do us no harm, as we have not touched you, and as we have done to you nothing but good, and have sent you away in peace.’ You are now the blessed of Adonai.”
30 Silloin hän laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat.
He made them a feast, and they ate and drank.
31 Varhain seuraavana aamuna he vannoivat valan toisillensa; senjälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa.
They rose up some time in the morning, and swore to one another. Isaac [Laughter] sent them away, and they departed from him in peace.
32 Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja kertoivat hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet, sanoen hänelle:
The same day, Isaac [Laughter]’s servants came, and told him concerning the well which they had dug, and said to him, “We have found water.”
33 "Me löysimme vettä". Ja hän antoi sille nimen Siba. Sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.
He called it Shibah. Therefore the name of the city is Be'er-Sheva [Well of Seven, Well of an Oath] to this day.
34 Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären.
When Esau [Hairy] was forty years old, he took as wife Judith, the daughter of Beeri the Hittite [Descendant of Trembling fear], and Basemath, the daughter of Elon the Hittite [Descendant of Trembling fear].
35 Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.
They grieved Isaac [Laughter]’s and Rebekah [Securely bound]’s spirits.
