< 1 Mooseksen 24 >

1 Ja Aabraham oli vanha ja iälliseksi tullut, ja Herra oli siunannut Aabrahamia kaikessa.
Abraham was olde and stryken in dayes and the LORde had blessed him in all thinges.
2 Niin Aabraham sanoi palvelijallensa, talonsa vanhimmalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: "Pane kätesi kupeeni alle.
And he sayde vnto his eldest servaunte of his house which had the rule over all that he had: Put thy hande vnder my thye that
3 Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,
I maye make the swere by the LORde that is God of heauen and God of the erth that thou shalt not take a wyfe vnto my sonne of the doughters of the canaanytes amonge which I dwell.
4 vaan menet minun omaan maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille."
But shalt goo vnto my contre and to my kynred and there take a wyfe vnto my sonne Isaac.
5 Palvelija sanoi hänelle: "Entä jos tyttö ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, josta olet lähtenyt?"
Tha sayde the seruaunte vnto him: what ad yf the woma wyll not agree to come with me vnto this lade shall I brynge thy sonne agayne vnto the lande which thou camest out of:
6 Aabraham vastasi hänelle: "Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne.
And Abraha sayde vnto him: bewarre of that that thou brige not my sonne thither.
7 Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, hän, joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan', hän lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni.
The LORde God of heauen which toke me from my fathers house and from the lande where I was borne and which spake vnto me and sware vnto me saynge: vnto thy seed wyll I geue this lande he shall sende his angell before the yt thou mayst take a wife vnto my sonne from thence.
8 Mutta jos tyttö ei tahdo seurata sinua, niin olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin."
Neuerthelesse yf the woma will not agree to come with the than shalt thou be with out daunger of this ooth. But aboue all thinge brynge not my sonne thyther agayne.
9 Niin palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen.
And the seruaunte put his hand vnder the thye of Abraham and sware to him as concernynge that matter.
10 Ja palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikkinaisia kalleuksia herransa tavaroista; ja hän nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin.
And the seruaunte toke. x. camels of the camels of his master and departed and had of all maner goodes of his master with him and stode vp and went to Mesopotamia vnto the cytie of Nahor.
11 Ja hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon ääreen lepäämään, illan suussa, jolloin naiset tulivat vettä ammentamaan.
And made his camels to lye doune with out the cytie by a wels syde of water at euen: aboute the tyme that women come out to drawe water
12 Ja hän sanoi: "Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille.
and he sayde. LORde God of my master Abraha sende me good spede this daye and shewe mercy vnto my master Abraham.
13 Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä.
Lo I stonde here by the well of water and the doughters of the men of this citie will come out to drawe water:
14 Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, minä juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni."
Now the damsell to whome I saye stoupe doune thy pytcher and let me drynke. Yf she saye drynke and I will geue thy camels drynke also yt same is she that thou hast ordened for they servaunte Isaac: yee and therby shall I knowe that thou hast shewed mercy on my master.
15 Tuskin hän oli lakannut puhumasta, niin tuli siihen Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär; ja hänellä oli vesiastia olallaan.
And it came to passe yer he had leeft spakynge that Rebecca came out the doughter of Bethuell sonne to Melcha the wife of Nahor Abrahams brother and hir pytcher apon hir shulder:
16 Ja tyttö oli näöltään hyvin ihana, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Ja hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös.
The damsell was very fayre to loke apon and yet a mayde and vnknowen of man. And she went doune to the well and fylled hyr pytcher and came vp agayne.
17 Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: "Anna minun juoda vähän vettä astiastasi".
Then the seruaunte ranne vnto her and sayde: let me syppe a litle water of thi pither.
18 Hän vastasi: "Juo, herrani". Ja hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda.
And she sayde: drynke my lorde. And she hasted and late downe her pytcher apon hyr arme and gaue him drinke.
19 Ja annettuaan hänen juoda hän sanoi: "Minä ammennan vettä myös sinun kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen".
And whe she had geven hym drynke she sayde: I will drawe water for thy camels also vntill they haue dronke ynough.
20 Niin hän tyhjensi nopeasti astiansa kaukaloon ja riensi jälleen kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.
And she poured out hyr pitcher in to the trough hastely and ranne agayne vnto the well to fett water: and drewe for all his camels.
21 Ja mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua vai ei.
And the felowe wondred at her. But helde his peace to wete whether the LORde had made his iourney prosperous or not.
22 Kun kamelit olivat juoneet, otti mies kultaisen nenärenkaan, joka painoi puolen sekeliä, ja hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.
And as the camels had lefte drynckynge he toke an earynge of halfe a sicle weght and. ij golden bracelettes for hyr hades of. x. sycles weyght of gold
23 Ja hän kysyi: "Kenenkä tytär olet? Sano minulle. Onko isäsi talossa tilaa yötä ollaksemme?"
and sayde vnto her: whose doughter art thou? tell me: ys there rowme in thy fathers house for vs to lodge in?
24 Hän vastasi hänelle: "Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär".
And she sayde vnto him: I am the doughter of Bethuell the sonne of Milcha which she bare vnto Nahor:
25 Ja hän sanoi hänelle vielä: "Meillä on runsaasti olkia ja rehua; myöskin yösijaa on meillä antaa".
and sayde moreouer vnto him: we haue litter and prauonder ynough and also rowme to lodge in.
26 Silloin mies kumartui maahan ja rukoili Herraa
And the man bowed himselfe and worshipped the LORde
27 ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoansa ja totuuttansa minun herraltani. Herra on johdattanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin."
and sayde: blessed be the LORde God of my master Abraham which ceasseth not to deale mercyfully and truly with my master And hath brought me the waye to my masters brothers house.
28 Mutta tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut.
And the damsell ranne and tolde them of her mothers house these thinges.
29 Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban; ja Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle.
And Rebecca had a brother called Laban. And Laban ranne out vnto the man to the well:
30 Sillä kun hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: "Näin mies puhui minulle", meni hän miehen luo; ja katso, hän seisoi vielä kamelien luona lähteellä.
for as soone as he had sene the earynges and the bracelettes apon his sisters handes ad herde the wordes of Rebecca his sister saynge thus sayde the man vnto me than he went out vnto the man. And loo he stode yet with the camels by the well syde.
31 Ja hän sanoi hänelle: "Tule sisään, sinä Herran siunattu. Minkätähden seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille."
And Laban sayde: come in thou blessed of the LORde. Wherfore stondest thou without? I haue dressed the house and made rowme for the camels.
32 Niin mies tuli taloon, ja Laaban riisui kamelit ja antoi kameleille olkia ja rehua sekä hänelle ja hänen seuralaisilleen vettä jalkojen pesemiseksi.
And than the ma came in to the house. And he vnbrydeld the camels: and brought litter and prauonder for the camels and water to weshe his fete and their fete that were with him
33 Sitten pantiin ruokaa hänen eteensä, mutta hän sanoi: "En syö, ennenkuin olen puhunut asiani". Laaban vastasi: "Puhu".
and there was meate sett before him to eate. But he sayde: I will not eate vntill I haue sayde myne earede: And he sayde saye on.
34 Hän sanoi: "Minä olen Aabrahamin palvelija.
And he sayde: I am Abrahas servaunte
35 Herra on suuresti siunannut minun herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies; hän on antanut hänelle pikkukarjaa ja raavaskarjaa, hopeata ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.
and the LORDE hath blessed my master out of measure that he is become greate and hath geven him shepe oxen syluer and golde menservauntes maydeservauntes camels ad asses.
36 Ja Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällänsä synnyttänyt herralleni pojan; ja tälle hän on antanut kaiken omaisuutensa.
And Sara my masters wyfe bare him a sonne whe she was olde: and vnto him hath he geven all that he hath.
37 Ja herrani vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun,
And my master made me swere saynge: Thou shalt not take a wyfe to my sonne amonge the doughters of the cananytes in whose lade I dwell.
38 vaan mene minun isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo'.
But thou shalt goo vnto my fathers house and to my kynred and there take a wyfe vnto my sonne.
39 Silloin minä sanoin herralleni: 'Entä jos tyttö ei seuraa minua?'
And I sayde vnto my master. What yf the wyfe will not folowe me?
40 Hän vastasi minulle: 'Herra, jonka edessä minä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä sinun kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni perheestä.
And he sayde vnto me: The LORde before whome I walke wyll sende his angell with the and prosper thy iourney that thou shalt take a wyfe for my sonne of my kynred and of my fathers house.
41 Silloin, kun saavut sukuni luo, olet vapaa valasta, jonka minulle vannoit; jos he eivät häntä sinulle anna, olet valasta vapaa'.
But and yf (when thou comest vnto my kynred) they will not geue the one tha shalt thou bere no perell of myne oothe.
42 Niin minä tänään tulin lähteelle ja sanoin: 'Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, jos annat onnistua sen matkan, jolla olen,
And I came this daye vnto the well and sayed: O LORde the God of my master Abraha yf it be so that thou makest my iourney which I go prosperous:
43 salli tapahtua niin, että se neitonen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',
beholde I stode by this well of water And when a virgyn cometh forth to drawe water and I saye to her: geue me a litle water of thi pitcher to drynke
44 vastaa minulle: 'Juo itse, ja minä ammennan myös sinun kameleillesi' -että hän on se vaimo, jonka Herra on määrännyt minun herrani pojalle.
and she saye agayne to me: dryncke thou and I will also drawe water for thy camels: that same is the wife whom the LORde hath prepared for my masters sonne.
45 Tuskin olin lakannut näin puhumasta itsekseni, niin katso, Rebekka tuli sinne, vesiastia olallansa, astui alas lähteelle ja ammensi. Ja minä sanoin hänelle: 'Anna minun juoda'.
And before I had made an ende of speakynge in myne harte: beholde Rebecca came forth and hir pitcher on hir shulder and she went doune vnto the well and drewe. And I sayde vnto her geue me drynke.
46 Hän laski nopeasti astian alas olaltansa ja sanoi: 'Juo, minä juotan myös sinun kamelisi'. Niin minä join, ja hän juotti myös kamelit.
And she made hast and toke doune hir pitcher from of hir ad sayd: drinke and I will geue thy camels drynke also. And I dranke and she gaue the camels drynke also.
47 Ja minä kysyin häneltä sanoen: 'Kenenkä tytär sinä olet?' Hän vastasi: 'Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär'. Niin minä panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä.
And I asked her saynge: whose doughter art thou? And she answered: the doughter of Bathuell Nahors sonne whome Milca bare vnto him. And I put the earynge vpon hir face and the bracelettes apon hir hondes.
48 Ja minä kumarruin maahan ja rukoilin Herraa, kiittäen Herraa, minun herrani Aabrahamin Jumalaa, joka oli johdattanut minut oikeata tietä saamaan herrani veljen tyttären hänen pojalleen.
And I bowed my selfe and worshepped the LORde and blessed the LORde God of my master Abraha which had brought me the right waye to take my masters brothers doughter vnto his sonne.
49 Ja jos nyt tahdotte osoittaa suosiota ja uskollisuutta minun herralleni, niin ilmoittakaa se minulle; jollette, niin ilmoittakaa minulle sekin, kääntyäkseni toisaalle, oikealle tai vasemmalle."
Now therfore yf ye will deall mercyfully and truly with my master tell me. And yf no tell me also: that I maye turne me to the right hande or to the left.
50 Laaban ja Betuel vastasivat sanoen: "Herralta tämä on tullut; emme voi tässä asiassa puhua sinulle hyvää emmekä pahaa.
Than answered Laban and Bathuel saynge: The thinge is proceded even out of the lorde we can not therfore saye vnto the ether good or bad:
51 Katso, siinä on Rebekka edessäsi, ota hänet ja mene. Tulkoon hän herrasi pojan vaimoksi, niinkuin Herra on sanonut."
Beholde Rebecca before thy face take her and goo and let her be thy masters sonnes wife euen as the LORde hath sayde.
52 Kuultuaan heidän sanansa Aabrahamin palvelija kumartui maahan Herran eteen.
And whe Abrahams servaunte herde their wordes he bowed him selfe vnto the LORde flatt vpon the erth.
53 Sitten palvelija otti esille hopea-ja kultakaluja sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Myöskin hänen veljelleen ja äidilleen hän antoi kallisarvoisia lahjoja.
And the servaunte toke forth iewells of syluer and iewelles of gold and rayment and gaue them to Rebecca: But vnto hir brother and to hir mother he gaue spyces.
54 Ja he söivät ja joivat, hän ja hänen seuralaisensa, ja olivat siellä yötä. Mutta kun he olivat nousseet seuraavana aamuna, sanoi hän: "Päästäkää minut menemään herrani luo".
And then they ate and dranke both he and the men that were with him and taried all nyghte and rose vp in the mornynge. And he sayde: let me departe vnto my master.
55 Tytön veli ja äiti vastasivat: "Anna tytön viipyä luonamme vielä joku aika, edes kymmenen päivää. Sitten saat lähteä."
But hir brother and hir mother sayde: let the damsell abyde with vs a while ad it be but even. x. dayes and than goo thy wayes.
56 Mutta hän sanoi heille: "Älkää viivyttäkö minua, koska Herra on antanut matkani onnistua. Päästäkää minut menemään, tahdon lähteä herrani luo."
And he sayde vnto them hinder me not: for the lorde hath prospered my iourney. Sende me awaye yt I maye goo vnto my master.
57 He vastasivat: "Kutsukaamme tänne tyttö ja kysykäämme häneltä itseltään".
And they sayde: let vs call the damsell and witt what she sayth to the matter.
58 Ja he kutsuivat Rebekan ja sanoivat hänelle: "Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa?" Hän vastasi: "Tahdon".
And they called forth Rebecca ad sayde vnto her: wilt thou goo with this ma? And she sayde: Yee.
59 Niin he lähettivät sisarensa Rebekan imettäjineen matkalle Aabrahamin palvelijan ja hänen miestensä mukana.
Than they broughte Rebecca their sister on the waye and her norse and Abrahas servaunte and the men that were wyth him.
60 Ja he siunasivat Rebekan ja lausuivat hänelle: "Oi sisaremme, tulkoon sinusta tuhat kertaa kymmenentuhatta, ja vallatkoot sinun jälkeläisesi vihamiestensä portit!"
And they blessed Rebecca and sayde vnto her: Thou art oure sister growe in to thousande thousandes and thy seed possesse ye gates of their emnies.
61 Ja Rebekka nousi palvelijattarineen, ja he istuivat kamelien selkään ja seurasivat miestä. Niin palvelija otti Rebekan mukaansa ja lähti matkalle.
And Rebecca arose and hir damsels and satt the vp apo the camels and went their waye after the man. And ye servaunte toke Rebecca and went his waye
62 Ja Iisak oli tulossa Lahai-Roin kaivon tienoilta; hän asui näet Etelämaassa.
And Isaac was a comige from the well of ye lyvynge and seynge for he dwelt in the south cotre
63 Ja Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle käyskentelemään, ja kun hän nosti silmänsä, näki hän kamelien lähestyvän.
and was gone out to walke in his meditatios before ye eue tyde. And he lyfte vp his eyes and loked and beholde ye camels were cominge.
64 Kun Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin, laskeutui hän nopeasti maahan kamelin selästä
And Rebecca lyfte vp hir eyes and whe she sawe Isaac she lyghted of the camel
65 ja kysyi palvelijalta: "Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan?" Palvelija vastasi: "Hän on minun herrani". Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen.
ad sayde vnto ye servaunte: what ma is this yt cometh agenst vs in the feld? And the servaute sayde: it is my master. And then she toke hir mantell ad put it aboute her.
66 Ja palvelija kertoi Iisakille kaikki, mitä hän oli toimittanut.
And the servaute tolde Isaac all that he had done.
67 Ja Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Niin Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua.
The Isaac broughte her in to his mother Saras tente ad toke Rebecca and she became his wife and he loved her: and so was Isaac coforted over his mother.

< 1 Mooseksen 24 >