1 Mooseksen 18
1 Ja Herra ilmestyi hänelle Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan.
Lao esa, Abraham leo deka no hau ineꞌ ra sia Mamre, LAMATUALAIN natudꞌu Ao na neu e sia naa. Dudꞌui na taꞌo ia: Faiꞌ naa, mafeoꞌ a seli, de Abraham endoꞌ haꞌi anin mia lalaat mataꞌ.
2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan
Ana botiꞌ mata na ma, nita atahori telu rambariiꞌ sia naa. Boe ma, ana nelaꞌ soru se, de sendeꞌ lululangga na,
3 ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohitse.
nae, “Ama nggare! Mete ma bisa na, amaꞌ se tuli au lalaat ngga dei. Onaꞌ mae minu akaꞌ a oe hieꞌ o, malole.
4 Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puun siimeksessä.
Amaꞌ se hahae sia hau mafoꞌ ia, dei fo au denu ana kara haꞌi oe fo safe ei mara.
5 Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne, ennenkuin jatkatte matkaanne, sillä kaiketi sitä varten olette poikenneet palvelijanne luo." He sanoivat: "Tee, niinkuin olet puhunut".
Ma au uu sadꞌia nanaat fee amaꞌ se, fo maꞌadere baliꞌ, fo feꞌe lao mikindoo na. Au umuhoꞌo bisa uhao amaꞌ se.” Ara rataa rae, “Malole. Makasi. Hai tuli.”
6 Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi: "Hae joutuin kolme vakallista lestyjä jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia".
Abraham nelaꞌ nisiꞌ lalaat, de nafadꞌe Sara nae, “Lailai! Haꞌi mala tarigu maloleꞌ sak esa, fo tao roti.”
7 Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi palvelijalle, joka ryhtyi nopeasti sitä valmistamaan.
Basa ma nelaꞌ nisiꞌ sapi nara, de paꞌa nala sapi ana mbarunaꞌ esa, ma denu ate na tati, de tunu-nasu e.
8 Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän seisoi heidän luonansa puun alla sillä aikaa, kuin he söivät.
Boe ma ana neu haꞌi susu, keju, ma sisi naa, de nendi fee fuiꞌ ra. Ara raa ma, ana nambariiꞌ sia hau huu na, de mete-seꞌu se.
9 Ja he kysyivät häneltä: "Missä vaimosi Saara on?" Hän vastasi: "Tuolla majassa".
Boe ma ara ratane rae, “Abraham! Sao ma Sara, sia bee? Ana nataa nae, “Sia lalaat rala.”
10 Ja hän sanoi: "Minä palaan luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimollasi Saaralla on silloin oleva poika". Mutta Saara kuunteli majan ovella hänen takanansa.
Boe ma esa mia teluꞌ se olaꞌ nae, “To mana nemaꞌ ia, Au baliꞌ. Leleꞌ naa, sao ma Sara bꞌonggi ana touꞌ esa ena.” Ara olaꞌ taꞌo naa ma, Sara rena mia lelesu a seriꞌ.
11 Mutta Aabraham ja Saara olivat iäkkäät, eikä Saaran enää ollut, niinkuin naisten tavallisesti on.
Leleꞌ naa, Abraham no Sara lasiꞌ ena, ma Sara o nda afiꞌ hambu fula na sa ena.
12 Sentähden Saara naurahti itseksensä ja ajatteli: "Heräisikö minussa, näin kuihduttuani, vielä halu? Ja myös minun herrani on vanha."
Ana rena ara olaꞌ taꞌo naa ma, ana mali sia rala na, ma duꞌa nae, “Awe! Umulasi helaꞌ a rui ngga onaꞌ ia, ma sao ngga o mana masaloeꞌ ena. Naa taꞌo bee hai feꞌe hii dadꞌi masao feuꞌ, fo sangga anaꞌ fai?”
13 Mutta Herra sanoi Aabrahamille: "Miksi Saara nauroi ajatellen: 'Synnyttäisinkö minä todella, minä, joka olen näin vanha?'
Basa de LAMATUALAIN natane Abraham nae, “Taꞌo bee de Sara mali? Ana duꞌa nae saa fo Au olaꞌ ia, nda dadꞌi sa, huu eni lasiꞌ ena, do?
14 Onko mikään Herralle mahdotonta? Tähän aikaan minä palaan luoksesi tulevana vuonna, ja Saaralla on silloin poika."
Au ia, LAMATUALAIN! Nda hambu saa fo Au nda tao alaꞌ sa! Misinedꞌa malolole, e! Mete ma Au baliꞌ too mana nemaꞌ ia, Sara bꞌonggi ana touꞌ esa ena.”
15 Ja Saara kielsi sanoen: "En minä nauranut"; sillä hän pelkäsi. Mutta hän sanoi: "Ei ole niin; sinä nauroit".
Sara rena taꞌo naa ma, namatau. De ana nafanii nae, “Au nda mali sa ma!” Te Lamatualain nataa nae, “Ho mali tebꞌe ma!”
16 Silloin miehet nousivat siitä ja kääntyivät Sodomaan päin, ja Aabraham kulki heidän kanssaan saattaaksensa heitä.
Basa ma, fuiꞌ ka teluꞌ ra rae risiꞌ kamboꞌ Sodꞌom, de Abraham no se losa dalaꞌ taladꞌa na. Mia naa, ara bisa rita Sodꞌom.
17 Ja Herra sanoi: "Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä?
Basa ma LAMATUALAIN duꞌa sia rala na nae, “Au ae tao ulutu kambo Sodꞌom, te malole lenaꞌ, Au dui Abraham,
18 Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.
huu tititi-nonosi nara boe ramaheta, ma dadꞌi leo manaseliꞌ. Ma ana o dadꞌi papala-babꞌanggiꞌ soaꞌ neu basa leo sia raefafoꞌ a.
19 Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa ja perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut."
Au here ala e, fo nanori ana nara ro atahori feaꞌ ra, fo tungga rakandoo LAMATUALAIN dala Na ma rasodꞌa no ndoo-tetuꞌ. Mete ma ara tao taꞌo naa, Au tao utetu hehelu-fufuli Ngga o Abraham.”
20 Niin Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat.
Boe ma LAMATUALAIN nafadꞌe Abraham nae, “Taꞌo ia! Au rena atahori ra fale rala nara, huu atahori kambo Sodꞌom no Gomora deꞌulaka nara, seli tebꞌe ena.
21 Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää."
Naa de, Au onda, fo ita no mata Ngga, basa saa fo Au renaꞌ a, tebꞌe, do, hokoꞌ. Mete ma hokoꞌ, Au musi bubꞌuluꞌ.”
22 Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.
LAMATUALAIN feꞌe olaꞌ no Abraham ma, fuiꞌ ka ruaꞌ ra laoꞌ rakandoo risiꞌ Sodꞌom.
23 Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: "Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
Abraham neu deka-deka no Lamatualain, de kokoe nae, “Taꞌo bee? Amaꞌ nae tao nalutu atahori maloleꞌ ro atahori deꞌulakaꞌ lao esaꞌ, do?
24 Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan tähden?
Mete ma hambu atahori maloleꞌ lima nulu sia kamboꞌ naa, Amaꞌ feꞌe mae tao mulutu basa atahori ra, do? Do, Amaꞌ nda tao mulutu kamboꞌ naa sa, huu sira?
25 Pois se, että sinä näin tekisit: surmaisit vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuin jumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?"
Amaꞌ afiꞌ tao taꞌo naa! Afiꞌ losa atahori maloleꞌ ra o mate boe, huu Amaꞌ nae nalutu atahori deꞌulakaꞌ ra. Amaꞌ dadꞌi mana maꞌetuꞌ sia lalai no raefafoꞌ ia. Amaꞌ o bubꞌuluꞌ naa nda matetuꞌ sa.”
26 Ja Herra sanoi: "Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä vanhurskasta, niin minä heidän tähtensä säästän koko paikan".
LAMATUALAIN nataa nae, “Mete ma Au hambu atahori maloleꞌ lima nulu sia Sodꞌom, Au nda hukun kamboꞌ naa sa, huu sira.”
27 Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka.
Boe ma Abraham olaꞌ seluꞌ nae, “Amaꞌ, oꞌe ambon, au ae olaꞌ mbei fai. Au ia, atahori nggoaꞌ, nda uhine saa-saa saꞌ boe.
28 Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi; hävitätkö viiden tähden koko kaupungin?" Hän sanoi: "En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentä viisi".
Onaꞌ nda hambu atahori maloleꞌ losa lima nulu sa, te akaꞌ a haa nulu lima, naa taꞌo bee? Mete ma kuran atahori lima, naa Amaꞌ feꞌe mae tao mulutu kamboꞌ naa, do?” Lamatualain nataa nae, “Mete ma Au hambu atahori maloleꞌ haa nulu lima sia naa, Au nda tao ulutu e sa.”
29 Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: "Entä jos siellä on neljäkymmentä?" Hän vastasi: "Niiden neljänkymmenen tähden jätän sen tekemättä".
Abraham feꞌe kokoe seluꞌ nae, “Mete ma hambu akaꞌ a atahori haa nulu, naa taꞌo bee, Amaꞌ?” Nataa nae, “Mete ma hambu atahori haa nulu, Au nda hukun se sa.”
30 Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä".
Abraham kokoe nakandooꞌ a nae, “Amaꞌ afiꞌ mumunasa, te mete ma akaꞌ a atahori maloleꞌ telu nulu a, naa taꞌo bee?” Nataa nae, “Mete ma hambu telu nulu, Au nda hukun se sa.”
31 Mutta hän sanoi: "Katso, minä olen rohjennut puhua Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä?" Hän vastasi: "Niiden kahdenkymmenen tähden jätän hävittämättä".
Basa ma Abraham naloe seluꞌ nae, “Amaꞌ afiꞌ mumunasa, te au utane seluꞌ mbei fai. Mete ma akaꞌ a atahori rua nulu, naa taꞌo bee?” Nataa nae, “Mete ma hambu atahori rua nulu, Au nda tao ulutu kamboꞌ naa sa.”
32 Ja hän sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?" Hän vastasi: "Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä".
Boe ma Abraham tatana oꞌola na nae, “Amaꞌ! Au olaꞌ lao esa fai, te afiꞌ mumunasa au, o! Mete ma akaꞌ a atahori maloleꞌ sanahulu a, naa taꞌo bee?” Nataa nae, “Mete ma hambu atahori maloleꞌ sanahulu sia naa, Au nda tao ulutu kamboꞌ naa sa.”
33 Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.
LAMATUALAIN olaꞌ basa ma, Ana lao nakandoo. Boe ma, Abraham baliꞌ.
