1 Mooseksen 14

1 Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,

And it came to pass, in the days of Amraphel, king of Shinar, Arioch, king of Ellasar, —Chedorlaomer king of Elam, and Tidal king of Goim,

2 että he alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta, Birsaa, Gomorran kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta, Semeberiä, Seboimin kuningasta, ja Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.

that they made war, with Bera, king of Sodom, and with Birsha, king of Gomorrah, —Shinab, king of Admah, and Shemeber, king of Zeboim, and the king of Bela—the same, is Zoar.

3 Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri nyt on.

All these, joined together in the valley of the open fields, the same, is the Salt Sea.

4 Kaksitoista vuotta he olivat olleet Kedorlaomerille alamaiset, mutta kolmantenatoista vuotena he tekivät kapinan.

Twelve years, had they served Chedorlaomer, —but in the thirteenth year had they rebelled;

5 Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan; ja he voittivat refalaiset Astarot-Karnaimissa ja suusilaiset Haamissa, niin myös eemiläiset Kirjataimin tasangolla

and in the fourteenth year, had Chedorlaomer come in and the kings who were with him, so they smote the Rephaim in Ashteroth-karnaim, and the Zuzim in Ham, —and the Emim, in Shaveh-kiriathaim;

6 ja hoorilaiset heidän vuoristossaan, Seirissä, aina Eel-Paaraniin asti, joka on erämaan laidassa.

and the Horites in their Mount Seir, —as far as El-paran, which is by the desert.

7 Ja he palasivat ja tulivat Mispatin lähteelle, se on Kaadekseen, ja valloittivat koko amalekilaisten maan ja voittivat myöskin amorilaiset, jotka asuivat Hasason-Taamarissa.

So they returned and came in unto En-mishpat, the same, is Kadish, and smote all the field of the Amalekites, —and the Amorites also that dwelt in Hazazon-tamar,

8 Silloin lähtivät Sodoman kuningas, Gomorran kuningas, Adman kuningas, Seboimin kuningas ja Belan, se on Sooarin, kuningas ja asettuivat Siddimin laaksossa sotarintaan heitä vastaan-

Thus then went forth the King of Sodom and the king of Gomorrah, and the king of Admah and the king of Zeboim, and the king of Bela the same, is Zoar—and set themselves in array against them for battle, in the valley of the open fields:

9 Eelamin kuningasta Kedorlaomeria, Goojimin kuningasta Tidalia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, neljä kuningasta viittä vastaan.

against Chedorlaomer king of Elam, and Tidal king of Goim, and Amraphel king of Shinar, and Arioch king of Ellasar, —four kings against five.

10 Mutta Siddimin laakso oli täynnä maapihkakuoppia. Ja Sodoman ja Gomorran kuninkaat pakenivat ja putosivat niihin; mutta henkiin jääneet pakenivat vuoristoon.

Now, the valley of the open fields, had many pits of bitumen, so the king of Sodom and Gomorrah fled, and fell there, —while, they who remained, towards a mountain, fled.

11 Ja he ottivat Sodomasta ja Gomorrasta kaiken tavaran ja kaikki ruokavarat ja menivät matkaansa.

And they took all the goods of Sodom and Gomorrah and all their food and went their way.

12 Ja lähtiessään he ottivat mukaansa myöskin Lootin, Abramin veljenpojan, ja hänen omaisuutensa; hän näet asui Sodomassa.

And they took Lot, Abram’s brother’s son with his goods, and went their way, —he, being a dweller in Sodom.

13 Mutta muuan pakolainen tuli ja ilmoitti siitä Abramille, hebrealaiselle; tämä asui tammistossa, joka oli amorilaisen Mamren, Eskolin ja Aanerin veljen, oma, ja he olivat Abramin liittolaisia.

Then came in a fugitive, and told Abram the Hebrew, —he, having his dwelling among the oaks of Mamre the Amorite brother of Eshcol and brother of Aner, they, also having a covenant with Abram.

14 Kun Abram kuuli, että hänen sukulaisensa oli otettu vangiksi, aseisti hän luotettavimmat palvelijansa, jotka olivat hänen kodissaan syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista miestä, ja ajoi vihollisia takaa aina Daaniin saakka.

So Abram, hearing that his brother had been taken captive, drew forth his trained men born in his house three hundred and eighteen, and pursued as far as Dan.

15 Ja hän jakoi väkensä ja hyökkäsi palvelijoineen yöllä vihollisten kimppuun ja voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hoobaan saakka, joka on Damaskosta pohjoiseen.

And he divided himself against them by night, he, and his servants, and smote them, —and pursued them as far as Hobah, which was on the left of Damascus.

16 Ja hän toi takaisin kaiken tavaran; myöskin sukulaisensa Lootin ja hänen tavaransa hän toi takaisin, niin myös vaimot ja muun väen.

So he brought back all the goods, —yea Lot also his brother with his goods, did he bring back, and the women also, and the people.

17 Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi".

Then came forth the king of Sodom to meet him, after his return from the smiting of Chedorlaomer, and the kings who were with him, —into the vale of Shaveh the same, was the vale of the king.

18 Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.

Now Melchizedek king of Salem, had brought forth bread and wine, —he, being priest of GOD Most High.

19 Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.

So he blessed him and said, —Blessed be Abram of GOD Most High, possessor of [the] heavens and earth;

20 Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.

And blessed be GOD Most High, who hath delivered thine enemies into thy hand. So he gave unto him a tenth of all.

21 Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle väki ja pidä sinä tavara".

Then said the king of Sodom unto Abram, —Give unto me the persons, but the goods, take thou for thyself.

22 Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen ja vannon:

And Abram said unto the king of Sodom, —I have lifted up my hand unto Yahweh GOD Most High, possessor of [the] heavens and earth:

23 En totisesti ota, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on sinun, ettet sanoisi: 'Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi'.

That not from a thread even unto a sandal-thong, —will I take, anything, that is thine, —Lest thou shouldst say, I, enriched Abram!

24 En tahdo mitään, paitsi mitä palvelijat ovat kuluttaneet ja mikä on niille miehille tuleva, jotka minua seurasivat, Aanerille, Eskolille ja Mamrelle; he saakoot osansa."

Save only what the young men have eaten, and the share of the men who went with me, Aner, Eshcol, and Mamre, they may take their share.