1 Mooseksen 13

1 Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Etelämaahan.

Abramu'a Isipi mopareti hakare afufenoma'a enerino nenarone, Lotine neznavreno Negev vu'naku mareri'ne.

2 Abram oli hyvin rikas: hänellä oli karjaa, hopeata ja kultaa.

Menina Abramu'a afu'zagama, golima, silvama huno rama'a ante'nea ne'kino tusi'a feno ne' mani'ne.

3 Ja hän vaelsi, kulkien levähdyspaikasta toiseen, Etelämaasta Beeteliin asti, aina siihen paikkaan, missä hänen majansa oli ensi kerralla ollut, Beetelin ja Ain välillä,

Hagi masetere hume nevuno, Negev mopare vuno ko'ma mani'neno'ma hu'nere uhanati'ne. Mago kaziga Beteli kuma me'negeno, mago kaziga Ai kuma me'nere uhanati'ne.

4 siihen paikkaan, johon hän ennen oli rakentanut alttarin; ja Abram huusi siinä avuksi Herran nimeä.

Abramu'a ko'ma have itama tro hunte'nere anante uhanatino, Ra Anumzamofona mono hunte'ne.

5 Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, raavaskarjaa ja telttoja.

Abramu'ene vu'nea ne' Lotina sipisipi afu'zaga'ane, bulimakao afuzaga'ane seli noma'araminena me'nea ne' mani'ne.

6 Eikä maa riittänyt heidän asuakseen yhdessä, sillä heillä oli paljon omaisuutta, niin etteivät voineet yhdessä asua.

Hianagi anama mani'a mopamo'a knarera huozanante'ne. Maka afuzaga zani'amo'a titipa huno ne'zama ne'zamo'a atupa higeno, magopi manigara osu'na'e.

7 Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä. Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa kanaanilaiset ja perissiläiset.

Ana nehigeno Abramune, Lotikizni afu kva vahe'mo'za fra vazi'naze. Ana knafina Kenani vahe'ene, Perisi vahe'mo'za ana mopafina mani titipa hu'naze.

8 Silloin Abram sanoi Lootille: "Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä.

Abramu'a amanage huno Lotina asami'ne, Tagra mago kora mani'noku fra ovazisnue, bulimakao afuti'are kegavama nehaza vahe'mo'zanena fra ovazisazanki,

9 Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle."

rama'a mopa me'neanki kagra kavesite vanuema hanana kaziga vuo. Kagrama hoga kaziga vugahue hananke'na, nagra tamaga kaziga vugahue. Hanki kagrama tamaga kaziga vugahue hananke'na, nagra hoga kaziga vugahue.

10 Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.

Loti'ma kesga huno kegantugama nehuno Zoari kazigama keana, Jodani kokamo'a hakare kaziga masavenke huno Ra Anumzamofo Edeni hozagna nehuno, Isipi mopagna hu'negeno ke'ne. Anama hu'neana Sodomune, Gomoranema Ra Anumzamo'ma ahe fananema osu'nea knafi anara hu'ne.

11 Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.

Anante Loti'a mika Jodani agupoma hunehamprino'a zage hanatitega vu'ne. Ananteti naga'ane otre atre hu'na'e.

12 Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti.

Abramu'a Kenani mopare manigeno, Loti'a ranku'ma zaga me'nefi Jodani agupofi Sodomu tva'onte seli noma'a omegino mani'ne.

13 Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä.

Sodomu vahe'mo'za havi avu'ava nehu'za kumi huhakare hu'za, Ra Anumzamofo ha' rente'naze.

14 Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.

Loti'ma, Abramu'ma atreno vutegeno, Ra Anumzamo'a amanage huno Abramuna asami'ne, Kesga hunka zage hanatitegane, zage fretegane keganti kegama hunka ko.

15 Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.

Hagi mika kagri'ene, kagehe'ine tami vaganeroe.

16 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.

Nagra kagehe'ina zamazeri hakare ha'nena, ama mopafina kugusopagna hanage'za, vahe'mo'zahamprigara osugahaze.

17 Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan."

Hagi otinka vunka enka nehunka, kamisua mopamofo agema'a ko.

18 Ja Abram siirtyi siirtymistään telttoineen ja tuli ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle.

Higeno Abramu'a otino seli noma'a tagna vazino erino vuno Mamre me'nea oki zafa tavaonte Hebroni kumate, Ra Anumzamofo ita ome tro hu'ne.