< Esran 4 >
1 Mutta kun Juudan ja Benjaminin vastustajat kuulivat, että pakkosiirtolaiset rakensivat temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle,
Judah hoi Benjamin ih misanawk mah, misong angtanghaih hoi amlaem kaminawk mah Israel Angraeng Sithaw hanah im sak pae o, tiah thaih o naah,
2 astuivat he Serubbaabelin ja perhekunta-päämiesten luo ja sanoivat heille: "Me tahdomme rakentaa yhdessä teidän kanssanne, sillä me etsimme teidän Jumalaanne, niinkuin tekin, ja hänelle me olemme uhranneet Eesarhaddonin, Assurin kuninkaan, päivistä asti, hänen, joka toi meidät tänne".
Zerubbabel hoi acaeng ukkungnawk khaeah angzoh o moe, Nangcae mah nangmacae ih Sithaw na pakrong o baktih toengah, kaicae doeh ka pakrong o toeng; hae ahmuen ah kaicae zaehoikung Assyria siangpahrang Esarhaddon dung nathuem hoiah to Sithaw khaeah hmuenpaekhaih to ka sak o boeh, to pongah na Sithaw im to sak kang bomh o toeng han, tiah a naa o.
3 Mutta Serubbaabel ja Jeesua ja muut Israelin perhekunta-päämiehet sanoivat heille: "Ei sovi teidän ja meidän yhdessä rakentaa temppeliä meidän Jumalallemme, vaan me yksin rakennamme Herralle, Israelin Jumalalle, niinkuin kuningas Koores, Persian kuningas, on meitä käskenyt".
Toe Zerubbabel, Jeshua hoi to ah kaom Israel zaehoikungnawk mah, Kaicae Sithaw ih im sakhaih pongah nangcae hoi asaenghaih tidoeh om ai; Persia siangpahrang, Sairas ih lokpaekhaih baktih toengah, kaimacae mah khue ni Israel Angraeng Sithaw hanah ka sak pae o han, tiah pathim pae o.
4 Mutta maan kansa sai Juudan kansan kädet herpoamaan ja pelotti heidät rakentamasta.
To naah Judah kaminawk mah im to sak o thai han ai ah, ataeng ah kaom kaminawk mah raihaih paek o.
5 Ja ne palkkasivat heitä vastaan neuvonantajia, jotka tekivät heidän hankkeensa tyhjäksi, niin kauan kuin Koores, Persian kuningas, eli, ja aina Daarejaveksen, Persian kuninkaan, hallitusaikaan asti.
Judah kaminawk palungboengsak hanah, Persia siangpahrang Sairas hoi Persia siangpahrang Darius dung khoek to, poekhaih paek kaminawk to tlai o.
6 Ahasveroksen hallituksen aikana, hänen hallituksensa alussa, he kirjoittivat syytöskirjan Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan.
Nihcae loe Ahasurus siangpahrang toksak amtong tangsuek naah, Judah hoi Jerusalem ah kaom kaminawk kasae nethaih ca to tarik o.
7 Ja Artahsastan aikana kirjoittivat Bislam, Mitredat ja Taabeel ynnä näiden muut virkatoverit Artahsastalle, Persian kuninkaalle. Kirje oli kirjoitettu aramin kirjoituksella ja käännetty araminkielelle.
Persia siangpahrang Artaxerxes dung nathuem ah doeh, Bishlam, Mithredath, Tabeel hoi to ah kaom kaminawk mah Artaxerxes khaeah ca tarik o; to ih ca loe Aramic calung, Aramic lok ah tarik o.
8 Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai kirjoittivat kuningas Artahsastalle Jerusalemia vastaan kirjeen, joka kuului näin:
Misatuh angraeng Rehum hoi ca tarikkung Shimshai mah, Jerusalem sethaih kawng to Artaxerxes siangpahrang khaeah hae tiah ca tarik;
9 Silloin ja silloin. "Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai ynnä muut heidän virkatoverinsa, tuomarit, järjestysmiehet, tarpelilaiset, afarsilaiset, erekiläiset, babylonialaiset, suusanilaiset, dehavilaiset, eelamilaiset,
misatuh angraeng Rehum, ca tarikkung Shimshai hoi to ah kaom ampuinawk, Dinai ih kaminawk, Arphasa ih kaminawk, Tarpe ih kaminawk, Persia hoi Ereck ih kaminawk, Babylon ih kaminawk, Susan ah kaom kaminawk, Dehavi ih kaminawk hoi Elam ih kaminawk,
10 ja muut kansat, jotka suuri ja mainehikas Aasenappar vei pakkosiirtolaisuuteen ja sijoitti Samarian kaupunkiin ja muualle, tälle puolelle Eufrat-virran," ja niin edespäin.
Asnapper mah misong ah naeh ih kami, Samaria vangpui hoi vapui yaeh ah kaom, kalensawk kami hoi khingya koi kaom kaminawk mah,
11 Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka he lähettivät hänelle: "Kuningas Artahsastalle sinun palvelijasi, miehet tältä puolelta Eufrat-virran," ja niin edespäin.
Artaxerxes siangpahrang khaeah paek o ih kawpi ca loe, Vapui yaeh ah kaom na tamnanawk mah nang khaeah ca kang tarik o.
12 "Tietäköön kuningas, että ne juutalaiset, jotka lähtivät sinun luotasi meidän luoksemme, ovat tulleet Jerusalemiin. He ovat nyt rakentamassa tuota kapinallista ja pahaa kaupunkia ja panemassa kuntoon muureja ja korjaamassa perustuksia.
Siangpahrang mah nang khae hoi kaicae khaeah angzo kahoih ai Judah kaminawk loe, Jerusalem ah caeh o moe, lokpung han koi kaom vangpui to a sak o; sipae to a sak o moe, im doeh sak amtong o boeh, tiah panoek han angaih.
13 Niin tietäköön kuningas, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit pannaan kuntoon, he eivät suorita rahaveroa, eivät luonnontuotteita eivätkä tierahaa, ja siitä kärsivät kuningasten tulot.
To pacoengah hae vangpui hae sah o let moe, sipaenawk doeh pathoep o let nahaeloe, nihcae loe long tho hoi hmuenmae tho kok ih tamut to paek o mak ai boeh; to naah siangpahrang ih tamut conghaih thazok tih boeh, tiah siangpahrang mah panoek han angaih.
14 Koska kerran me syömme palatsin suolaa eikä meidän sovi nähdä kuninkaan häpäisemistä, sentähden me lähetämme ja ilmoitamme tämän kuninkaalle,
Kaicae loe siangpahrang abomhaih rang hoiah khosah kami ah ka oh o pongah, siangpahrang khingya ai ah sak ih hmuen to hnuk han ka koeh o ai; to pongah siangpahrang panoeksak hanah hae ca hae kang pat o;
15 että hän tutkituttaisi sinun isiesi aikakirjaa; sillä aikakirjasta sinä huomaat ja saat tietää, että se kaupunki on ollut kapinallinen kaupunki, joka on tuottanut kuninkaille ja maakunnille vahinkoa ja jossa ammoisista ajoista on pantu toimeen levottomuuksia. Sentähden se kaupunki on hävitetty.
Jerusalem loe misa angthawk vangpui, siangpahrang hoi prae raihaih paekkung, canghnii hoiah misa angthawk koehhaih palungthin tawn kaminawk to vangpui thung ah oh o pongah, vangpui to amro o sak, tiah nam panawk toksak pakuemhaih cabu thungah pakrong nahaeloe, to cabu thungah na hnu tih, tiah a naa o.
16 Me ilmoitamme siis kuninkaalle, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit pannaan kuntoon, ei sinulla ole oleva mitään osaa tällä puolella Eufrat-virran olevaan maahan."
Hae vangpui hae sah o let moe, sipaenawk doeh pathoep o let nahaeloe, vapui yaeh ah taham tidoeh na tawn mak ai boeh, tiah ca pat pae o.
17 Kuningas lähetti vastauksen käskynhaltija Rehumille ja kirjuri Simsaille ja muille heidän virkatovereilleen, jotka asuivat Samariassa ja muualla tällä puolella Eufrat-virran: "Rauhaa" ja niin edespäin.
To naah siangpahrang mah hae tiah ca palaem pae; Misatuh angraeng Rehum, ca tarikkung Shimshai, Samaria vangpui hoi vapui yaeh ah kaom kaminawk boih khaeah, hae na niah ca ka tarik, monghaih om nasoe.
18 "Kirjelmä, jonka meille lähetitte, on minulle tarkkaan luettu.
Nang pat o ih ca loe ka hmaa ah kroek boeh.
19 Minä annoin käskyn tutkia asiaa, ja huomattiin, että se kaupunki ammoisista ajoista asti on noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on pantu toimeen kapinoita ja levottomuuksia.
Ka paek ih lok baktih toengah pakrong naah, hae vangpui loe canghnii hoiah siangpahrangnawk hanah misa angthawk thuih, misa angthawk koeh vangpui hoi kasae poekhaih tawn vangpui ni, tiah ka panoek.
20 Jerusalemissa on ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet kaikkea Eufrat-virran senpuoleista maata ja joille on suoritettu rahaveroa, luonnontuotteita ja tierahaa.
Thacak siangpahrang mah Jerusalem hoiah vapui yaeh to uk moe, anih mah toksakhaih atho, tamut hoi hmuenmae nuiah kok ih phoisa doeh a paeksak vai boeh.
21 Antakaa siis käsky, että ne miehet on estettävä työstään ja että se kaupunki on jätettävä rakentamatta, kunnes minulta tulee käsky.
To pongah kai khae hoi lokpaek lethaih om ai karoek to, nihcae mah vangpui sak o han ai ah, vaihiah thui pae oh.
22 Ja varokaa, ettette lyö laimin mitään tässä asiassa, etteivät kuninkaat kärsisi siitä suurta vahinkoa."
Siangpahrang ukhaih prae thazok han ai ah, hae hmuen hae acoehaih hoiah sah oh, tiah a naa.
23 Niin pian kuin kuningas Artahsastan kirjelmän jäljennös oli luettu Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, menivät he kiiruusti Jerusalemiin juutalaisten luo ja estivät väkivoimalla heidät työtä tekemästä.
Siangpahrang Artaxerxes ih capat to Rehum, ca tarikkung Shimshai hoi to ah kaom kaminawk khaeah kroek o pacoengah, Jerusalem ah kaom Judahnawk khaeah karangah caeh o moe, tha patohhaih hoiah toksak anghak o sak.
24 Silloin pysähtyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa ja oli pysähdyksissä Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti.
To pacoengah Jerusalem vangpui thung ih Sithaw im sakhaih loe Persia siangpahrang Darius, siangpahrang ah ohhaih saning hnetto haih karoek to sah ai ah anghak o.