< Hesekielin 8 >
1 Kuudentena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden viidentenä päivänä minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni; silloin Herran, Herran käsi laskeutui siellä minun päälleni.
Hagi namba 6si kafumofona namba 6si ikantera 5fu knazupa, Juda vahemokizmi ugagota vahe'tmina navuga manizage'na noni'afina mani'nogeno Ra Anumzamofo azamo'a nagrira nazerigeno hanave'amo'a nagrite e'ne.
2 Ja minä näin, ja katso: tulennäköinen hahmo! Ja alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, oli tulta, ja ylöspäin sen lanteista näkyi loiste, joka oli nähdä niinkuin hehkuva malmi.
Ana hige'na koana vahe amema'agnaza ke'noe. Hagi ana vahe amema'agna zagamofo afafaretima urami'nefina teve anefakna higeno, afafareti'ma mareri anagamuma atre'nea avufgamo'a, ainireti'ma hiaza huno tusi tampretampare huno masanentake hu'ne.
3 Hän ojensi ikäänkuin käden ja otti minua pääni hiussuortuvasta, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä, sisemmän portin ovelle, joka on pohjoista kohden, sinne missä oli kiivauspatsas, joka oli herättänyt Herran kiivauden.
Hagi ana vahekna zagamo'a azana rusuteno naseni nazokate nazeritege'na ava'nagnaza kogeno, Avamu'mo'a navresga huno monane mopane amu'nompi vuno, Jerusalemi mono kumapima unefraza kafama noti kazigama avugosama hunte'nerema havi anumzamofo amema'ama tro huntazageno me'neno Anumzamofoma azeri arimpama nehegeno kanivema nerere navareno vu'ne.
4 Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus, samankaltainen nähdä kuin se, minkä minä olin nähnyt laaksossa.
Anante'ma vu'nama koana navuga Israeli vahe Anumzamofo himamu masa'a Kebar timofo tavaonte'ma me'nege'nama ke'noankna huno me'nege'na kogeno,
5 Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nosta silmäsi pohjoista kohti". Niin minä nostin silmäni pohjoista kohti, ja katso: pohjoiseen päin alttariportista oli tuo kiivauspatsas sisäänkäytävässä.
Anumzamo'a nagrikura amanage hu'ne, Vahe'mofo mofavremoka noti kaziga kavua ko. Anage hige'na noti kaziga navua kesga hu'na kogeno, noti kazigama kuma kafa tava'onte'ma kresramna vu itama me'nea tava'ontera havi anumzamofo amema'a me'negeno, Anumzamo'ma arimpagu'ma nehuno kanivema nerea havi anumzamofo amema'a me'negena ke'noe.
6 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, näetkö sinä, mitä he tekevät-suuria kauhistuksia, joita Israelin heimo tekee täällä, että minä menisin kauas pois pyhäköstäni? Mutta sinä saat nähdä vielä suurempia kauhistuksia."
Anama negogeno'a Anumzamo'a amanage hu'ne, Vahe'mofo mofavremoka, Israeli vahe'mo'zama kasrino hi'mnagema hu'nea avu'ava'ma nehu'za mono noni'afinti'ma afete'ma nahenati netrazana negampi? Hianagi ete mago'ene tusi'a hi'mnage huno kasri avu'ava zana kegahane.
7 Ja hän vei minut esipihan ovelle, ja minä näin, ja katso: seinässä oli jokin aukko.
Hagi anantetira mono kumamofo kafante navareno vige'na koana, ana kumamofo have keginafina mago kamo hagro hunege'na ke'noe.
8 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, murtaudu läpi seinän".
Negogeno Anumzamo'a amanage hu'ne, Vahe'mofo mofavremoka, have keginafima hagro hu'negenkama ke'nana kana kafio higena kafina koana mago kafa me'negena ke'noe.
9 Niin minä murtauduin läpi seinän, ja katso: jokin ovi! Ja hän sanoi minulle: "Mene ja katso häijyjä kauhistuksia, joita he täällä tekevät".
Anama negogeno'a Anumzamo'a anage huno nasami'ne, Vunka agu'a ufrenka kasrino hi'mnage'ma hu'nea avu'avazama nehaza zantamina ko!
10 Niin minä menin ja näin, ja katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri.
Hige'na anampinkama ufre'na koana, ana nomofo agu'afina rugaraga asoparega ruzahu ruzahu zagama zamasaguregati'ma regrarohe'zama vanoma nehaza zagaramimofo amema'ane, agru osu zagaramimofo amema'aramine, Israeli vahe'moma kaza osu havi anumzama mono'ma hu'nentaza anumzantmimofo amema'aramine tro hunte'za evu'nazage'na ke'noe.
11 Ja niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä, Israelin heimon vanhimpia, ja näiden keskellä seisoi Jaasanja, Saafanin poika; ja kullakin heillä oli suitsutusastiansa kädessään, ja suitsutuspilvestä nousi tuoksu.
Hagi ana zamofo zamavuga Israeli ranra vahera 70'a otizageno, Safani nemofo Zasania'a amunoznifina oti'nege'na ke'noe. Hagi ana 70'a vahe'mo'za, mananentake'za negraza zuompa zamazampi eritere hu'za oti'nageno tevegumo'a zamasenirega marenerige'na ke'noe.
12 Niin hän sanoi minulle: "Näetkö, ihmislapsi, mitä Israelin heimon vanhimmat tekevät pimeässä, itsekukin kuvakammiossansa? Sillä he sanovat:
Hagi anante Anumzamo'a amanage huno nasami'ne, Vahe'mofo mofavremoka, mago mago Israeli ranra vahe'mo'za'ma hanimpima keonke zagaramimofo amema'ama tro'ma hunte'nazafinkama nehaza avu'ava zana negano? Na'ankure zamagra hu'za Ra Anumzamo'a ama mopa amagena humi'neankino nontage hu'za nehaze!
13 'Ei Herra meitä näe; Herra on hyljännyt tämän maan'." Ja hän sanoi minulle: "Sinä saat nähdä vieläkin suurempia kauhistuksia, joita he tekevät".
Anage nehuno amanage huno nasmi'ne, Menina mago'ane tusiza huno kasrino havizanfta hu'nea avu'ava nehanagenka zamagegahane.
14 Ja hän vei minut Herran huoneen portin ovelle, joka on pohjoista kohden, ja katso: siellä istui naisia itkemässä Tammusta.
Anage nehuno navareno Ra Anumzamofo mono nomofona noti kaziga kafante vige'na, koana anampinka a'neramimo'za Tamusi havi anumzankura tusi zavi netazage'na ke'noe.
15 Ja hän sanoi minulle: "Näetkö, ihmislapsi? Vieläkin sinä saat nähdä kauhistuksia, vielä suurempia kuin nämä."
Anama negogeno'a Anumzamo'a amanage huno nasami'ne, Vahe'mofo mofavremoka, ama zana negano? Hianagi menina mago'ane kasrino havizanfta hu'nea avu'ava zana kaveri hugahue.
16 Ja hän vei minut Herran huoneen sisemmälle esipihalle, ja katso: Herran temppelin ovella, eteisen ja alttarin välillä, oli noin kaksikymmentä viisi miestä. Heillä oli selät Herran temppeliin päin ja kasvot itään päin, ja päin itää he kumarsivat aurinkoa.
Anage nehuno navareno Ra Anumzamofo nomofona agu'afinka ufrege'nama koana, Ra Anumzamofo mono nomofo kafantera ko noma kinte'naza nomofone, kresramnama vu itamofo amu'nompina 25'a venenemo'za ana mono nona zamefi humiza zage hanati kaziga zamavugosa huntene'za kepri hu'za zagemofonte monora hunentazage'na ke'noe.
17 Ja hän sanoi minulle: "Näitkö, ihmislapsi? Eikö ole Juudan heimolle kylliksi, että he tekevät kauhistuksia, joita täällä on tehty, koska he täyttävät maan väkivallalla ja niin aina uudelleen vihoittavat minut? Katso, kuinka he vievät viiniköynnöksen lehvää nenänsä eteen!
Anama negogeno'a Anumzamo'a huno, Vahe'mofo mofavremoka negano? Juda vahe'mo'za kasrino haviza hu'nea kefo avu'ava'ma nehazana, kagrama antahinana osi'za nehazafi? Hagi zamagra ana nehu'za ama mopafi vahe'ma ha'ma omerente emerente nehu'za, ohefri ahefri hu avu'avaza hu'za ama mopa eri antevite'za nazeri narimpa ahe'za nehazo? Ko, zamagra kefo avu'ava'ma nehaza zamo'a, Nagrira antahionami'za zafa azankuna hantagi'za zamagonare antazankna nehaze.
18 Mutta minäkin teen, minkä teen, vihassani: en sääli enkä armahda; ja vaikka he huutavat minun korviini suurella äänellä, minä en heitä kuule."
E'ina hu'negu tusi narimpa ahezmante'na zamazeri haviza hugahue. Hagi nasunkura huzmante'na magomofona otregahue. Antahina zamazama hanuegu'ma ranke hu'za kezankea hugahazanagi, kezankezmia ontahigahue.