< Hesekielin 34 >

1 Minulle tuli tämä Herran sana:
BAWIPA e lawk kai koe a pha teh,
2 "Ihmislapsi, ennusta Israelin paimenia vastaan, ennusta ja sano heille-paimenille: Näin sanoo Herra, Herra: Voi Israelin paimenia, jotka ovat itseänsä kainneet! Eikö paimenten ole kaittava lampaita?
tami capa Isarel tukhoumnaw taranlahoi pâpho haw. Pâpho nateh, ahnimouh tukhoumnaw koe hettelah Bawipa Jehovah ni a dei, Isarel tukhoumnaw, mahoima dueng kâkawknaw teh lungmathoe hanlah a o, tukhoumnaw ni tu hah a kawk awh mahoeh na maw.
3 Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, teurastaneet lihavat; mutta ette ole kainneet laumaa,
Nangmouh ni a thaw hah na ca awh teh, a muen hah na kâkhu awh. Kathâw kathâw e na thei awh, hatei, tunaw teh na kawk awh hoeh toe.
4 ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.
A thayoun e tha na poe awh hoeh, kapatawnaw na dam sak awh hoeh, a khok kâkhoenaw na kawm pouh awh hoeh. Pâlei e naw bout na bankhai awh hoeh. Kahmat e hai na tawng awh hoeh. Thama thama lahoi lawkkahram lah na hram sin awh.
5 Ja niin ne ovat hajaantuneet paimenta vailla ja joutuneet kaikkien metsän petojen syötäviksi-hajaantuneet ne ovat.
Kakhoumkung ao hoeh dawkvah, tunaw teh a kâkayei awh. A kâkayei toteh, sarangnaw e rawca lah ao awh.
6 Minun lampaani harhailevat kaikilla vuorilla ja kaikilla korkeilla kukkuloilla; pitkin koko maata ovat minun lampaani hajallaan, eikä kenkään niistä välitä eikä niitä etsi.
Kaie tunaw teh mon tangkuem koe a kâva awh, kaie tu hah talai pueng koe a kâkayei teh khopouk pouh kung hoi katawngkung awm hoeh, telah dei haw telah a ti.
7 Sentähden, paimenet, kuulkaa Herran sana:
Hatdawkvah, tukhoumnaw BAWIPA e lawk thai awh haw.
8 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, totisesti, koska minun lampaani ovat ryöstettävinä ja koska minun lampaani ovat kaikkien metsän petojen syötävinä, kun paimenta ei ole ja kun minun paimeneni eivät välitä minun lampaistani, vaan minun paimeneni kaitsevat itseänsä, eivätkä kaitse minun lampaitani,
Kai ka hring e patetlah Bawipa Jehovah ni a dei. Tukhoumnaw awm hoeh. Tukhoumnaw ni kaie tunaw hah a tawng awh hoeh dawkvah, kaie tunaw kahrawng e sarangnaw e rawca lah ao awh teh, kaie tunaw hah sarang ni kei hanelah ao awh. Tukhoumnaw ni amahoima a kâkawk awh teh, kaie tuhu hah kawkhik awh hoeh.
9 sentähden, paimenet, kuulkaa Herran sana:
Hatdawkvah, nangmouh tukhoumnaw BAWIPA e lawk thai awh haw.
10 Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn paimenten kimppuun, vaadin lampaani heidän kädestänsä ja teen lopun heidän lammasten-kaitsennastaan, eivätkä paimenet saa enää kaita itseänsä. Minä pelastan lampaani heidän kidastansa, eivätkä ne sitten enää ole heidän syötävinänsä.
Hettelah Bawipa Jehovah ni a dei. Khenhaw! tukhoumnaw ka taran, a kut thung e tunaw hah ka lawp vaiteh kaie tukhoumnae koehoi kâhat sak han. Tukhoumnaw teh amahoima kâkawk awh mahoeh toe, bangkongtetpawiteh, tuhunaw hah a râwca lah ao hoeh nahanelah a pahni dawk hoi ka tunaw hah ka la pouh han toe, telah a ti.
11 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen.
Bangkongtetpawiteh, Bawipa Jehovah ni hettelah a dei. Khenhaw! kai kama roeroe ni ka tunaw hah ka tawng vaiteh ka hmu han.
12 Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.
Tukhoumkung ni tuhu kâkayei e tunaw a tawng e patetlah ka tunaw hah ka tawng han, tâmai hoi hmonae hmuen koe pueng hai ka tawng han.
13 Minä vien ne pois kansojen seasta ja kokoan ne muista maista, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, puronotkoissa ja kaikissa maan asuttavissa paikoissa.
Ram tangkuem koehoi ka la vaiteh ka pâkhueng han, amamae ram roeroe dawk ka ceikhai han. Isarel ram thung hoi tanghling, khosaknae hmuen pueng koevah ka kawk han.
14 Hyvillä ruokamailla minä niitä kaitsen, ja Israelin korkeilla vuorilla on niillä oleva laitumensa. Siellä ne saavat levätä hyvällä laitumella, ja lihava ruokamaa niillä on oleva Israelin vuorilla.
Ramhringnae koe ka pâ sak vaiteh, a im hah Isarel mon rasangnae koe ao han, kahawi e takha dawkvah a tabo awh vaiteh, Isarel mon dawk hrâmnaw a onae koe a pâ awh han.
15 Minä itse kaitsen lampaani ja vien itse ne lepäämään, sanoo Herra, Herra.
Kai kama roeroe ni ka tunaw hah ka kawkhik han, karoumcalah ka tabo sak han, telah Bawipa Jehovah ni a ti.
16 Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on.
Kahmat e ka tawng vaiteh, pâlei e bout ka bankhai han. A khok kâkhoe hah ka kawm pouh vaiteh, a patawnae hah kahawi sak han. Hateiteh, kathâw e hoi a thasai e hah ka thei vaiteh, lawkcengnae koe ka pha sak han, telah BAWIPA ni a ti.
17 Mutta te, minun lampaani! Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tahdon tuomita lampaan ja lampaan, oinasten ja vuohipukkien välillä.
Bawipa Jehovah ni a dei e teh, Oe! ka tunaw, saring alouklouknaw thoseh, tutannaw hoi hmaetannaw thoseh, kai ni ka kapek han.
18 Eikö teille riitä, että olette hyvällä laitumella, kun vielä tallaatte jaloillanne loput laitumestanne, ja että saatte juoda kirkasta vettä, kun vielä hämmennätte jaloillanne loput?
Nangmouh teh kahawie hram kanaw e hmuen koe na ca awh e dueng laipalah, kacawie tui hah na khok hoi na pânut sak hane teh, kathoengcae hno doeh, telah na pouk awh na maw.
19 Ja onko minun lampaitteni oltava laitumella siinä, mitä jalkanne ovat tallanneet, ja juotava sitä, mitä jalkanne ovat hämmentäneet?
Nangmouh ni na coungroe e phokungnaw thoseh, na khok hoi na pânut sak e tui hai thoseh, kaie tunaw ni a canei awh han na maw.
20 Sentähden sanoo Herra, Herra niille näin: Katso, minä, minä tuomitsen lihavan lampaan ja laihan lampaan välillä.
Hatdawkvah, Bawipa Jehovah ni ahnimouh koe hettelah a dei, kathâw e saringnaw hoi kamsoe e saringnaw hah kai ni lawkceng han.
21 Koska te olette kylki-ja niskavoimalla sysineet ja sarvillanne puskeneet kaikkia heikkoja, kunnes olette saaneet ne ajetuiksi ulos ja hajallensa,
Nangmouh ni a thakayoune tunaw hah hmuen tangkuem koe kâkayei sak hanelah na loung hoi na en awh teh, na ki hoi na deng awh.
22 niin minä tahdon vapauttaa lampaani, etteivät ne enää jää ryöstettäviksi; ja minä tahdon tuomita lampaan ja lampaan välillä.
Hatdawkvah, ka tunaw ka rungngang vaiteh, ahnimouh teh sarang ni a kei rumram e lah awm mahoeh toe. Tunaw e a rahak vah lawk ka ceng han.
23 Ja minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa.
Tukhoumkung buet touh ka rawi pouh vaiteh, ahni ni a kawk han. Kaie ka san Devit ni ahnimouh a kawk vaiteh, ama teh kakhoumkung lah ao vaiteh a kawkhik han.
24 Ja minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja minun palvelijani Daavid on ruhtinas heidän keskellänsä. Minä, Herra, olen puhunut.
Kai BAWIPA teh ahnimae Cathut lah ka o vaiteh, ka thaw katawkkung Devit teh ahnimae lathueng kahrawikung lah ao han, kai BAWIPA roeroe ni yo ka dei toe.
25 Ja minä teen heidän kanssansa rauhan liiton; minä lopetan maasta pahat eläimet, niin että he asuvat turvallisesti erämaassa ja nukkuvat metsiköissä;
Hahoi, ahnimouh hoi roumnae lawkkamnae hah ka sak vaiteh, sarang kathout hah ram thung hoi ka baw sak han, kahrawngum vah karoumcalah kho a sak vaiteh, ratu thungvah karoumcalah a i awh han.
26 ja minä teen siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kukkulani ympärillä on, ja vuodatan sateen ajallansa-ne ovat siunauksen sateita.
Ahnimouh thoseh kaie mon petkâkalup lah kaawm e hai thoseh, yawhawi ka poe vaiteh, amae atueng dawk kho ka rak sak vaiteh, yawhawinae khotui a rak han.
27 Ja kedon puut kantavat hedelmänsä, ja maa antaa satonsa, ja he saavat olla turvassa maassansa. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä särjen heidän ikeensä puut ja pelastan heidät heidän orjuuttajainsa käsistä.
Ram thung e thingnaw ni a pawra han, talai ni hai apaw a tâco sak han, khocanaw ni karoumcalah ao awh han, ahnimouh ni a phu awh e kahnam rui ka a pouh vaiteh, thama thama lah ka rek e ahnimae kut dawk hoi ka tâco sak toteh, kai teh BAWIPA lah ka o tie a panue awh han.
28 Eivätkä he enää ole pakanain ryöstettävinä, eivätkä metsän pedot heitä syö, vaan he asuvat turvassa, kenenkään peloittelematta.
Jentelnaw ni bout lawm awh mahoeh toe, ram dawk e sarang ni hai kei awh mahoeh toe. Apihai takinae poe mahoeh toe, ahnimouh teh karoumcalah ao awh han toe.
29 Ja minä annan nousta heille istutuksen, joka on oleva kunniaksi, niin ettei heidän tarvitse siinä maassa menehtyä nälkään eikä enää kärsiä pakanain pilkkaa.
A min kamthang e takha hai ahnimouh hanelah kai ni ka sak pouh han, a ram dawk takangnae, kahai lah onae bout awm mahoeh toe. Jentelnaw e dudamnae khang awh mahoeh toe.
30 Ja he tulevat tietämään, että minä, Herra, heidän Jumalansa, olen heidän kanssansa ja että he, Israelin heimo, ovat minun kansani, sanoo Herra, Herra.
Ahnimae Bawipa Jehovah teh ahnimouh hoi rei o e thoseh, Isarel imthungnaw hai ka tami lah ao e hai thoseh, a panue awh han telah Bawipa Jehovah ni a dei.
31 Niin, te olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, te ihmiset; minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra."
Nangmouh ka tuhu hoi saring pânae hmuen dawk e ka tuhu hah ka tami na o awh. Kai hai nangmae Cathut ka ka o, telah Bawipa Jehovah ni a dei telah a ti.

< Hesekielin 34 >