< Hesekielin 3 >
1 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö, minkä tässä saat; syö tämä kirjakäärö, mene ja puhu Israelin heimolle".
Anante Ra Anumzamo'a nasamino, Vahe'mofo mofavremoka kavugama regazarinte avontafema me'neana erinka netenka, vunka Israeli vahera ome zamasamio.
2 Niin minä avasin suuni, ja hän antoi tämän kirjakäärön minun syödäkseni.
Anagema hige'na nagira aka hugeno, ana avontafera namige'na ne'noe.
3 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja täytä sisälmyksesi tällä kirjakääröllä, jonka minä sinulle annan". Niin minä söin, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja.
Ana avontafe'ma nenogeno'a amanage huno nasmi'ne, vahe'mofo mofavremoka amama negamua avontafera negamu hugeno kagu'afina aviteno meno. Hige'na ana avontafe'ma nenogeno'a, nagitera haga'amo'a tumerinkna hu'ne.
4 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, mene nyt Israelin heimon tykö ja puhu heille minun sanani.
Ana higeno, Ra Anumzamo'a anage huno nasami'ne, vahe'mofo mofavremoka menina vunka Israeli vahera nanekeni'a ome zamasamio.
5 Sillä ei sinua lähetetä outokielisen ja kankeapuheisen kansan tykö, vaan Israelin heimon tykö;
Hagi amama hunegantoana ru zamageru'ma neraza vahetega hugantege, zamagerumo'ma amuhoma hu'nea zamageru'ma neraza vahetega hugantegera nosuanki, Israeli vaheteke hunegantoe.
6 ei monien kansojen tykö, outokielisten ja kankeapuheisten, joiden puhetta et ymmärrä. Jos niiden tykö lähettäisin sinut, he sinua kuulisivat.
E'i ana Israeli vahera rama'a hu'za ru zmageru ru zamagerura norazankinka, zamageru'ma antahi'amo'a amuhoa osu'nea vahetega hunegantoe. Tamage huanki e'inahu vahetegama hugantoresina keka'a antahizasine.
7 Mutta Israelin heimo ei tahdo sinua kuulla, koska he eivät tahdo minua kuulla. Sillä koko Israelin heimolla on kova otsa ja paatunut sydän.
Hianagi Israeli vahe'mo'za keka'a ontahigahaze. Na'ankure zamagra Nagri kema antahizankura, zamavesra nehianki'za kagri kema antahizankura zamavesra hugahie. Tamage huno maka Israeli vahe'mofo zamagu'amo'a hankavetino havegna hu'ne.
8 Katso, minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa.
Hianagi menina zamagri zamagu'amo'ma hankavetiankna hu'na kagri kagu'anena kazeri hankaveti'nena zamagrikura zamagorora osugahane.
9 Timantin kaltaiseksi, kiveä kovemmaksi minä teen sinun otsasi. Älä pelkää heitä äläkä arkaile heidän kasvojansa, sillä he ovat uppiniskainen suku."
Zamagra keontahi vahe mani'nazanagi, kagrira hankavenentake daimoni havegna hu'na kazeri hankavetisugenka, ana vahetaminkura zamagorora huge, kahirahikura osugahane.
10 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, kaikki minun sanani, jotka minä sinulle puhun, ota sydämeesi ja kuule korvillasi.
Mago'ane amanage huno nasmi'ne, Vahe'mofo mofavremoka, nanekema kasmuana antahi so'e nehunka, maka nanekema kasamuana kagu'afi erinto.
11 Ja nyt mene pakkosiirtolaisten tykö, kansasi lasten tykö; puhu heille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra-kuulkoot he tai olkoot kuulematta."
Hagi vaheka'ama kinama hu'za Babilonima mani'naza vahetega vunka, hanavenentake Ra Anumzana, Agra Anumzamo'a amanage hie hunka ome zamasamio. Ana nanekea antahisazo ontahisazo amne ome huama hunka zamasmio.
12 Niin henki nosti minut, ja minä kuulin takaani suuren, jylisevän äänen: "Kiitetty olkoon Herran kirkkaus, siinä kussa se on!"
Hagi anante Avamu'mo'a navresga nehige'na nentahugeno, namefitira tusi'a agasasa nerifinti amanage hu'ne, Ra Anumzamofona kuma'afi himamu masa'agura agia ahentesga hugahaze.
13 ja olentojen siipien kohinan, kun ne löivät toisiinsa, samalla pyöräin jyrinän ja suuren, jylisevän äänen.
Hagi e'i ana agasasana kasefa'ma hu'za mani'naza zagaramimofo zamagekonamofo agasasane, tava'ozmirema meterema hu'nea wilimofo agasasa antahi'noe.
14 Ja henki nosti minut ja otti minut, ja minä kuljin murheellisena henkeni kiivaudessa, ja Herran käsi oli väkevänä minun päälläni.
Hagi Avamumo'a navresga huno navareno nevige'na, tusi narimpagna nehu'na vu'noe. Hianagi Ra Anumzamo'a hankavenentake azana nagofetu anteno nazeri'ne.
15 Ja minä tulin Tell-Aabibiin pakkosiirtolaisten tykö, jotka asuivat Kebar-joen varrella; ja siellä, missä he asuivat, minä istuin jäykistyneenä heidän keskuudessaan seitsemän päivää.
Ana higena Juda vahetmima mani'naza kumate Kebar timofo tava'onte Tel-abibi e'noe. Hagi narimpamo'a tusi kna nehige'na ana kumatera ana kina vahetaminena 7ni'a zagegna mani'noe.
16 Mutta seitsemän päivän kuluttua tuli minulle tämä Herran sana:
Hagi 7ni'a knama evutegeno'a Ra Anumzamo'a amanage huno nasmi'ne,
17 "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
Vahe'mofo mofavremoka, kagrira Israeli vahete kavu antenka mani'nenka kegava huo hu'na kazeri otuanki, amama kasminua nanekea antahitenka Nagri nagira erinka Israeli vahera koro kea zamasamio.
18 Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
Hagi kefo avu'ava'ma nehia vaheku'ma hu'na, tamage hunka frigahane hu'nama hanugenkama vunka ana vahe'ma ana koro ke'ma ome osamige, vunka avumro ome antenka ana kefo avu'ava zama'a azeri fatgo osnankenoma frisiana, agri korankumira kagra erigahane.
19 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
Hianagi kefo avu'ava'ma nehia vahe'ma koro kema nesamisankenoma ana kema ontahino, agu'ama rukrahe osuno, kazigazi huno kumi avu'ava'ma nehuno ufrisiana, kagra'a kagu vazigahanankino, agri korankumimo'a kagritera omegahie.
20 Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta-mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
Hagi menima fatgo avu'ava'ma nehia vahe'mo'ma fatgo avu'ava'ma atreno rukrahe huno kefo avu'ava'ma hanige'na, kama vanoma nehifina tanafa hu'zama Nagrama antesugeno'a agra frigahie. Na'ankure kagra koro kea osamisankeno frigahiankino, fatgo avu'avazama hu'nea zankura nagesa ontahigahue. Hianagi ana vahe'mofo korankumira kagra erigahane.
21 Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."
Hagi kagrama fatgo avu'ava'ma nehia vahe'ma kumira osuo hunka koro kema huntesanke'noma kumi'ma osniana, agra ofri amne manigahie. Na'ankure agra koro kema asmi'nanana antahino, agra'a agu vazi'neankino agri korankumi'mo'a kagritera omegahie.
22 Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: "Nouse ja mene laaksoon, niin minä siellä puhuttelen sinua".
Hagi anante Ra Anumzamo'a azana nagrite anteno amanage hu'ne, otinka agupofi vuge'na anantega nanekea ome kasmi'neno huno hu'ne.
23 Niin minä nousin ja menin laaksoon, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, samankaltainen kuin kirkkaus, jonka minä olin nähnyt Kebar-joen varrella. Ja minä lankesin kasvoilleni.
Anage hige'na oti'na aguporega vu'na ome koana, Kebar tinkenare'ma kenoankna huno Ra Anumzamofona hankavenentake masamo'a atrureno oti'nege'na nege'na, navugosaregati mopafi mase'noe.
24 Mutta minuun tuli henki ja nosti minut jaloilleni, ja hän puhutteli minua ja sanoi minulle: "Mene, sulkeudu sisälle huoneeseesi.
Hianagi Avamu'amo nagu'afi efreno nazeri otige'na otugeno amanage huno nasmi'ne, nonka'afi vunka agu'ati kafana omeriginka manio.
25 Ja sinä, ihmislapsi! Katso, sinut pannaan köysiin ja sidotaan niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän keskuuteensa.
Hagi vahe'mofo mofavremoka ko, kagrira nofi'nuti anaki kantenagenka ana vahe kevufina ovugahane.
26 Ja minä tartutan sinun kielesi suusi lakeen, niin että mykistyt etkä voi olla heille nuhtelijana, sillä he ovat uppiniskainen suku.
Hagi kagrira kagefuna kavagunafare eri kamarentanena kefo avu'ava'ma nehaza zankura kea hunka zamazeri fatgoa osugahane. Na'ankure zamagra keontahi vahe mani'naze.
27 Mutta kun minä puhuttelen sinua, avaan minä sinun suusi, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra. Kuulkoon, joka kuulee, ja olkoon kuulematta, joka ei kuule; sillä he ovat uppiniskainen suku."
Hianagi nanekema kasmisnuankna kavagunafarema kagefunama akamare'neana eri atrenugenka amanage hunka zamasmigahane, Ra Anumzana Agra Anumzamo'a amanage hie, Iza'oma kema antahinaku'ma hanimo'a, kea antahino. Hagi iza'oma kema ontahinaku'ma hanimo'a, kea ontahino. Na'ankure zamagra keontahi vahe mani'naze.