Hesekielin 22
1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Pǝrwǝrdigarning sɵzi manga kelip xundaⱪ deyildi: —
2 "Sinä, ihmislapsi, etkö tuomitse, etkö tuomitse verivelkojen kaupunkia? Tee sille tiettäviksi kaikki sen kauhistukset
Əmdi sǝn, i insan oƣli, ⱪanliⱪ xǝⱨǝr üstigǝ ⱨɵküm qiⱪarmamsǝn? Ⱨɵküm qiⱪarmamsǝn? Əmdi uning yirginqlik ⱪilmixlirini yüzigǝ selip mundaⱪ degin: —
3 ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Voi kaupunkia, joka on vuodattanut keskuudessaan verta, että tulisi sen aika, ja tehnyt itselleen kivijumalia, että se siitä saastuisi!
Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: «Ɵz jaza künining kelixi üqün ɵz iqidǝ ⱪan tɵkküqi xǝⱨǝr, ɵzini bulƣax üqün ɵzigǝ mǝbudlarni yasiƣan xǝⱨǝr —
4 Verestäsi, jonka olet vuodattanut, sinä olet tullut vikapääksi, ja kivijumalistasi, jotka olet tehnyt, sinä olet saastunut; sinä olet jouduttanut päiviäsi ja olet vuottesi määrään päässyt. Sentähden minä annan sinut pakanain häväistäväksi ja kaikkien maitten pilkaksi.
Sǝn tɵkkǝn ⱪan tüpǝylidin gunaⱨkar boldung, yasiƣan mǝbudlar tüpǝylidin ɵzüngni bulƣiding; sǝn ɵz jaza künliringni yeⱪinlaxturdung, yilliringni toxturdung; xunga Mǝn seni ǝllǝrgǝ rǝswa, barliⱪ mǝmlikǝtlǝrgǝ mazaⱪning obyekti ⱪildim.
5 Läheiset ja kaukaiset pilkkaavat sinua, jonka nimi on saastutettu ja jossa on hämminkiä paljon.
Sanga yeⱪindikilǝr ⱨǝmdǝ sǝndin yiraⱪtikilǝr seni mazaⱪ ⱪilidu, i ⱪiya-qiyaƣa tolƣan bǝtnamliⱪ xǝⱨǝr!
6 Katso, Israelin ruhtinaat sinussa luottavat kukin omaan käsivarteensa vuodattaaksensa verta.
Israilning xaⱨzadiliri, ⱨǝr birining ⱨoⱪuⱪidin paydilinip iqingdǝ ⱪandaⱪ ⱪan tɵkkǝnlikigǝ ⱪara!
7 Isää ja äitiä sinussa ylenkatsotaan, muukalaiselle sinun keskelläsi tehdään väkivaltaa, orpoa ja leskeä sinussa sorretaan.
Sening iqingdǝ ular ata-anisini kɵzgǝ ilmiƣan; aranglarda musapirlarƣa zulum-zumbuluⱪ ⱪilƣan, yetim-yesirlǝr ⱨǝm tul hotunlarƣa uwal ⱪilƣan;
8 Mikä on minulle pyhitettyä, sitä sinä halveksit, minun sapattini sinä rikot.
Mening pak-muⱪǝddǝs nǝrsilirimni sǝn kǝmsitkǝn, Mening «xabat kün»lirimni bulƣap buzƣansǝn;
9 Sinussa on niitä, jotka panettelevat vuodattaaksensa verta. Uhrivuorilla sinussa syödään. Ilkitöitä sinun keskelläsi tehdään.
sening iqingdǝ ⱪanƣa tǝxna tɵⱨmǝthor adǝmlǝr bolƣan; ular taƣlar üstidǝ butpǝrǝslik exini yegǝn; sening iqingdǝ ular buzuⱪluⱪ pǝsǝndilik ⱪilƣan;
10 Isän häpy sinussa paljastetaan. Naiselle, joka on saastainen kuukautistilansa tähden, tehdään sinussa väkivaltaa.
sǝndǝ ɵz atisining nomusiƣa tǝgkǝnlǝr bar; ay kɵrgǝn ⱪiz-ayallarni ayaƣ asti ⱪilƣanlarmu bar.
11 Toinen harjoittaa kauhistusta toisensa vaimon kanssa, mies saastuttaa sukurutsauksessa miniänsä, mies tekee sinussa väkivaltaa sisarelleen, isänsä tyttärelle.
Birsi ⱪoxnisining ayali bilǝn yirginqlik buzuⱪluⱪ ⱪilƣan; yǝnǝ birsi ɵz kelinini buzup xǝⱨwaniyǝt ⱪilƣan; sǝndǝ bolƣan yǝnǝ birsi ɵz singlisiƣa, yǝnǝ atisining ⱪiziƣa basⱪunqiliⱪ ⱪilƣan.
12 Sinussa otetaan lahjuksia veren vuodattamiseksi, sinä otat korkoa ja voittoa, kiskot väkivaltaisesti lähimmäistäsi, mutta minut sinä unhotat, sanoo Herra, Herra.
Ular ⱪan tɵküx üqün arangda «sowƣatlar»ni ⱪobul ⱪilƣan; sǝn ɵsüm-jazanǝ alƣan; sǝn ɵz ⱪoxniliringdin ⱨaramni mǝjburiy yuluwelip, Meni untuƣansǝn — dǝydu Rǝb Pǝrwǝrdigar.
13 Mutta katso, minä lyön käsiäni yhteen sinun väärän voittosi tähden, jota olet hankkinut, ja sinun verivelkojesi tähden, joita keskuudessasi on.
Wǝ mana, Mǝn ⱨaramni mǝjburiy yuluwelixingƣa wǝ sǝn ɵz arangda tɵkkǝn ⱪanlarƣa ⱪarap ⱪolumni-ⱪolumƣa urdum!
14 Kestääköhän rohkeutesi, pysyvätköhän kätesi lujina niinä päivinä, joina minä sinulle teen, minkä teen? Minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.
Mǝn seni bir tǝrǝp ⱪilidiƣan künlǝrdimu yüriking yǝnila toⱪ, ⱪolliring qing turiwerǝmdu? Mǝnki Pǝrwǝrdigar sɵz ⱪildim, Ɵzüm uni ada ⱪilimǝn.
15 Minä hajotan sinut pakanain sekaan ja sirotan sinut muihin maihin ja poistan sinusta saastaisuutesi.
Mǝn seni ǝllǝr arisiƣa tarⱪitimǝn, mǝmlikǝtlǝr iqigǝ taritimǝn, otturangda bolƣan pǝsǝndilikinggǝ hatimǝ berimǝn.
16 Sinä tulit saastaiseksi oman itsesi tähden kansojen silmissä, mutta sinä tulet tietämään, että minä olen Herra."
Əmdi sǝn ɵzüng arⱪiliⱪ ǝllǝrning kɵz aldida bulƣinisǝn, andin Mening Pǝrwǝrdigar ikǝnlikimni tonup yetisǝn.
17 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Pǝrwǝrdigarning sɵzi manga kelip xundaⱪ deyildi: —
18 "Ihmislapsi, Israelin heimo on kuonaksi tullut. He ovat kaikki tyynni vaskea, tinaa, rautaa ja lyijyä ahjossa; he ovat tulleet hopean kuonaksi.
I insan oƣli, Israil jǝmǝti Manga huddi daxⱪal bolup qiⱪti; ularning ⱨǝmmisi humdanda ⱪalƣan mis, ⱪǝlǝy, tɵmür wǝ ⱪoƣuxunlardur; ular kümüxning poⱪi bolup qiⱪti.
19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska te kaikki tyynni olette tulleet kuonaksi, sentähden, katso, minä kokoan teidät keskelle Jerusalemia.
Xunga Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Ⱨǝmminglar daxⱪal bolup qiⱪⱪaqⱪa, mana ǝmdi Mǝn silǝrni Yerusalem otturisiƣa yiƣimǝn;
20 Niinkuin hopea, vaski, rauta, lyijy ja tina kootaan keskelle ahjoa, että niihin lietsottaisiin tulta ja ne sulatettaisiin, niin minä vihassani ja kiivaudessani teidät kokoan ja asetan ahjoon ja sulatan.
kixilǝr üstigǝ ot püwlǝp, ularni eritip tawlax üqün kümüx, mis, tɵmür, ⱪoƣuxun wǝ ⱪǝlǝyni humdan iqigǝ yiƣⱪandǝk, Mǝn ƣǝzipim wǝ ⱪǝⱨrim bilǝn silǝrni yiƣip [xǝⱨǝr] iqigǝ selip silǝrni eritimǝn.
21 Minä kerään teidät ja lietson teihin vihani tulta, ja te sulatte keskellä Jerusalemia.
Xundaⱪ, Mǝn silǝrni yiƣip, ƣǝzipimning otini üstünglǝrgǝ püwlǝymǝn, silǝr uning otturisida erip ketisilǝr;
22 Niinkuin hopea sulatetaan keskellä ahjoa, niin sulatetaan teidät sen keskellä. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen vuodattanut kiivauteni teidän ylitsenne."
kümüx humdanda eritilgǝndǝk, silǝr xǝⱨǝr otturisida eritilisilǝr; wǝ silǝr Mǝnki Pǝrwǝrdigarning Ɵz ⱪǝⱨrimni üstünglǝrgǝ tɵkkǝnlikimni tonup yetisilǝr.
23 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Pǝrwǝrdigarning sɵzi manga kelip xundaⱪ deyildi: —
24 "Ihmislapsi, sano sille: Sinä olet maa, jota ei ole puhdistettu, joka ei ole saanut sadetta vihan päivänä.
I insan oƣli, xǝⱨǝrgǝ mundaⱪ degin: — Ƣǝzǝp qüxkǝn kündǝ sǝn paklandurulmiƣan, yamƣur qüxmigǝn bir zeminsǝn.
25 Profeettain salaliitto sen keskellä on niinkuin ärjyvä, saalista raateleva leijona: he syövät sieluja, ottavat aarteet ja kalleudet ja lisäävät sen keskuudessa sen leskien lukua.
Ɵz oljisini titma ⱪilidiƣan, ⱨɵrkirǝydiƣan xirdǝk ularning pǝyƣǝmbǝrliri uningda suyiⱪǝst ixlitidu; ular janlarni yǝwetidu; hǝzinilǝrni, ⱪimmǝtlik nǝrsilirini buliwalidu; ular uning otturisidiki tul hotunlarni kɵpǝytmǝktǝ.
26 Sen papit tekevät väkivaltaa minun lailleni ja häpäisevät sitä, mikä on minulle pyhitetty, eivät tee erotusta pyhän ja epäpyhän välillä, eivät tee tiettäväksi, mikä on saastaista, mikä puhdasta, ja sulkevat silmänsä minun sapateiltani, niin että minä tulen häväistyksi heidän keskellänsä.
Uning kaⱨinliri Tǝwrat-ⱪanunumni buzup taxlap, pak-muⱪǝddǝs nǝrsilirimni bulƣiƣan; ular pak-muⱪǝddǝs bilǝn addiy nǝrsilǝrni pǝrⱪ ⱪilmaydu; ular «xabat kün»lirimgǝ kɵzini yumup yüridu; xuning bilǝn ular arisida Manga bǝtnam qaplinidu.
27 Sen päämiehet siellä ovat niinkuin saalista raatelevaiset sudet: he vuodattavat verta, hukuttavat sieluja kiskoaksensa väärää voittoa.
Uning iqidiki xaⱨzadilǝr huddi oljisini titma ⱪilidiƣan bɵrilǝrdǝk; ular ⱪan tɵküxidu, janlarni nabut ⱪilixidu, ⱨaram mǝnpǝǝtni bulixidu.
28 Sen profeetat valkaisevat heille kaiken kalkilla, kun näkevät petollisia näkyjä ja ennustelevat heille valheita sanoen: 'Näin sanoo Herra, Herra', vaikka Herra ei ole puhunut.
Uning pǝyƣǝmbǝrliri ularning [ⱪilmixlirini] «ⱨak suwaⱪ» bilǝn aⱪartⱪan, «Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu!» dǝp sahta kɵrünüxlǝrni kɵrüwelip, pal selip yalƣanqiliⱪ yǝtküzidu; lekin Pǝrwǝrdigar ularƣa sɵz ⱪilƣan ǝmǝs.
29 Maan kansa harjoittaa väkivaltaa, riistää ja raastaa: kurjaa ja köyhää he sortavat, muukalaiselle tekevät väkivaltaa oikeudesta välittämättä.
Zemindiki addiy puⱪralarmu jǝbir-zulum ⱪilixip, bulang-talang ⱪilidu; ular ajiz-namratlarni bozǝk ⱪilip, musapirlarƣa zulum selip uwal ⱪilidu.
30 Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt.
Mǝn ular arisidin tamni ⱪaytidin yasitip beridiƣan, Meni ularning zeminini wǝyran ⱪiliximdin yanduridiƣan, uning yeriⱪini ǝtküdǝk, Mening aldimda turidiƣan ariqi bir ǝzimǝtni izdǝp kǝldim; biraⱪ ⱨeqbirni tapalmidim.
31 Sentähden minä vuodatan heidän ylitsensä kiivauteni, hukutan heidät vihani tulella ja annan heidän vaelluksensa tulla heidän päänsä päälle, sanoo Herra, Herra."
Xunga Mǝn ⱪǝⱨrimni üstigǝ tɵkimǝn; ƣǝzipimning oti bilǝn Mǝn ularni ⱨalak ⱪilimǝn; Mǝn ularning yollirini ɵz bexiƣa ⱪayturimǝn, — dǝydu Rǝb Pǝrwǝrdigar.
