Hesekielin 2
1 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nouse jaloillesi, niin minä puhuttelen sinua".
Il me dit: « Fils d'homme, tiens-toi sur tes pieds, et je te parlerai. »
2 Niin minuun tuli henki, kun hän puhui minulle, ja se nosti minut jaloilleni, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle.
L'Esprit est entré en moi lorsqu'il m'a parlé, il m'a fait tenir debout, et j'ai entendu celui qui me parlait.
3 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, minä lähetän sinut israelilaisten tykö, kapinallisten pakanain tykö, jotka ovat kapinoineet minua vastaan; he ja heidän isänsä ovat luopuneet minusta, hamaan tähän päivään asti.
Il me dit: « Fils d'homme, je t'envoie vers les enfants d'Israël, vers une nation de rebelles qui se sont révoltés contre moi. Eux et leurs pères ont péché contre moi jusqu'à ce jour.
4 Nuo lapset, joilla on kovat kasvot ja paatuneet sydämet-niitten luokse minä sinut lähetän, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra.
Ces enfants sont impudents et ont le cœur dur. Je t'envoie vers eux, et tu leur diras: « Voici ce que dit le Seigneur Yahvé ».
5 Kuulkoot tai olkoot kuulematta-sillä uppiniskainen suku he ovat-he tulevat kuitenkin tietämään, että profeetta on ollut heidän keskellänsä.
Et eux, qu'ils écoutent ou qu'ils refusent, car c'est une maison rebelle, ils sauront qu'il y a eu un prophète au milieu d'eux.
6 Mutta sinä, ihmislapsi, älä pelkää heitä, äläkä pelkää heidän sanojansa, vaikka edessäsi on ohdakkeita ja orjantappuroita ja sinä asut skorpionien seassa; älä pelkää heidän sanojansa äläkä arkaile heidän kasvojansa, sillä he ovat uppiniskainen suku.
Toi, fils de l'homme, ne les crains pas et ne t'effraie pas de leurs paroles, bien que les ronces et les épines soient avec toi et que tu habites parmi les scorpions. Ne crains pas leurs paroles et ne t'effraie pas de leurs regards, bien qu'ils soient une maison rebelle.
7 Vaan puhu heille minun sanani, kuulkoot tai olkoot kuulematta; sillä uppiniskaisia he ovat.
Tu leur diras mes paroles, qu'ils écoutent ou qu'ils refusent, car ils sont très rebelles.
8 Mutta sinä, ihmislapsi, kuule, mitä minä sinulle sanon. Älä ole uppiniskainen, niinkuin uppiniskainen suku on. Avaa suusi ja syö, mitä minä sinulle annan."
Mais toi, fils d'homme, écoute ce que je te dis. Ne sois pas rebelle comme cette maison rebelle. Ouvre ta bouche, et mange ce que je te donne. »
9 Niin minä näin, ja katso: käsi ojennettiin minua kohti, ja katso: siinä oli kirjakäärö.
Je regardai, et voici qu'une main était étendue vers moi, et voici qu'il y avait dans cette main le rouleau d'un livre.
10 Ja hän levitti sen minun eteeni, ja katso: se oli kirjoitettu täyteen sisältä ja päältä. Ja siihen oli kirjoitettu itkuvirret ja huokaukset ja voi-huudot.
Il le déploya devant moi. Il était écrit en dedans et en dehors; des lamentations, des pleurs et des malheurs y étaient écrits.
