Hesekielin 11
1 Sitten Henki nosti minut ja vei minut Herran huoneen itäportille, joka on itään päin. Ja katso: portin ovella oli kaksikymmentä viisi miestä, ja minä näin niitten keskellä Jaasanjan, Assurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan, kansan päämiehet.
Roⱨ meni kɵtürüp, Pǝrwǝrdigarning ɵyining xǝrⱪiy, yǝni xǝrⱪⱪǝ ⱪaraydiƣan dǝrwazisiƣa apardi; wǝ mana, dǝrwazining bosuƣisida yigirmǝ bǝx adǝm turatti; mǝn ularning otturisida awamning aⱪsaⱪili bolƣan, Azzurning oƣli Jaazaniya ⱨǝm Bǝnayaning oƣli Pilatiyani kɵrdüm.
2 Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä ovat ne miehet, jotka miettivät turmiota ja pitävät pahaa neuvoa tätä kaupunkia vastaan,
Wǝ U manga: — I insan oƣli, ⱪǝbiⱨlikni oylap qiⱪⱪuqi, muxu xǝⱨǝrdǝ rǝzil mǝsliⱨǝt bǝrgüqi adǝmlǝr dǝl bulardur.
3 jotka sanovat: 'Ei ole nyt kohta rakennettava taloja: se on pata, me olemme liha'.
Ular: «Ɵylǝrni selix waⱪti yeⱪinlaxti ǝmǝsmu? Bu xǝⱨǝr bolsa ⱪazan, biz bolsaⱪ, iqidiki gɵx» — dǝydu.
4 Sentähden ennusta heitä vastaan, ennusta, ihmislapsi."
Xunga ularni ǝyiblǝp bexarǝt bǝrgin; — Bexarǝt bǝrgin, i insan oƣli! — dedi.
5 Niin Herran Henki laskeutui minun päälleni ja sanoi minulle: "Sano: Näin sanoo Herra: Näin te, Israelin heimo, sanotte, ja minä tunnen, mitä teidän hengestänne nousee.
Xuning bilǝn Pǝrwǝrdigarning Roⱨi wujudumƣa urulup qüxüp, manga sɵz ⱪilƣan: «Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu» — degin. «Silǝrning xundaⱪ degininglarni, i Israil jǝmǝti; kɵnglünglǝrgǝ pükkǝn oy-pikringlarni, Mǝn bilimǝn.
6 Paljon on teidän surmaamianne tässä kaupungissa, ja sen kadut te olette surmatuilla täyttäneet.
Silǝr muxu xǝⱨǝrdǝ adǝm ɵltürüxni kɵpǝytkǝnsilǝr; silǝr rǝstǝ-koqilarni ɵltürülgǝnlǝr bilǝn toldurƣansilǝr».
7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Surmattunne, jotka te olette heittäneet sen keskelle, ne ovat liha, ja tämä kaupunki on pata, mutta teidät minä sen keskeltä vien pois.
Xunga Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — «Silǝr ɵltürgǝn kixilǝr bolsa, dǝl xu gɵxtur, xǝⱨǝr bolsa ⱪazandur; biraⱪ silǝrni bolsa uningdin tartiwalimǝn.
8 Miekkaa te pelkäätte, mutta miekan minä annan tulla teidän päällenne, sanoo Herra, Herra.
Silǝr ⱪiliqtin ⱪorⱪup kǝlgǝnsilǝr, wǝ Mǝn üstünglarƣa bir ⱪiliq qüxürimǝn» — dǝydu Rǝb Pǝrwǝrdigar.
9 Pois minä vien teidät sen keskeltä ja annan teidät muukalaisten käsiin ja teen teidän seassanne tuomiot.
«Xuning bilǝn Mǝn silǝrni xǝⱨǝrdin tartiwelip, yat adǝmlǝrning ⱪoliƣa tapxurimǝn, silǝrning üstünglardin ⱨɵküm qiⱪirip jazalaymǝn.
10 Te kaadutte miekkaan, Israelin rajalla minä teidät tuomitsen; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Silǝr ⱪiliqlinip yiⱪilisilǝr; Israil qegralirida üstünglarƣa ⱨɵküm qiⱪirip jazalaymǝn; wǝ silǝr Mening Pǝrwǝrdigar ikǝnlikimni tonup yetisilǝr.
11 Ei tämä tule teille padaksi ettekä te siihen lihaksi: Israelin rajalla minä teidät tuomitsen.
Bu xǝⱨǝr silǝr üqün «ⱪazan» bolmaydu, ⱨǝm silǝrmu uningki «gɵx»i bolmaysilǝr; Mǝn Israil qegralirida üstünglardin ⱨɵküm qiⱪirip jazalaymǝn.
12 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra-te, jotka ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan ettekä ole tehneet minun oikeuksieni mukaan, vaan olette tehneet niiden pakanain oikeuksien mukaan, jotka ovat teidän ympärillänne."
Wǝ silǝr Mening Pǝrwǝrdigar ikǝnlikimni tonup yetisilǝr; silǝr Mening bǝlgilimilirimdǝ yürmigǝn, ⱨɵkümlirim boyiqǝ mangmiƣansilǝr, bǝlki ɵpqɵrǝnglardiki ǝllǝrning ⱨɵkümliri boyiqǝ mangƣansilǝr».
13 Kun minä ennustin, niin Pelatja, Benajan poika, kuoli. Niin minä lankesin kasvoilleni, huusin kovalla äänellä ja sanoin: "Voi Herra, Herra! Aivanko sinä teet lopun Israelin jäännöksestä?"
Xundaⱪ boldiki, Mǝn bexarǝt beriwatⱪinimda, Bǝnayaning oƣli Pilatiya jan üzdi. Mǝn düm yiⱪildim: «Aⱨ, Rǝb Pǝrwǝrdigar! Sǝn Israilning ⱪaldisini pütünlǝy yoⱪatmaⱪqimusǝn?» — dǝp ⱪattiⱪ awazda nida ⱪildim.
14 Sitten tuli minulle tämä Herran sana:
Pǝrwǝrdigarning sɵzi manga kelip mundaⱪ deyildi: —
15 "Ihmislapsi, sinun veljesi, sinun veljesi, sukulaisesi ja koko Israelin heimo, kaikki, joille Jerusalemin asukkaat sanovat: 'Olkaa te vain kaukana Herrasta, meille on tämä maa annettu perinnöksi!'
I insan oƣli, Yerusalemda turuwatⱪanlarning: «Pǝrwǝrdigardin yiraⱪ ketinglar! Qünki muxu zemin bizgila miras ⱪilip tǝⱪdim ⱪilinƣan!» degǝn gepi, sening ⱪerindaxliring, yǝni sening ⱪerindaxliring bolƣan sürgünlǝrgǝ ⱨǝm Israilning pütkül jǝmǝtigǝ ⱪaritip eytilƣan.
16 Sano sentähden: Näin sanoo Herra, Herra: Koska minä olen vienyt heidät kauas pakanain sekaan ja hajottanut heidät muihin maihin, olen minä ollut heille pyhäkkönä vähän aikaa niissä maissa, joihin he ovat joutuneet.
Xunga ularƣa mundaⱪ degin: «Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: Gǝrqǝ Mǝn ularni yiraⱪ yǝrlǝrgǝ, ǝllǝr arisiƣa yɵtkiwǝtkǝn ⱨǝm mǝmlikǝtlǝr iqigǝ tarⱪitiwǝtkǝn bolsammu, ular barƣan yǝrlǝrdimu Mǝn Ɵzüm ularƣa kiqikkinǝ bir pak-muⱪǝddǝs baxpanaⱨ bolimǝn».
17 Sano sentähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansojen seasta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.
Xunga mundaⱪ degin: «Rǝb Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: «Mǝn silǝrni ǝllǝrdin yiƣimǝn, tarⱪitiwetilgǝn mǝmlikǝtlǝrdin silǝrni jǝm ⱪilimǝn, andin Israil zeminini silǝrgǝ ⱪayturup tǝⱪdim ⱪilimǝn.
18 Ja he tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljetykset ja kaikki sen kauhistukset.
Xuning bilǝn ular u yǝrgǝ ⱪaytip kelidu, ular barliⱪ lǝnǝtlik nǝrsilǝrni ⱨǝm barliⱪ yirginqlik ixlirini u yǝrdin yoⱪ ⱪilidu.
19 Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen,
Mǝn ularƣa bir ⱪǝlbni berimǝn, iqinglarƣa yengi bir roⱨni salimǝn; Mǝn ularning tenidin taxtǝk ⱪǝlbni elip taxlaymǝn, ularƣa meⱨrlik bir ⱪǝlbni berimǝn.
20 niin että he vaeltavat minun käskyjeni mukaan ja noudattavat minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
Xuning bilǝn ular Mening bǝlgilimilirimdǝ yüridu, Mening ⱨɵkümlirimni qing tutup ularƣa ǝmǝl ⱪilidu. Ular Mening hǝlⱪim bolidu, Mǝn ularning Hudasi bolimǝn.
21 Mutta joitten sydän vaeltaa heidän iljetystensä ja kauhistustensa mieltä myöten, niitten vaelluksen minä annan tulla heidän oman päänsä päälle, sanoo Herra, Herra."
Biraⱪ kɵngülliri lǝnǝtlik nǝrsilǝrgǝ wǝ yirginqlik ⱪilmixliriƣa beƣixlanƣanlar bolsa, Mǝn ularning yollirini ɵz bexiƣa qüxürimǝn», — dǝydu Rǝb Pǝrwǝrdigar».
22 Sitten kerubit nostivat siipensä ja pyörät samalla kuin ne, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli heidän yläpuolellansa;
Kerublar ⱪanatlirini yaydi, ularning qaⱪliri ɵz yenida turatti; Israilning Hudasining xan-xǝripi ular üstidǝ yuⱪiri turatti;
23 ja Herran kirkkaus kohosi ylös, pois kaupungin keskeltä, ja asettui vuorelle, joka on itään päin kaupungista.
wǝ Pǝrwǝrdigarning xan-xǝripi xǝⱨǝrning otturisidin qiⱪip, xǝⱨǝrning xǝrⱪ tǝripidiki taƣ üstidǝ tohtidi.
24 Mutta Henki nosti ja vei minut Kaldeaan pakkosiirtolaisten tykö, näyssä, Jumalan Hengen voimalla; ja näky, jonka olin nähnyt, katosi minulta.
Xuning bilǝn Roⱨ meni kɵtürüp, Hudaning Roⱨi bǝrgǝn bu kɵrünüxtǝ meni Kaldiyǝgǝ, yǝni sürgün bolƣanlarƣa apardi; xuan mǝn kɵrgǝn bu kɵrünüx mǝndin kǝtti.
25 Ja minä puhuin pakkosiirtolaisille kaikki Herran sanat, jotka hän oli minulle näyttänyt.
Xuning bilǝn mǝn sürgün bolƣanlarƣa Pǝrwǝrdigar manga kɵrsǝtkǝn barliⱪ ixlarni sɵzlǝp bǝrdim.
