< Hesekielin 1 >

1 Kolmantenakymmenentenä vuotena, neljännessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä, kun minä olin pakkosiirtolaisten joukossa Kebar-joen varrella, aukenivat taivaat, ja minä näin Jumalan näkyjä.
Hagi 30ma hia kafumofona namba 4 ikamofona 5fugnare kina vahezagane Kebar tinkenare Babiloni mani'nogeno, monamo'a anagige'na ava'nagna zampi Anumzamofona ke'noe.
2 Kuukauden viidentenä päivänä, kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuotena,
Hagi ana 5fu kna zupa kini ne' Jehoiakinima kinama huno mani'nea kafumo'a 5fu'a kafu hu'ne.
3 tuli Jumalan sana pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa Kebar-joen varrella, ja hänen päällensä tuli siellä Herran käsi.
Hagi nagra Busi nemofo pristi ne' Izikeli'na Babiloni vahe mopafi Kebar tinte mani'nogeno Ra Anumzamo'a keaga nenasamino, azana nagrite ante'ne.
4 Ja minä näin, ja katso: myrskytuuli tuli pohjoisesta, suuri pilvi ja leimahteleva tuli, ja pilveä ympäröitsi hohde, ja tulen keskeltä näkyi ikäänkuin hehkuvaa malmia, keskeltä tulta.
Hagi negogeno noti kazigati tusi'a ununko atuno ne-egeno, hampomo'ene kopsinamo'enena tusiza nehigeno, ana hampona tusi hankavenentake masamo rugagintegeno, amu'nompina teve neregeno, ainima tevefima kre fizoma higeno koranentake'ma hiaza nehigeno tevemo'a ruragareno vuno eno hu'ne.
5 Ja sen keskeltä näkyivät neljän olennon hahmot. Ja näöltänsä ne olivat tällaiset: niillä oli ihmisen hahmo.
Hagi ana tevemofo amu'nompina 4'a kasefa'ma hu'za mani'naza zagarami mani'naze. Hagi ana 4'a zagama zamagoana, vahe kna hazageno,
6 Ja niillä oli neljät kasvot kullakin ja neljä siipeä kullakin.
mago magomofona 4'a avugosagi, 4'a agekonagi huno metere hu'ne.
7 Ja säärivarret niillä oli suorat ja jalkaterät kuin vasikansorkat, ja ne välkkyivät kuin kiiltävä vaski.
Hagi zamagiamo'a fatgo higeno, zamaga agusamo'a bulimakao afu anentamofo agiamo'ma hiaza higeno, ana zamaga agusamo'a bronsi eri masave huntazageno masanentake huno tampretampre hiankna hu'ne.
8 Ja siipiensä alla niillä oli, neljällä eri puolellansa, ihmiskädet. Kasvot ja siivet niillä neljällä olivat näin:
Hagi ana 4'a zagaramimofona 4'a kaziga zamageko'namofo henka kaziga, vahe aza huntetere hu'ne. Ana higeno magoke magokemofona 4'a avugosane, agekonane metere higeno,
9 Niiden siivet koskettivat toisiansa. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet: ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.
zamagekonama rufanara'ma hazageno'a mago'mofo ageko'namo'a mago'mofo agekona ome avako hutere hu'ne. Hagi kama vazana mago mago'mo'a rukrahera osu vu fatgo hu'naze.
10 Ja niiden kasvot olivat ihmiskasvojen kaltaiset; mutta oikealla puolen oli niillä neljällä leijonankasvot, vasemmalla puolen oli niillä neljällä häränkasvot, myös oli niillä neljällä kotkankasvot.
Hagi ana 4'a zagaramimofo zamavugosamo'a amanahu hu'ne, avuga kaziga vahe avugosa huntegeno, tamaga kaziga laioni avugosa huntegeno, hoga kaziga ve bulimakao afu'mofo avugosa huntegeno, zamefira tumpamofo avugosa hunte'ne.
11 Niin niiden kasvot. Mutta siivet niillä oli levällään ylöspäin. Kullakin oli kaksi, jotka koskettivat toisen siipiä, ja kaksi, joilla ne peittivät ruumistansa.
Zamavugosamo'a e'ina hu'ne. Hagi mago mago zagamofona 4'a ageko'na huntetere hu'neankino, tare zamageko'namo'a rufanara higeno, magomofo agekonamo'a magomofo agekonare ome avako hutere hu'ne. Hagi tare zamageko'nanura zamavufaga eri fraki'naze.
12 Ja ne kulkivat suoraan eteenpäin. Minne henki vaati kulkemaan, sinne ne kulkivat. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet.
Hagi mago magomo'a avugosama huntenerega vu fatgo nehigeno, Avamumo'ma vuoma hirega rukrahera osu ana zagaramimo'za nevaze.
13 Ja olentojen hahmo oli näöltänsä kuin tuliset hiilet, jotka paloivat tulisoihtujen näköisinä. Tulta liekehti olentojen välissä, ja tuli hohti, ja tulesta lähti salamoita.
Hagi ana zagaramimofo amu'nozmifina tevema nereazamo'a, tankanu'zagna huge, tosi tavikna zamo vuge ege hu'ne. Hagi ana tevemo'a tusiza huno hagna hagna huno remsa nehigeno, ana tevefintira kopsinamo'a rutrage huno vuno eno hu'ne.
14 Ja olennot kiitivät edestakaisin ja olivat nähdä kuin salamanleimaus.
Hagi ana tevefina kasefa'ma hu'zama mani'naza zagamo'za kopsinamo'ma hiaza hu'za trage hu'za vuge'ege hu'naze.
15 Mutta kun minä katselin olentoja, niin katso: yksi pyörä oli maassa olentojen kohdalla, kunkin niiden neljän etupuolella.
Hagi ana zagaramima zamagoana, mago mago zagamofo asoparega mopafina mago mago wili metere higeno, ana makara 4'a me'nege'na ke'noe.
16 Pyörät olivat näöltään ja teoltaan niinkuin krysoliitti, ja niillä neljällä oli sama muoto, ja ne olivat näöltään ja teoltaan, kuin olisi ollut sisäkkäin pyörä pyörässä.
Hagi ana wilimo'za amanahu hu'naze, zamavufaga'amo'a berilie nehaza havereti'ma nehiaza huno ana wilimo'za mago zanke hu'za marave marave nehazageno, mago mago wilimofo agu'afina mago wilimo rugeka huno metere hu'ne.
17 Ne kulkivat neljään eri suuntaansa, kun kulkivat.
Hagi ana zagaramimo'za 4'a kaziga zamavugosa hunte'nazanki'za, vunaku'ma hazankazigama nevu'za, rukrahera osu amne vu fatgo hu'naze.
18 Kulkiessaan ne eivät kääntyneet. Ja niiden kehät olivat korkeat ja peljättävät; ja niiden kehät olivat täynnä silmiä, yltympäri, niissä neljässä.
Hagi ana wiliramimofoma eri koravema hunte'nea ainiramimo'a ra huno za'za hu'negeno rama'a avurgaramimo megagi'ne.
19 Ja kun olennot kulkivat, kulkivat pyörät niiden ohella; ja kun olennot kohosivat ylös maasta, kohosivat myös pyörät.
Hagi kasefa'ma hu'za mani'naza zagamo'zama kama nevazageno'a, ana wilimo'za magoka vuge, haresgama hu'za marerizage'za zamagranena ana nehaze.
20 Minne henki vaati kulkemaan, sinne ne kulkivat-minne vain henki kulkemaan vaati. Ja pyörät kohosivat samalla kuin nekin, sillä olentojen henki oli pyörissä.
Ina kazigoma avamu'mo'ma virega nevazageno, wilimo'zanena vu'naze. Na'ankure kasefa'ma huza mani'naza zagaramimokizmi avamu'mo'a ana wiliramimpina mani'ne.
21 Kun olennot kulkivat, kulkivat nämäkin; kun ne seisoivat, seisoivat nämäkin; kun ne kohosivat ylös maasta, kohosivat pyörät samalla kuin nekin, sillä olentojen henki oli pyörissä.
Hagi ana zagaramimo'zama nevazageno'a, ana wiliramimo'za nevazageno, ome otizage'za ome oneti'za, haresgama hazage'za, zamagranena magoka ana zanke huza haresga hu'naze. Na'ankure kasefa'ma hu'za mani'naza zagaramimokizmi avamu'mo'a, ana wiliramimpi mani'ne.
22 Ja olentojen päitten ylle hahmottui taivaanvahvuus, niinkuin peljättävä kristalli, kaartuen ylös niiden päitten ylitse.
Hagi ana zagaramimofo zamasenirega anagamu kankamumpina aisire'ma zagema rentegeno'ma rumarave nehiaza huno rumsa huvagare'ne.
23 Ja taivaanvahvuuden alla oli niillä siivet suorina, toisen siipi toisen siipeä kohti. Kullakin oli kaksi, jotka sitä peittivät-kaksi, jotka peittivät sen ruumista.
Hagi fenkama kazigama me'nea kankamumpina ana zagamo'za tare zamagekona rutare'za mago'mofo agekonamo'a magomofo agekonare avako hutere nehazageno, tare zamagekonanura zamavufaga refitetere hu'naze.
24 Ja minä kuulin niiden siipien kohinan niinkuin paljojen vetten kohinan, niinkuin Kaikkivaltiaan jylinän, kun ne kulkivat; pauhinan ääni oli niinkuin sotaleirin pauhu. Kun ne seisoivat, laskivat ne siipensä alas.
Hagi ana zagamo'za hare'zama nevazageno'a zamagekonamofo zamagasasamo'a rama'a timofo agasasagna nehigeno, Hankavenentake Anumzamofo agerumo'ma nehiankna nehigeno, rama'a sondia vahetmimofo zmagasasankna nehigena antahi'noe. Hagi kaza'ma osu uomaneti'za, zamagekona atrazageno urami'ne.
25 Ja kuului ääni taivaanvahvuuden yläpuolelta, joka oli niitten pään päällä. -Kun ne seisoivat, laskivat ne siipensä alas.
Hagi zamagekona atrazageno uramige'zama o'matizageno'a, anagamu zamasenirega kankamumpinti mago ageru aru'ne.
26 Ja taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli niitten pään päällä, oli valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin safiirikiveä. Ja valtaistuimen muotoisella istui hahmo, ihmisen näköinen, kohoten korkealle.
Hagi ana zagaramimofo zamasenirega anagamu kankamumpina safie nehaza havereti tro hu'naza kini tra me'ankna higeno, ana tratera vahe'ma maniaza hu'nege'na ke'noe.
27 Ja minä näin ikäänkuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä, jota ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa; ja alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa, minä näin kuin tulen näköistä, ja sitä ympäröitsi hohde.
Hagi ana vahe'mofona afafafinti'ma mareri anagate'nea avufgamo'a, tefi'zoma hu'nea ainireti'ma hiaza huno rumsa hugagi'ne. Hagi afafafinti'ma mefenkamuma te'nea avufgamo'a tevenefa kna higeno, tusi'a masamo masanentake huno ana nera rugaginte'ne.
28 Kuin kaari, joka on pilvessä sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli katsoa Herran kirkkauden hahmo. Ja kun minä sen näin, lankesin minä kasvoilleni. Ja minä kuulin äänen, kun joku puhui.
Ana ne'mofoma rugagima ante'nea masazamo'a, ko'ma ru knafima furagenamo'ma rugaginteankna hu'ne. Ra Anumzamofo hanavemofo masamo e'inara hu'ne. Hagi ana zama nege'na, navugosaregati mopafi masene'na nentahugeno mago vahe'mo nanekea hu'ne.

< Hesekielin 1 >