2 Mooseksen 5
1 Senjälkeen Mooses ja Aaron menivät ja sanoivat faraolle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Päästä minun kansani viettämään minulle juhlaa erämaassa".
Afterward Moses [Drawn out] and Aaron [Light-bringer] came, and said to Pharaoh, “This is what Yahweh, Elohim Isra'el [He sustains breathing, God of God prevails], says, ‘Let my people go, that they may hold a feast to me in the wilderness.’”
2 Mutta farao vastasi: "Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa enkä päästä Israelia."
Pharaoh said, “Who is Adonai, that I should sh'ma ·hear obey· his voice to let Israel [God prevails] go? I don’t know Adonai, and moreover I will not let Israel [God prevails] go.”
3 Niin he sanoivat: "Hebrealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän rankaisisi meitä rutolla tai miekalla."
They said, “The God of the Hebrews [Immigrants] has met with us. Please let us go three days’ journey into the wilderness, and sacrifice to Adonai, our God, lest he fall on us with pestilence, or with the sword.”
4 Mutta Egyptin kuningas vastasi heille: "Miksi te, Mooses ja Aaron, pidätätte kansaa työnteosta? Menkää töihinne."
The king of Egypt [Abode of slavery] said to them, “Why do you, Moses [Drawn out] and Aaron [Light-bringer], take the people from their work? Get back to your burdens!”
5 Ja farao sanoi vielä: "Katsokaa, liian paljon on muutenkin joutoväkeä maassa, ja te tahdotte saattaa heidät kulkemaan työttöminä".
Pharaoh said, “Behold, the people of the land are now many, and you make them rest from their burdens.”
6 Ja farao antoi sinä päivänä käskyn kansan työnteettäjille ja päällysmiehille, sanoen:
The same day Pharaoh enjoined the taskmasters of the people, and their officers, saying,
7 "Älkää enää antako kansalle olkia tiilien tekemistä varten niinkuin ennen; he menkööt itse ja kootkoot itselleen oljet.
“You shall no longer give the people straw to make brick, as before. Let them go and gather straw for themselves.
8 Pankaa kuitenkin heidän tehtäväkseen sama tiilimäärä, jonka he ennenkin ovat tehneet, siitä mitään vähentämättä; sillä he ovat laiskoja, sentähden he huutavat näin: 'Menkäämme uhraamaan Jumalallemme!'
The number of the bricks, which they made before, you require from them. You shall not diminish anything of it, for they are idle; therefore they cry, saying, ‘Let us go and sacrifice to our God.’
9 Pantakoon miehille raskasta työtä, että heillä olisi siinä tekemistä ja että he eivät kuuntelisi valhepuheita."
Let heavier work be laid on the men, that they may labor therein; and don’t let them pay any attention to lying words.”
10 Niin kansan työnteettäjät ja päällysmiehet menivät ja sanoivat kansalle: "Näin sanoo farao: 'Minä en anna teille enää olkia.
The taskmasters of the people went out, and their officers, and they spoke to the people, saying, “This is what Pharaoh says: ‘I will not give you straw.
11 Menkää itse ja hankkikaa itsellenne olkia, mistä vain löydätte, mutta työstänne ei vähennetä mitään.'"
Go yourselves, get straw where you can find it, for nothing of your work shall be diminished.’”
12 Niin kansa hajosi pitkin Egyptin maata keräämään pehkuja olkien asemesta.
So the people were scattered abroad throughout all the land of Egypt [Abode of slavery] to gather stubble for straw.
13 Ja työnteettäjät ahdistivat heitä sanoen: "Tehkää työnne valmiiksi, kunkin päivän määrä päivälleen, niinkuin silloinkin, kun saitte olkia".
The taskmasters were urgent saying, “Fulfill your work quota daily, as when there was straw!”
14 Ja israelilaisten päällysmiehiä, joita faraon työnteettäjät olivat heille asettaneet, piestiin, ja heille sanottiin: "Miksi ette ole eilen ettekä tänään suorittaneet tähänastista määräänne tiilien teossa?"
The officers of the children of Israel [God prevails], whom Pharaoh’s taskmasters had set over them, were beaten, and demanded, “Why haven’t you fulfilled your chok ·statute· quote both yesterday and today, in making brick as before?”
15 Niin israelilaisten päällysmiehet menivät ja valittivat faraolle, sanoen: "Minkätähden teet näin palvelijoillesi?
Then the officers of the children of Israel [God prevails] came and cried to Pharaoh, saying, “Why do you deal this way with your servants?
16 Olkia palvelijoillesi ei anneta, mutta kuitenkin sanotaan meille: 'Tehkää tiilet'. Ja katso, palvelijoitasi piestään, vaikka vika on sinun oman väkesi."
No straw is given to your servants, and they tell us, ‘Make brick!’ and behold, your servants are beaten; but the sin ·err (from the standard goal)· is in your own people.”
17 Mutta hän sanoi: "Te olette laiskoja, laiskoja olette; sentähden te sanotte: 'Menkäämme uhraamaan Herralle'.
But he said, “You are idle! You are idle! Therefore you say, ‘Let us go and sacrifice to Adonai.’
18 Menkää vain työhönne. Olkia ei teille anneta, mutta määrätty luku tiiliä on teidän hankittava."
Go therefore now, and work, for no straw shall be given to you, yet you shall deliver the same number of bricks!”
19 Niin israelilaisten päällysmiehet huomasivat joutuneensa ahtaalle, kun heille sanottiin: "Ette saa mitään tiililuvun vähennystä kunkin päivän määrästä".
The officers of the children of Israel [God prevails] saw that they were in trouble, when it was said, “You shall not diminish anything from your daily quota of bricks!”
20 Ja kun he lähtivät faraon luota, kohtasivat he Mooseksen ja Aaronin, jotka odottivat heitä,
They met Moses [Drawn out] and Aaron [Light-bringer], who stood in the way, as they came out from Pharaoh:
21 ja he sanoivat näille: "Herra kostakoon teille ja tuomitkoon teidät; sillä te olette saattaneet meidät faraon ja hänen palvelijainsa vihoihin ja antaneet heidän käteensä miekan, meille surmaksi".
and they said to them, “May Adonai look at you, and judge, because you have made us a stench to be abhorred in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of his servants, to put a sword in their hand to kill us.”
22 Silloin Mooses palasi Herran tykö ja sanoi: "Herra, miksi olet tehnyt niin pahoin tälle kansalle? Miksi olet lähettänyt minut?
Moses [Drawn out] teshuvah ·completely returned· to Adonai, and said, “Lord, why have you brought trouble on this people? Why is it that you have sent me?
23 Sillä siitä asti, kun minä menin faraon tykö puhumaan sinun nimessäsi, hän on tehnyt pahaa tälle kansalle, etkä sinä suinkaan ole kansaasi vapahtanut."
For since I came to Pharaoh to speak in your name, he has brought trouble on this people; and you have not rescued your people at all.”
