2 Mooseksen 15
1 Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren; he sanoivat näin: "Minä veisaan Herralle, sillä hän on ylen korkea; hevoset ja miehet hän mereen syöksi.
Chuin Mose le Israel mite'n Pakai avahchoijun la asa uve: “Keiman Pakai vahchoila ka sah ding, ajeh chu aman loupitah in gal ajou tai; sakol ahin achung toupa Pakaiyin Twikhang len lailunga aseplut tan ahi.”
2 Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minulle pelastus. Hän on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä, hän on minun isäni Jumala, ja minä kunnioitan häntä.
“Pakai hi kei dinga, ka thahat nale ka vahchoi ding'a lomtah ahi; ajeh chu aman galjona eipetai.” Amahi ka Pathen, ka vahchoi ding ahi, chule kapau Pathen ahin, choiat ding'a lom Ama bou ahi!
3 Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä.
“Pakai hi galhattah ahin, ajeh chu amin jong Yaweh ahiye!”.
4 Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valitut vaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen.
“Pharaoh kangtalai jouse le agalsat jouse, Pakaiyin Twikhang len lailunga asep lut tauvin; Pharaoh deitum le alhen tumho abonchauvin Twikhanglen san dunga aseplut gamtauvin ahi”.
5 Syvyys peitti heidät; he vajosivat pohjaan niinkuin kivi.
“Twikhanglen kinong in achup gamsoh heljing uvin; abonchaovin songtum bangin Twinoi lamma a lhalhum gam tauve.”
6 Sinun oikea kätesi, Herra, sinä voimassa jalo, sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen.
“O Pakai nakhut jetlam hi loupe le thahat chungnung ahi. Melmate jeng jong a sugam hel tan ahi.”
7 Valtasuuruudessasi sinä kukistat vastustajasi. Sinä päästät vihasi valloilleen, ja se kuluttaa heidät niinkuin korret.
“Na lalna leh na loupina jal in na melmate naleh khup jing e, Nalunghan na nasatah in nahin tahlang jitan ahile; abonchauvin meiyin changpol akah vamkei bang'in a kavam soh hel tauve.”
8 Ja sinun vihasi puhalluksesta kasaantuivat vedet, laineet seisahtuivat roukkioiksi, syvyyden aallot hyytyivät keskelle merta.
“Nangma husan akonin twipi kinong jeng jong alhuh den in ahile atang jeng tai! Chule twikhanglen lailung'a twi kitangjong chu ale chupsoh heljeng in ahi.”
9 Vihollinen sanoi: 'Minä ajan takaa, minä saavutan heidät, minä jaan saaliin ja tyydytän heissä kostonhimoni; minä paljastan miekkani, minun käteni hävittää heidät'.
“Chuin Melmapa chun hitin aseiye, keiman anung ka del ding ka phah tei ding ahi. Thil kiladoh kale lah ding chule ka deichat bangtah'a kakile lah ding ahiye; kachem jam ka sadoh ding, abonchauva kasat chap jeng ding ahiuve.”
10 Sinun tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät; he upposivat valtavesiin niinkuin lyijy.
“Ahinlah nangman na haikhum in ahile, abonchauvin twikhanglen in a chup tauve. Twipi hattah lailung'a alhum gam tauvin ahi.
11 Herra, kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa! Kuka on sinun vertaisesi, sinä pyhyydessä jalo; sinä ylistettävissä teoissa peljättävä, sinä ihmeitten tekijä!
“O Pakai, Pathen dangho jouse lah jeng'a jong koi macha nang kal lhah aumpon, amaho chu imacha toh'a kite thei deh pouvin, nangma kala koima cha thenna chang ding aum hih e. Loupi na leh tijat umtah'a thilbola koiham?”
12 Sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät.
“Nangman nakhut jetlam najahdoh in ahile, hichun leiset'a melmate avallhum gam tauve.”
13 Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, sinä veit sen voimallasi pyhään asuntoosi.
Na lungsetna long louvin, na lhatdohsa mite aumpi jing in ahi. Na chena mun geijin namite nahin puilhung tai.”
14 Kansat kuulivat sen ja vapisivat, tuska valtasi Filistean asukkaat.
“Mitin vaipin hichu ahin jasoh tauvin ahile; Philistine gamsung'a cheng jouse din nat hesoh achang tauve.”
15 Silloin peljästyivät Edomin ruhtinaat, Mooabin sankarit valtasi vavistus, kaikki Kanaanin asukkaat menehtyivät pelkoon.
“Edom gamsung'a lamkai kitiphot alung thomlhao gamtan; Moab gamma lamkai jouse jong aki thing soh hel tauve. Canaaan gam'a cheng jouse jong alung thoi gamta uve.”
16 Kauhu ja väristys valtasi heidät; sinun käsivartesi väkevyyden tähden he kävivät mykiksi niinkuin kivi. Niin sinun kansasi, Herra, kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut.
17 Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi, paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herra, jonka sinun kätesi ovat tehneet.
“Nangman namite nahin puilut ding nangma molsang chungvum a chu na tundoh ding ahiye; ajeh chu nangman hiche laimun chu na chenna dinga na tundoh sa ahi tai, O Pakai nangman mun theng laijeng jong chu na khut te nia na tundoh ahi tai, ati.”
18 Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti."
“Pakai hi tonsot tonsot'a chung nung chang ahi tai!”
19 Sillä kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä menivät mereen, palautti Herra meren vedet heidän päällensä; mutta israelilaiset kulkivat kuivaa myöten meren poikki.
Ajeh chu Pharaoh sakol kangtalai jouse twikhanglen lailung'a atol lut in, Pakai thahat chun achungvum uvah twikhangklen chu alechup sah gam ahitai. Ahinlah Israel chate abonchauvin twi-khanglen lailung tolgo lah achun akijot galkai sah tauvin ahi.
20 Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.
Chuin Aaron a sopinu, themgao Miriam akhut'a khutbeh khat chu akilah in, numeija kaijousen amanu nung chu ajui tauvin, khutbeh jaonan apotdoh uvin alam uve.
21 Ja Mirjam viritti heille virren: "Veisatkaa Herralle, sillä hän on ylen korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi".
Chule Miriam chun hiche jaila hi a-oijin ahi: “Pakai vahchoila sa'u hite, Aman loupitah'in gal asat'in ajou tai; sakol chung'a toupa jeng jong twikhang len lailung'a aleh khup jeng tai.”
22 Sitten Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä vettä.
Mose'n jong twikhanglen San akon'in Israelte chu ahin pui nalaijun, chuin Shur kiti neldi gam'a akitol lut tauvin ahi. twidon ding thei louvin nithum sung'in akitol tauve.
23 Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.
Marah mun ahung geitauvin ahile hiche mun'na twi chu akha'n don thei ahi tapoi. Hijeh chun hichelai munchu Marah asah tauvin ahi (hichu akha tina ahi).
24 Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
Chuin mipi Mose chung'a aphunchel gamtaovin hiti hin aseyuve, “Ipi kadon diuva hitam?”
25 Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
Mose jong Pakai lamsang in kap pum in atao tai. Pakaiyin thing lhon neokhat avetsah in hichu asat doh'in twi lah chu akho lut'a ahile twi chu donthei ahung sohdoh tan ahi. Chuin Pakaiyin hiche Marah munna chun Israelte ding in chonna dan khat a sempeh'in Ama'a akitah jing na diuvin jong hilchetna aneiyin ahi.
26 Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi".
“Aman hiti hin aseije, “Nangman ching thei tah'in na Pakai na Pathen thusei ngaijin, Ama mitmu'a thudih jeng'a na chon ding, a thupeh jouse na nit ding, hi tia chu Egypt mite chung'a gamna hoise ka lan sah chu nangho chung'a ka lansah louhel ding ahiye, ajeh chu keima nadamsah na Pakai chu kahi,” ati.
27 Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen.
Marah mun adalhah phat'uvin Israel mite jong Elim kiti twiko somleni putdoh namun tom-thing somsagi kenna munna twipang achun ngahmun akisem tauvin ahi.
