2 Mooseksen 12
1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:
Israel mite Egypt gamma aum jing laijun, Pakaiyin Mose leh Aaron heng'a hicheng hi thupeh aneiye:
2 "Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet.
“Tuapat hiche lha hi nang ho ding'a lha kipatna ahin, kumkhat adia lha kipatna'a kisim ding ahi tai,” ati.
3 Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti.
“Israelte kikhop khomna munpi jouse ah ga seipeh lhon tan. Hiche lhasung nisom alhin niteng leh ama ama cheh in apu apateu insung kai lhah apat, insung khat cheh akon kelngoi khat cheh kat doh ding'a ahin kai diu ahiye.”
4 Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta, että voivat sen syödä.
Kelngoinou khat kitha ding'a insung khat'a mijat chu alhom khah'a ahile, inneipu le aheng akoma pa kinop to ding kelngoi nou adol ding cha bep khat chu aga kimat lhon ding, amichan cheh'in aneh khopset ding kelngoinou khat ding mijat chu phatecha nasim toh lhon ding ahi.
5 Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa.
“Kelngoinou chu nolna beihel hiding, kumkhat lhingsa hitei ding, hiche kelngoinou chu kelngoi honlah'a konna hihen kelcha honnlah konna hijong leh athah beh mong mong'a na kimat ding'u ahi.”
6 Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.
“Hichea manchah ding kelngoinou chu hiche lha nisom leh nili lhinni geija nahen cheh diug'u hichu nilhum lam teng leh Israel kikhom pumpi chun ama amacheh adia akitha ding'u ahiye.”
7 Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät.
Gancha kithat thisan chu phabep a sodoh diu, hichu kelngoinou thisan a chu in kotpi phung le inkam'a aloinat cheh cheh diu ahi.”
8 Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.
“Hicheni jan teng chule kelngoinou sa chu meiya akihul min uva aneh cheh diu, hichu cholso lou changlhah leh anchekha toh ametha cheh cheh diu ahiye.”
9 Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.
“Hiche sa chu asel puma hihen twija kihonminsa hijong leh koimachan naneh thei lou hel diu ahi. Sa pumpi aluchang le akeng chule asung jouse jaona meiya na kihulmin tho uva naneh cheh diu ahi,” ati.
10 Älkääkä jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.
“Sahel moh neocha jong jingkah chan'na na khovah sah louhel diu ahi. Jingkah geija ana um taphot chu meiya na govam jeng ding'u ahiye.”
11 Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi.
“Hicheng hi sa naneh teng ule najui cheh ding'u ahiye: nangma cheh na kivon lhingsel uva, nakeng chot ho'u na kisi cheh diu, chule nakhut uva tenggol na kiphu soh kei ding'u ahi. Chu teng naneh khom soh kei uva hichu Pakaiya dia kalchuh kut ahiye,” ati.
12 Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.
“Hiche jan teng chule keiman Egypt gamsung kahin jotpa'a mihem leh gancha aboncha apeng lha masa jouse kasuh gam hel ding ahi. Chule Egypt gamsung'a milim doi kisemthu jouse chung'a jong thu katan ding ahiye, ajeh chu keima Pakai kahi!” ati.
13 Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.
“Ahinlah nangho jouse ding'a hiche thisan kiso chu melchihna hung kilah tading, keiman Egypt gampumpi ka hinsuh mang ding, hiche thisan chu kahin mudoh jiteng keiman nangho jouse chung'a natna hoise hung lang theijouse akonna kaven doh ding na hiuve,” ati.
14 Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.
“Hiche nikho hi nangho ding'a het jing na nikho'a pang jeng ding ahitai. Hichu kumsih chule akhang akhang'a Pakaiya dia kut nikho ahi ti na gel doh jeng ding'u ahiye. Na khang lhumkei uva chonna dan hiti'a nanit jing diu ahitai,” ati.
15 Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
“Ni sagi sung'a cholso lou chang lhah jeng naneh ding'u ahi. Ni sagi alhinni teng leh nangma insung cheh'a chol umjouse pamlamma na paidoh soh kei ding'u ahi. Nalah uva koitabang khat chun hiche cholso lou changlhah, ni sagi lhinnia pat naneh khah ngeingei uva ahile, amachu Israel mite lah'a konna kisumang jeng ding ahi,” ati.
16 Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.
“Kut kipat nikho masa pen'ni teng khompi len khat nanei uva, ni sagi alhinni teng jong leh khompilen theng khatma nanei diu ahi. Hiche nikho teni hi atumbeh a nanit cheh diu, amichan'in aneh khop ding nabol peh teitei ding'u ahi,” ati.
17 Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.
“Hiche hi Cholsolou chang lhah kut'a naman diu ahiye, ajechu hiche nikhoa hi keiman nang ho Egypt gamsung'a konna ka hin puidoh nau na geldoh jing diu, nakhang lhumkei uva nangho jousen hiche nikho chu chonna dan ahi tia nanit jom jing ding'u ahi,” ati.
18 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti.
“Lhamasa nisom le nili lhin nikho nilhah lam teng leh na boncha uva hiche chol solou chang lhah chu naneh pan diu ahi”
19 Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassasyntynyt.
“Ni sagi sungse'a vang chu nangma nangma insung cheh'a, chol sosa changlhah khat jeng cha jong kilah lou ding ahiye. Kholjin mi ahin agamsung cheng den miho hijong leochun cholsosa changlhah nekha tapou chu, Israel khompi akonna ki sumang jeng ding ahi,” ati.
20 Älkää syökö mitään hapanta, vaan syökää happamatonta leipää, missä asuttekin."
‘Hiche phatsung hin amitakip'in cholsosa changlhah kiti phot na neh lou hel ding'u ahiye. Ajeh chu chol solou changlhah jeng naneh diu ahi.”
21 Ja Mooses kutsui kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: "Menkää ja ottakaa lammas kutakin perhekuntaanne kohti ja teurastakaa pääsiäislammas.
“Chu in Mose'n jong Israel sung'a upa ho jouse akou khom in aheng uvah asei peh tai, “Che uvin, nangma cheh insung ding kelngoinou gakikai jun lang, chule kal chuh kut'a ding'in kithauvin.”
22 Ja ottakaa isoppikimppu, kastakaa se vereen, joka on maljassa, ja sivelkää ovenpäällinen ja molemmat pihtipielet sillä verellä, joka on maljassa. Älköönkä kukaan menkö ulos talonsa ovesta ennen aamua.
“Khutsilna kong'a gan thisan chu koi jun. Chule hichu hyssop nado phabep lauvin lang dekot'uvin. Hissop chu lauvin lang thisan achun kotpi khom teni ahin kotpi chunglah inkam a chun loinat soh kei uvin. Jing khovah kahse'a koima chan hichu a kallhah theilou ding ahi,” ati.
23 Sillä Herra kulkee rankaisemassa egyptiläisiä; mutta kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, menee hän sen oven ohi eikä salli tuhoojan tulla teidän taloihinne teitä vitsauksella lyömään.
Ajeh chu “Pakaiyin Egypt mite jouse sugamma hung ding kahi, chuteng Pakaiyin kotpi chung lah'a thisan kiloinat hochu amu ding, hitia chu a suh gam ding hojal achu hiche insung chu apeldoh ding ahiye, ati.”
24 Noudattakaa tätä; se olkoon ikuinen säädös sinulle ja sinun lapsillesi.
“Geldoh jing'un, thupeh hichengse hi nangho jouse ding leh nachateo khang geija chonna dan ahi tia na jui jing ding'u ahi,” ati.
25 Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja.
“Pakaiyin nangho peh ding'a aki tepna sa gamsung na lhun teng ujongleh hiche chonna dan hi najui jing diu ahi,” ati.
26 Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?'
“Chule hiche chonna hi na chate u vin ipi ding'a kibol ham, ti na hin doh ding'u ahi.”
27 niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'." Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili.
“Nang hon jong na donbut uva, “hiche chonna dan hi Pakai ja dia gantha kilhaina ahin chule Pakaiyin Egypt mite anatha gamlai chun Aman Israel mite in hochu ana kalchuh ji'e tia nasei peh ding'u ahi. Chuin Mose'n thupeh hichengse chu achaiphat'in mipi jouse Pakai angsung'a akunlha sohkei uvin chibai aboh tauve.
28 Ja israelilaiset menivät ja tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.
Pakaiyin Mose leh Aaron athupeh bang'in Israel mite'n jong abol tauvin ahi.
29 Ja puoliyön aikana tapahtui, että Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.
Chule hiche Jan khangkim chun Pakaiyin Egypt gamsung'a nao cha pengmasa jouse, Pharaoh chapa apeng masapen alatouna toupa akipat, akimvella cheng asohpa chapa peng masapen ahin, chule gancha peng masa jouse athat gam hel tan ahi.
30 Niin farao nousi sinä yönä ja kaikki hänen palvelijansa ynnä kaikki egyptiläiset, ja kova valitus oli Egyptissä; sillä ei ollut yhtään taloa, jossa ei ollut kuollutta.
Jankim laijin Pharaoh, asohteho chule Egypt mite abonchauvin athou doh taovin, Egypt gamsung pumpia ka le mao awgin akithong helsoh tai. Ajeh chu intin chang'a mi thina lou umlouva ahi tai.
31 Ja hän kutsutti yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: "Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, sekä te että israelilaiset; menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet.
Jankim lai jin Pharaoh'vin Mose le Aaron aga kousah tauvin, “Ka mite dalhan che tauvin chule Israel mite kipui jin che tauvin! Nei tepna bang un che uvin lang Pakai kin chu gabol jeng tauvin,” ati.
32 Ottakaa myös lampaanne ja karjanne mukaanne, niinkuin olette puhuneet, ja menkää ja rukoilkaa minullekin siunausta."
“Na seima bang in na kelngoi jouseo leh nagan cha jouse'u abonchan ki pui unlang, che tauvin, nei dalhah ding tah jeh'un keima jong phatthei neichan lhon ding ahiye,” ati.
33 Ja egyptiläiset ahdistivat kansaa jouduttaaksensa heidän lähtöänsä maasta pois, sillä he ajattelivat: "Me kuolemme kaikki".
Egypt miten abonchauvin Israelte ding in a kisaboi lheh jeng tauvin, Egypt gamsung'a konna Israel mite soldoh loiding lunggel akeng tauvin, ama hon hiti hin ase uve; “Keiho ka boncha uva thigam ding kahi tauve! tin asei uve.”
34 Ja kansa otti taikinansa, ennenkuin se oli hapannut, ja kantoi taikinakaukalonsa vaippoihin käärittyinä olkapäillään.
Israel mite'n jong chang bong neldi anei jouse'u aki hamkhom tauvin. Chang bong ameh nau lhengkam jouse jao nan poh ding'in aki got cheh tauvin ahi.
35 Ja israelilaiset olivat tehneet Mooseksen sanan mukaan: he olivat pyytäneet egyptiläisiltä hopea-ja kultakaluja sekä vaatteita.
Mose'n athu peh bang bang uvin, Israel mite'n jong abol tauvin ahi; Egypt mite akon'in sana le dangka kijep na ding jouse akithum doh gam tauvin ahi.
36 Ja Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä suostuivat heidän pyyntöönsä; ja niin he veivät saalista egyptiläisiltä.
Pakaiyin Israel mite chu Egypt mite mitmun alunglhaisah soh keijun ahile, Egypt miten jong anei chasun uchu itcha louhel lin ana pesoh kei uvin. Egypt mite haona jouse toh akon tauvin ahi!
37 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia.
Hiche jan chun Israel mite Rameses khopia kon in Succoth lam'a ding'in akipat doh tauvin ahi. Numei chapang simtha louvin keng lamma che pasal jat mong chu sang jagup alhing uve.
38 Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat.
Amaho ahiuvin chule miphum miphah, gancha ho, kelngoi hon tampi le gancha hon tampi jaonan aki tol tauve.
39 Ja he leipoivat siitä taikinasta, jonka olivat tuoneet Egyptistä, happamattomia leipiä; sillä se ei ollut hapannut, kun heidät karkoitettiin Egyptistä. He eivät olleet saaneet viipyä, eivätkä he myöskään olleet valmistaneet itsellensä evästä.
Egypt gamsung'a aum lai uva kisem chang bong chu alhon lhon'in aki ken jiuvin ahi. Egypt gam'a kino tah'a ki soldoh ahiyeh uvin amahon chang lhah chu chol aso man tah louvu, chule ama cheh nehding jeng jong ana kigon man tapo uve.
40 Mutta aika, jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.
Israel mite chu Egypt gamsung'a kum jali le kum som thum ana cheng uve.
41 Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta.
Chuin, Kum jali le kum somthum lhin'nin Pakai thanei jin Israel mite chu Egypt gam'a kon'in ahin puidoh tauvin ahi.
42 Valvontayö Herran kunniaksi on tämä yö, koska hän silloin vei heidät pois Egyptin maasta; tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot Herran kunniaksi, sukupolvesta sukupolveen.
Hiche jan chun Pakaiyin Israel mite Egypt gam'a kon'na ahinpui doh ding kitepna aneiyin ahi. Hiche jan hi Pakai ding'a mong ahin, hijeh achu Israel mite'n akhang akhang'uva anit jing diu ahiye.
43 Ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Tämä on säädös pääsiäislampaasta: Kukaan muukalainen älköön siitä syökö;
Chuin Pakaiyin Mose le Aaron heng'a aseijin, “Hichengse hi kalchuh kut kibol ding dan ahi. Kalchuh kut ankong hi kholjin min anehthei lou hel ding ahi.”
44 mutta jokainen rahalla ostettu orja syököön siitä, kunhan olet ympärileikannut hänet.
Amavang hiche mihem chu sum'a kichodohsa le cheptan sa ahile aneh jeng thei ahinai,” ati.
45 Loinen ja päiväpalkkalainen älkööt siitä syökö.
“Kholjin maimai le tha'a kila akigoimi hon jong aneh thei lou ding ahi.”
46 Samassa talossa se syötäköön; älköön mitään siitä lihasta vietäkö talosta ulos, älkääkä siitä luuta rikkoko.
“Insung cheh'a kalchuh kut an chu kine ding ahi. Inpolam'a naneh thei lou diu chule sagu hel neocha jong kipodoh thei lou ding ahiye.”
47 Koko Israelin seurakunta viettäköön sitä ateriaa.
“Hiche hi Isreal khompi jousen phatecha anit cheh diuva ahi.”
48 Ja jos joku muukalainen asuu sinun luonasi ja tahtoo viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, niin ympärileikkauttakoon kaikki miehenpuolensa ja sitten käyköön sitä viettämään ja olkoon silloin niinkuin maassasyntynyt. Mutta yksikään ympärileikkaamaton älköön siitä syökö.
“Gamdang mikhat tou ahung kholjin khah'a Pakai kalchuh kut'a ajaonom'a ahile pasal kiti phot chun achep kitan cheh uhen, chuteng kalchuh kut chu anailut'uva aneh thei ding chuteng amaho chu Israel mite bang'a lhathei ding ahiye.”
49 Sama laki olkoon maassasyntyneellä ja muukalaisella, joka asuu teidän keskuudessanne."
“Hiche thupeh hi amitakip ading ahin, agammi Israelte hihen gamdang mi hijong le dan khat'a um cheh ding ahi,” ati.
50 Ja kaikki israelilaiset tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.
Pakaiyin Mose le Aaron athupeh bang'in Israel mite'n jong abolsoh kei uve.
51 Ja juuri sinä päivänä Herra vei israelilaiset joukkoinensa pois Egyptin maasta.
Hiche nikho chun Pakaiyin Israel mite Egypt gamsung a kon in galsat sepaite bang in ahin puidoh tauvin ahi.
