< Esterin 7 >

1 Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet kuningatar Esterin luo juomaan,
Xuning bilǝn padixaⱨ bilǝn Ⱨaman hanix Əstǝrning ziyapitigǝ dahil boluxⱪa kǝldi.
2 sanoi kuningas juominkien aikana Esterille nytkin, toisena päivänä: "Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa."
Padixaⱨ ikkinqi ⱪetimliⱪ ziyapǝt üstidǝ xarab iqiliwatⱪanda Əstǝrdin: — I hanix Əstǝr, nemǝ tǝliping bar? U sanga ijabǝt ⱪilinidu. Nemǝ iltimasing bar? Ⱨǝtta padixaⱨliⱪimning yerimini iltimas ⱪilsangmu xundaⱪ ⱪilinidu, — dedi.
3 Niin kuningatar Ester vastasi ja sanoi: "Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan.
— Əgǝr nǝzǝrliridǝ iltipatⱪa erixkǝn bolsam, i aliyliri, wǝ padixaⱨimƣa muwapiⱪ kɵrünsǝ, mening iltimasim ɵz jenimni ayiƣayla, xuningdǝk mening tǝlipim ɵz hǝlⱪimni saⱪliƣayla;
4 Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata."
qünki biz, yǝni mǝn wǝ mening hǝlⱪim birgǝ yoⱪitilip, ⱪirilip, nǝslimizdin ⱪurutuluxⱪa setiwetilduⱪ. Əgǝr biz ⱪul wǝ dedǝklikkǝ setiwetilgǝn bolsaⱪ, süküt ⱪilƣan bolattim; lekin padixaⱨimning tartidiƣan ziyininimu düxmǝn tɵlǝp berǝlmǝytti, — dǝp jawap bǝrdi Əstǝr.
5 Niin sanoi kuningas Ahasveros ja kysyi kuningatar Esteriltä: "Kuka se on, ja missä se on, joka on rohjennut tehdä sellaista?"
Padixaⱨ Aⱨaxwerox hanix Əstǝrdin: — Bundaⱪ ⱪilixⱪa petinƣan kixi kim ikǝn? U ⱪǝyǝrdǝ?! — dǝp soridi. Əstǝr jawabǝn: —
6 Ester vastasi: "Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman". Niin Haaman peljästyi kuningasta ja kuningatarta.
Bu düxmǝn wǝ zǝⱨǝrhǝndǝ mana muxu rǝzil Ⱨaman! — dewidi, Ⱨaman padixaⱨ bilǝn hanix aldida xu zamatla dǝkkǝ-dükkigǝ qüxti.
7 Kuningas nousi vihoissaan juomingeista ja meni linnan puutarhaan, mutta Haaman jäi siihen pyytääkseen henkeänsä kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan.
Xuning bilǝn padixaⱨ ⱪǝⱨri-ƣǝzǝpkǝ kelip ziyapǝt-xarab üstidin turdi-dǝ, qaribaƣⱪa qiⱪip kǝtti; Ⱨaman bolsa hanix Əstǝrdin jenini tilǝxkǝ ⱪaldi; qünki u padixaⱨning ɵzigǝ jaza bǝrmǝy ⱪoymaydiƣan niyǝtkǝ kǝlgǝnlikini kɵrüp yǝtkǝnidi.
8 Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan, jossa juomingit olivat, oli Haaman juuri heittäytymässä lepovuoteelle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Niin kuningas sanoi: "Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani!" Tuskin oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.
Padixaⱨ qaribaƣdin ziyapǝt-xarab dastihiniƣa ⱪaytip kǝlginidǝ Ⱨamanning ɵzini Əstǝr yɵlǝngǝn diwanƣa taxliƣiniqǝ turƣinini kɵrdi-dǝ: — — Ⱪara, uning ordida mening aldimdila hanixⱪa zorluⱪ ⱪilƣiliwatⱪinini?! — dewidi, bu sɵz padixaⱨning aƣzidin qiⱪixi bilǝnla adǝmlǝr Ⱨamanning bax-kɵzini qümkǝp ⱪoydi.
9 Ja Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista, sanoi: "Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu, viittäkymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on teettänyt Mordokain varalle, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi". Kuningas sanoi: "Ripustakaa hänet siihen".
Padixaⱨning aldida turuwatⱪan ⱨǝrǝm’aƣiliridin Ⱨarbona isimlik birsi: — Yǝnǝ bir ix bar, mana, Ⱨaman aliylirining ⱨayati üqün gǝp ⱪilƣan Mordikayni esix üqün, ǝllik gǝz igizliktǝ yasatⱪan dar tǝyyar turidu, u dar ⱨazir muxu Ⱨamanning ⱨoylisida, dewidi, padixaⱨ: — Ⱨamanni uningƣa esinglar! — dedi.
10 Niin ripustettiin Haaman hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokain varalle. Sitten kuninkaan viha asettui.
Xuning bilǝn ular Ⱨamanni u Mordikayƣa tǝyyarlap ⱪoyƣan darƣa asti; xuning bilǝn padixaⱨning ƣǝzipi besildi.

< Esterin 7 >