< Saarnaajan 9 >

1 Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.
Hiche jonghi keiman chingthei tah in ka khol in: Pathen ngaisah hole miching ho jong Pathen khutna uma ahiuvin, amaho hi Pathen’in ahepi ding hinauvem ti koima ahetoh’a aumpoi.
2 Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.
Mi tinin atonsot mun diu ngah jinga uma ahiuve, michonpha hihen, migilou hijong leh, mipha hihen, miphalou hijongleh, athenga kigel ho hiuhen, athenglou hijongleu, hou ngaisah hihen, hou ngaisahlou hijongleh, mipha hon jong michonse ho bangma’a Pathen’a kitepna neiho jong kitepna neilouho toh kithakhatma ahije.
3 Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen-vainajien tykö!
Amitakip nipi noija umho jouse chan kibanga athiltou hi lungdon umtah ahi. Hitobang hohin thilpha bolbe nadinga ching thei lou’uva ahi. Chusang in amahon angol nau joh chu aki deilhen uve, ajeh chu amaho kinepna neilou ahiuve. Amasang uva imacha dang umlou thina bou chu uma ahi.
4 Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.
Mihing ding in kinepna bou aum’e. Ama hon asei uvin, “Uicha hing chu keipi thisa sangin aphachom joi.”
5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Mihngho chun athi diu beh akihet’uvin, hinlah athisa hon imacha ahe tapouve.
6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
Amahon ahinkhouva ipi hijongleh abholchanu chu ki-ngailut, ki-thet, ki-mitthip abonna achemangsa ahitai. Amahon hiche leiset chunga hin bolbe ding anei tapouve.
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
Hijeh chun na-an chu kipah thanomtah in nen, chule na-lengpitwi chu lung kipah pum in don in, ajeh chu Pathen’in hichu aphatsah ahi.
8 Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
Von hoipen chun kivon in, chule lou namtui chu kinu-in.
9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla-kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
Numei nangailutnu chuto nipi noija Pathen’in napeh nahinkho umpet chun kipahtah in hing khom in. Najia nanei chuto phaten hingkhom lhon in.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä. (Sheol h7585)
Nabol chan chu hoitah’in bol tan. Ajeh chu nangma lhankhuh’a na chetengleh natoh ding um talou ding, tohgon jong um talou ding, hetna jeng jong umta pontin, chihna geija bei ding ahitai. (Sheol h7585)
11 Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
Keiman nipi noija adang chom khat jong ka mudoh’e. Lhaija hat penpan jong kipaman amu jing ahipoi, chule galsatna hatpenpa jeng jong chu galjona chang jing ahipoi. Miching jong chu kelthoh’a avale jipet aum in, chule khut them hon jong lungkimna amudeh pouve. Chule lekhathem tahho jong chu lolhinna hinkho mang jinga ahipouve. Hiche ho jouse hi vang'in apohji ahin, hitia chu aphatcha amuna gatoh kha kiti ahi.
12 Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.
Itobang phat hahsa hunglhung ding ahi koima asei theija aum poi. Ngalen sung’a um vacha athangkol sunga um tobang'in miho chu phulou helouvin hamset nan apha jiuve.
13 Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:
Hichea hin chihna themkhat keima vannoi khosah dan hin eilung lut sah aume.
14 Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.
Khopi neocha khat asunga cheng mijong themkhat bou ahiuve, chule leng lentah khat chu asepai hotoh ahung un, khopi chu aum kimvel tauve.
15 Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.
Mivaicha, michingtah khat chun hiche khopi chu iti huhdoh ding ahi ahen, chule hitichun huhdoh in aumtai. Hinlah hiche jou chun koima chan akoma kipa thu aseipouve.
16 Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.
Hiti chun, chihna hi thahat sanga aphatjoh vang'in, miching chu avaichatleh mi nahsahmo achang e. Athuseidoh ho chu kipapi sotna koiman anei poi.
17 Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.
Leng ngolpa kisen aw jahsang in michingpan olcha thu asei jah nom aum joi.
18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.
Galman chah hoa kivon kichei sang in chih thujah apha joi. Hinlah michonse khat chun apha tampi asuh mang thei joh ahi.

< Saarnaajan 9 >