Saarnaajan 7

1 Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

Knare avu'ava'ma hu zamofo zago'amo'a, marerirfa mnanentake masavena agatere'ne. Vahe'ma fri knamo'a, vahe'ma kasente kna agatere'ne.

2 Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

Tahunte'ma vu knamo'a tusi ne'zama kreno neneno musema hu nompima vu'zana agatere'ne. Na'ankure maka vahera fri vaheke mani'nonanki, amnema mani'nona vahe'mota tagera okanisune.

3 Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

Asunku'ma hu'zamo, kiza zokago'ma hu'zana agatere'ne. Na'ankure asunku'ma hu'zamo'a, tagu'a tazeri ani higeta, ruzahu ruzahu avu'ava'ma hu'zana antahita keta nehune.

4 Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

Knare antahi'zane vahe'mo'a vahe'ma fri'negeno'ma asunku'ma huno mania nontega agu'amo'a nemane. Hianagi neginagi antahi'zane vahe'mo'a musema nehaza nontega agu'amo'a nemane.

5 Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

Knare antahi'zane vahe'mo'ma hanave kema huno vahe'ma azeri fatgohu kema antahi'zamo, neginagi vahe'mo'ma zagame'ma nehia zama antahi'zana agatere'ne.

6 sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

Neginagi vahe'mofo kiza zokago kemo'a, ne'zama kre'nea kavomofo henka kazigama ave'ave trazanuma tevema hugre'negeno'ma trage raragema hiaza nehie. Ama ana zamo'a agafa'a omnetfa hu'ne.

7 Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

Vahe'ma knama amino azeri havizama hu'zamo'a, knare antahi'zane vahera azeri neginagi vahe nese. Anahu kna huno mago'zama huntenogu'ma, zagoma atesino masavema hu zamo'a, vahe'mofo agu'a azeri haviza nehie.

8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

Eri'zama eri afinare'ma ate zamo, eri'zama eri agafama hu zana agateregeno, arimpa fru huno mani'neno avegama ante'zamo avufga rama hu'zana agatere'ne.

9 Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

Ame'amara hunka krimpa oho. Na'ankure ame'ama'ma huno arimpama ahe zana neginagi vahe'mofo avu'ava me'ne.

10 Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.

Nahigeno korapa'ma mani'nama e'noa knamo'a, menima mani'noa kna agatere'ne hunka kagenoka osuo. Na'ankure e'i knare antahi'zantetira kagenoka osugahane.

11 Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

Knare antahi'zanteti'ma erisanti'ma hare'zamo'a knare hu'neankino, nomani'zama maninka vanampina knare huno kaza hugahie.

12 Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

Zagomo'ma kazama nehiankna huno, knare antahi'zamo'a kazahugahie. Hianagi knare antahi'zamoke kagura vazigahie.

13 Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

Anumzamo'ma tro'ma hu'nea zantamina kenka antahinka huo. Hagi kazaki zantamima Agrama tro'ma hunte'nea zantamina, iza eri fatgo hugara hu'ne?

14 Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

Maka zama hana zantmimo'ma knare'ma hania knafina, muse huo. Hianagi maka zamo'ma amuhoma hanigenka, kenka antahinkama hananana Anumzamoke knare knane, havi knanena negamie. E'ina hu'negu mago'mo'a okima fore'ma hania zana keno antahinora osu'ne.

15 Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

Agafa'a omane nomanizama mani'na e'nofina, ama tare'za ke'noe. Fatgo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za ame hu'za nefrizageno, kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za, zazate maniza nevu'za kefo avu'avara hu'za nevaze.

16 Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

Hagi fatgo avu'ava zana agaterenka fatgo vahetfa manisue hunka nosunka, knare antahi'zane vahera agaterena, knare antahi'zane vahetfa manisue hunka osuo. Na'ankure e'inahu kavukva zamo'a, kazeri haviza hugahie.

17 Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

Kagra kefo avu'ava'ene vahera agaterenka kefo avu'ava zana nehunka, neginagi vahera oso. Nahanigenka kagra kasefa vahera mani'nenka ame'amara hunka frigahane?

18 Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

Anantarega koro kema antahino amage'ma ante'zamo knarera hu'ne. Na'ankure Anumzamofoma koroma hunteno, amage'ma ante zana anantarega avu'avazampi ne-e.

19 Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

Mago knare antahi'zane ne'mofo hankavemo'a, 10ni'a ugagota kva vahetmima rankuma'ma kegavama hu'naza vahe'mokizmi hankavea agatere'ne.

20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

Magore huno ama mopafina fatgo huno'ma mani'neno kumi'ma osu vahera omani'ne.

21 Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

Ana maka nanekema vahe'mo'zama hanaza nanekea kagesa antenka ontahio, aru eri'za vahekamo huhaviza hugante'nia naneke antahigahane.

22 Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

Na'ankure aru vahe'ma hu havizama hunentana zana, kagra kenka antahinka hu'nane.

23 Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.

Ama ana maka zana knare antahizanteti refko hu'na kete'na amanage nagra'agura hu'noe, knare antahi'zane vahe mani'nue hu'na huanagi, nagra knarera osu'noe.

24 Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

Knare antahi'zamo'a afete me'neankino, hakeno'ma eri'amo'a tusi amuho hu'ne.

25 Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

Maka kaziga knare antahi'zankura hake'na vano nehu'na, nagafare maka zana fore huno me'ne hu'na hakenaku antahintahia retro hu'noe. Nagafare vahe'mo'za kefo avu'avara nehu'za neginagi avu'avara nehaze hu'na ke'na antahi'na hunaku nagesa antahi'noe.

26 Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

Mago zama ke'na eri fore'ma huana, mago'ma kefo zantfa huno fri'zama agatere'neana, a'nemofo krifumo'e. A'nemofo agu'amo'a krifugna hu'neankino, fru fru azamo'a vahe'ma kinama hunentea seni nofi kna hu'ne. Anumzamo'ma musema nehiazama nehia vahe'mo'a, ana akura koro fregahie. Hianagi kumi'ma nehia vahe'mofona, kati higeno aze'nerie.

27 Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

Rempima humi ne'mo'a huno, maka zamofo agafa'ama hakena erifore'ma hunakura, mago mago zamofo agafa'a hakena ketere hu'noe.

28 mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

Anama hake'nama nevu'na mago zana onke'noanagi, 1 tauseni'a vahepina, fatgo avu'ava'ene nera magoke ke'noe. Hianagi magore hu'na fatgo avu'ava'ene ara onketfa hu'noe.

29 Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

Magoke zama ke'na erifore'ma huana amane, Anumzamo'a fatgo vahe tro hunte'neanagi, vahe'mo'a rama'a kankamu retro huno kefo avu'avara nehie.