Saarnaajan 7
1 Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
A good name is better then a good oyntment, and the day of death, then the day that one is borne.
2 Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.
It is better to goe to the house of mourning, then to goe to the house of feasting, because this is the ende of all men: and the liuing shall lay it to his heart.
3 Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
Anger is better then laughter: for by a sad looke the heart is made better.
4 Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.
The heart of the wise is in the house of mourning: but the heart of fooles is in the house of mirth.
5 Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;
Better it is to heare ye rebuke of a wise man, then that a man should heare the song of fooles.
6 sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.
For like ye noyse of the thornes vnder the pot, so is the laughter of the foole: this also is vanitie.
7 Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
Surely oppression maketh a wise man mad: and the rewarde destroyeth the heart.
8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.
The ende of a thing is better then the beginning thereof, and the pacient in spirit is better then the proude in spirit.
9 Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.
Be not thou of an hastie spirit to be angry: for anger resteth in the bosome of fooles.
10 Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.
Say not thou, Why is it that the former dayes were better then these? for thou doest not enquire wisely of this thing.
11 Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.
Wisedome is good with an inheritance, and excellent to them that see the sunne.
12 Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.
For man shall rest in the shadowe of wisedome, and in the shadowe of siluer: but the excellencie of the knowledge of wisedome giueth life to the possessers thereof.
13 Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?
Beholde the worke of God: for who can make straight that which he hath made crooked?
14 Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.
In the day of wealth be of good comfort, and in the day of affliction consider: God also hath made this contrary to that, to the intent that man shoulde finde nothing after him.
15 Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.
I haue seene all things in the dayes of my vanitie: there is a iust man that perisheth in his iustice, and there is a wicked man that continueth long in his malice.
16 Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
Be not thou iust ouermuch, neither make thy selfe ouerwise: wherefore shouldest thou be desolate?
17 Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
Be not thou wicked ouermuch, neither be thou foolish: wherefore shouldest thou perish not in thy time?
18 Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.
It is good that thou lay hold on this: but yet withdrawe not thine hand from that: for he that feareth God, shall come forth of them all.
19 Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.
Wisedome shall strengthen the wise man more then ten mightie princes that are in ye citie.
20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
Surely there is no man iust in the earth, that doeth good and sinneth not.
21 Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.
Giue not thine heart also to all ye wordes that men speake, lest thou doe heare thy seruant cursing thee.
22 Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.
For often times also thine heart knoweth that thou likewise hast cursed others.
23 Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.
All this haue I prooued by wisedome: I thought I will be wise, but it went farre from me.
24 Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?
It is farre off, what may it be? and it is a profound deepenesse, who can finde it?
25 Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.
I haue compassed about, both I and mine heart to knowe and to enquire and to search wisedome, and reason, and to knowe the wickednesse of follie, and the foolishnesse of madnesse,
26 Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.
And I finde more bitter then death the woman whose heart is as nettes and snares, and her handes, as bands: he that is good before God, shalbe deliuered from her, but the sinner shall be taken by her.
27 Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;
Beholde, sayth the Preacher, this haue I found, seeking one by one to finde the count:
28 mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.
And yet my soule seeketh, but I finde it not: I haue found one man of a thousand: but a woman among them all haue I not founde.
29 Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.
Onely loe, this haue I founde, that God hath made man righteous: but they haue sought many inuentions.
