Saarnaajan 7
1 Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
A good name is better than precious ointments: and the day of death than the day of one’s birth.
2 Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.
It is better to go to the house of mourning, than to the house of feasting: for in that we are put in mind of the end of all, and the living thinketh what is to come.
3 Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
Anger is better than laughter: because by the sadness of the countenance the mind of the offender is corrected.
4 Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.
The heart of the wise is where there is mourning, and the heart of fools where there is mirth.
5 Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;
It is better to be rebuked by a wise man, than to be deceived by the flattery of fools.
6 sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.
For as the crackling of thorns burning under a pot, so is the laughter of a fool: now this also is vanity.
7 Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
Oppression troubleth the wise, and shall destroy the strength of his heart.
8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.
Better is the end of a speech than the beginning. Better is the patient man than the presumptuous.
9 Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.
Be not quickly angry: for anger resteth in the bosom of a fool.
10 Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.
Say not: What thinkest thou is the cause that former times were better than they are now? for this manner of question is foolish.
11 Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.
Wisdom with riches is more profitable, and bringeth more advantage to them that see the sun.
12 Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.
For as wisdom is a defence, so money is a defence: but learning and wisdom excel in this, that they give life to him that possesseth them.
13 Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?
Consider the works of God, that no man can correct whom he hath despised.
14 Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.
In the good day enjoy good things, and beware beforehand of the evil day: for God hath made both the one and the other, that man may not find against him any just complaint.
15 Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.
These things also I saw in the days of my vanity: A just man perisheth in his justice, and a wicked man liveth a long time in his wickedness.
16 Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
Be not over just: and be not more wise than is necessary, lest thou become stupid.
17 Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
Be not overmuch wicked: and be not foolish, lest thou die before thy time.
18 Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.
It is good that thou shouldst hold up the just, yea and from him withdraw not thy hand: for he that feareth God, neglecteth nothing.
19 Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.
Wisdom hath strengthened the wise more than ten princes of the city.
20 Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
For there is no just man upon earth, that doth good, and sinneth not.
21 Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.
But do not apply thy heart to all words that are spoken: lest perhaps thou hear thy servant reviling thee.
22 Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.
For thy conscience knoweth that thou also hast often spoken evil of others.
23 Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.
I have tried all things in wisdom. I have said: I will be wise: and it departed farther from me,
24 Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?
Much more than it was: it is a great depth, who shall find it out?
25 Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.
I have surveyed all things with my mind, to know, and consider, and seek out wisdom and reason: and to know the wickedness of the fool, and the error of the imprudent:
26 Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.
And I have found a woman more bitter than death, who is the hunter’s snare, and her heart is a net, and her hands are bands. He that pleaseth God shall escape from her: but he that is a sinner, shall be caught by her.
27 Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;
Lo this have I found, said Ecclesiastes, weighing one thing after another, that I might find out the account,
28 mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.
Which yet my soul seeketh, and I have not found it. One man among a thousand I have found, a woman among them all I have not found.
29 Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.
Only this I have found, that God made man right, and he hath entangled himself with an infinity of questions. Who is as the wise man? and who hath known the resolution of the word?
