< Saarnaajan 3 >
1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
For everything an appointed time and an time for every matter under the heavens.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
A time to bear a child and a time to die a time to plant and a time to pluck up [what] is planted.
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
A time to kill and a time to heal a time to break down and a time to build.
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
A time to weep and a time to laugh a time to mourn and a time to dance.
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
A time to throw away stones and a time to gather stones a time to embrace and a time to be far from embracing.
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
A time to seek and a time to count as lost a time to keep and a time to throw away.
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
A time to tear and a time to sew a time to be silent and a time to speak.
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
A time to love and a time to hate a time of warfare and a time of peace.
9 Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
What? [is] [the] profit of the worker in [that] which he [is] a laborer.
10 Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
I have seen the task which he has given God to [the] children of humankind to be busy with it.
11 Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Everything he has made beautiful in time its also perpetuity he has put in heart their because not which not he will find humankind the work which he has done God from beginning and to end.
12 Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
I know that there not [is] good for them that except to rejoice and to do good in life his.
13 Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
And also every person that he will eat and he will drink and he will see good in all toil his [is] a gift of God it.
14 Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
I know that all that he does God it it will be for ever to it not to add and from it not to take away and God he has acted that people will fear from to before him.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
Whatever that is [has been] already it and [that] which [is] to be already it has been and God he will seek [what] was pursued.
16 Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
And again I have seen under the sun [the] place of justice [was] there wickedness and [the] place of righteousness [was] there wickedness.
17 Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.
I said I in heart my the righteous and the wicked he will judge God for a time [is] for every matter and on every deed there.
18 Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään, että he omassa olossaan ovat eläimiä.
I said I in heart my on cause of [the] children of humankind to test them God and to see that they [are] animal[s] they for themselves.
19 Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.
For [the] fate of [the] children of humankind and [the] fate of animal[s] and fate one [belongs] to them like [the] death of this so [the] death of this and breath one [belongs] to all and [the] advantage of humankind [is] more than the animal[s] not for everything [is] futility.
20 Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.
Everything [is] going to place one everything it was from the dust and everything [is] returning to the dust.
21 Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?
Who? [is] knowing [the] spirit of [the] children of humankind that is going up it upwards and [the] spirit of the animal[s] that is going down it downwards to the earth.
22 Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?
And I saw that there not [is] good more than that he will be happy humankind in work his for that [is] portion his for who? will he bring him to look on whatever that will be after him.