< Saarnaajan 12 >
1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
Kasefa vahe'ma mani'nenante tro'ma hugante'nea Anumzanka'amofona antahineminka monora hunto. Hagi henkama havi knafima ufresunka nagra mani'zanigura musena osue hunka hugahane.
2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin-
Zagene ikane, hanafi'mofo masamo'ma kavurgare'ma rehanintirima nosnigeno, ko'ma nerigeno'ma negia hampomo'ma rehanintirima osu'nesire Anumzamofona antahimio.
3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
Hagi ana knafina tamazamo'a hanavemo'a omanena tamahirahi nerenkeno, osi'a tamave nemenkeno, tamavua asu hugahie.
4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
Kagesamo'ma ankani orenesigenka eri'zama enerisaza agasasama nentahisante Anumzamofona antahimio. Hagi menina ese nama ageru arigenka onetine. Hianagi ana maka namaramimofo agerumo'a agerura rume vuno ome osi huno taganegahie.
5 myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla-
Agonaregama mareri zanku'ma koroma osuge, ra'naregama uramizanku'ma koro'ma osuge, almoni zafa amosre gna huno kazokamo efeke osuge, fri'zama nehia kenumo'ma hagagi hagagi'ma nehiaza osuge, vea zama hu kavesi'zamo'ma evuoramige'ma hu'nenire Anumzamofona antahimio. Mani vava kuma mati'matitegama vurava'o osuge, vogisifama omase'nenankeno vahe'mo'ma zavima ote'nenire Anumzanka'amofona antahimio.
6 ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
Kasefa vahe'ma mani'nenante Anumzanka'amofona antahimio. Hagi silva nofimo akampru osunenigeno, golireti'ma tro'ma hu'naza kavomo'ma takoma osu'nenire tro'ma hugante'nea Anumzamofona antahimio. Avega ante'negeno tinkavomo'a takora huge, kavore'ma rente'nea nofi'ma avreno tinkerifima uneramia nofimo'a havizana osino.
7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
Ana'ma hanigeno'a kugusopamo'a eteno moparega vinkeno, tami'nea netega avamutimo'a Anumzamofontega ete vugahie.
8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!
Mika zamo'a agafa'a omane'ne huno rempi humi' ne'mo'a hu'ne. Tamage huno ana maka zamo'a agafa'a omane'ne.
9 Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.
Rempi humi ne'mo'a knare antahi'zana nagrike suzane huno osu'neanki, maka zama antahino keno'ma hu'nea zana vahetmina rempi huzmi'ne. Vahe'mofo knare antahi'zana antahino keno hu so'e huteno, isa'are erinte fatgo hutere huno krente'ne.
10 Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.
Hagi rempi humi ne'mo'a haganentake nanekema huama'ma hunakura hakeno keno erifore huteno, ana antahi'zana knare huno tamage nanekea eriama huno krente'ne.
11 Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.
Knare antahi'zane vahe'mofo nanekemo'a, sipisipi afu azeri fatgo nehia agona azotagna hu'ne. Hagi knare antahi'zane vahe'mofo nanekema eri atruma hu'zamo'a, rama'a nirireti zafa ahentroko higeno hankavetino meankna hugahie.
12 Ja vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.
Hianagi mofavrenimoka mago'ene kavumro nanekea kasamigahue, rama'a avontafe'ma kre zankura kva huo. Na'ankure avontafe'ma kre'zamo'a atumpa'a omnegeno, avontafe'ma hamprino antahi'zama erizamo'a kazeri kavresra hugahie.
13 Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
Hago ana maka nanekea huvagaroe. Hagi amanage hu'na vagare nanekea hugahue, Anumzamofonku korora huntenka agoraga'a nemaninka kasege'a avaririo, na'ankure e'i ana maka vahe'mo'ma amage antesia ke me'ne.
14 Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.
Hagi maka zantmima oku'a nehuna zane, knare tavutva nehuna zane, havi tavutva nehuna zantera Anumzamo'a keaga huranteno refko hugahie.