< 5 Mooseksen 32 >

1 "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!
Monane mopamokanena, nagrama hanua nanekea tanagesa anteneta antahi'o.
2 Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.
Nagrama rempima hurami'nua nanekemo'a, ko'ma riankna nehina, nanekema hanua naneke'nimo'a, ata aheankna nehina, kopaga ko'mo trazante runteankna nehuno, menima nehagea trazante kopaganko riankna hugahie.
3 Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.
Na'ankure nagra Ramofo agi ahentesga hugahue. Hagi tamagranena himamu masa'ane Anumzanti mani'ne huta agi'a ahentesga hiho.
4 Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.
Ra Anumzamo'a ra havegino, Agri eri'zankamo'a knarezantfa hu'ne. Maka'zama nehia zamo'a fatgo higeno, Agra hugahuema nehiaza nehia Anumzankino, mago havizana osuno, fatgo avu'ava zanke hugahie.
5 Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku-tuo nurja ja kiero sukupolvi!
Hianagi zamagra havige avu'ava nehaza vahe agri avufina mani'naze. Zamagra havige zamavu'zamava nehaza vahe mani'nazanki'za zamagra agri mofavrea omani'naze. Fatgo osu havige avu'ava nehaza vahe mani'naze.
6 Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.
Tamagra antahintahitami omne neginagi vahe mani'nazanki, Ra Anumzamo'ma knare'ma huramante'nerera e'inahu tamavu'tamavateti atesi'za nehazo? Agra tamagrira trora huoramanteno, tamazeri rana osu'nefi?
7 Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.
Korapa'ma evu'nea knaraminkura tamagera okaniho. Vahe'ma forehu anante anante'ma huno e'nea kafuraminku tamagesa antahiho. Tamafahe'ine, ranra vahe'tamine zamantahigenke'za tamasamiho.
8 Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.
Hagi Marerirfa Anumzamo'a mika kokankoka vahera mopa zami'ne. Agra vahera refko nehuno, ana avamente ankero vahera refako huno zami'ne.
9 Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.
Hianagi Israeli vahera Ramofo vahe mani'naze. Jekopu'a Ramofo vahe mani'ne.
10 Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä.
Agra vahe'omani zaho'mo avite'nea ka'ma kokampinti ome keno avre'ne. Agra mani kaginteno, Agra'a avuragama kegavama hiankna huno kegava hunte'ne.
11 Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa.
Agra tumpamo'ma anenta'ama hareno vano hinogu'ma noma'afinti avretregeno taka'unereno ana'ana nehigeno agekona rufranara huno avreankna huno Ra Anumzamo'a zamavareno zamagura vazi'ne.
12 Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.
Ra Anumzamo agrake kegava huzmanteno, zamavareno vu'ne. Ru anumzamo'a kegava huzmanteno zamaza osu'ne.
13 Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden yli ja ruokki häntä pellon antimilla; hän antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä.
Agra zamaza hige'za agona mopafi vano hu'naze. Ana mopafina hoza ante'za nene'za, havefintira tumerina eri'za nene'za, havege mopafina olivi zafa kri'za masavema'a eri'naze.
14 Hän antoi voita lehmistä ja maitoa lampaista sekä karitsain ja oinasten rasvaa, Baasanin härkiä ja kauriita ja parasta vehnän ydintä; ja sinä sait juoda rypäleen verta, tulista viiniä.
Agra meme afu'mofo amirinki, bulimakao afu'mofo eri kregefe'nea amirinki, afovage sipisipigi huno zami'ne. Hagi ana agofetura Basani mopafi ve sipisipi afu'taminki, meme afu'taminki, kaneno eri osi higeno knare hu'nea witigi, grepireti tro higeno knare'zantfa hu'nea waini tinki huno zami'ne.
15 Ja Jesurun lihoi ja alkoi potkia, sinä tulit lihavaksi, paksuksi ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuksensa kalliota.
Hianagi Israeli vahe'mota afovage huta maka zampina knare nehuta, tamazeri fore'ma hu'nea Anumzamofona tamefi hunemize. Tamagu'ma vazi'nea Havea huhaviza hunenteta atre'naze.
16 He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa.
Zamagra havi anumzantminte monora hunte'za Ra Anumzamofona arimpa azeri oti'zageno, kanive renezmanteno rimpa ahezmante'ne.
17 He uhrasivat riivaajille, epäjumalille, jumalille, joita he eivät tunteneet, uusille, äsken tulleille, joista teidän isänne eivät tienneet.
Zamagra tamage anumzana omani'neanangi, havi hankrote kresramana vunente'za, zamagehe'mo'za ke'za antahi'za osu'naza kasefa anumzante monora hunte'naze.
18 Kalliota, joka sinut synnytti, sinä et muistanut; sinä unhotit Jumalan, joka sinulle elämän antoi.
Tamagra tamazeri fore'ma hu'nea hanave Havegura tamagesa ontahi'naze. Kasema tamante'nea Anumzankura tamagekaninte'naze.
19 Herra näki sen ja hylkäsi heidät, sillä hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä.
Ramo'a anama hazazama negeno'a, tusi avesra huzmanteno amefi huzami'ne. Na'ankure Agri'a ne'mofavre'amozane mofane'amozanena havi zamavu'zmava hu'za azeri rimpa ahe'naze.
20 Hän sanoi: 'Minä peitän heiltä kasvoni, minä katson, mikä heidän loppunsa on; sillä he ovat nurja suku, lapsia, joissa ei ole uskollisuutta.
Agra amanage hu'ne, Nagra namefi huzami'na mani'nena atuparega na'a ome kegahazafi zamagegahue. Na'ankure zamagra akrahe akrahu zamavu'zmava nehu'za, kema hazare o'oti vahe mani'naze.
21 He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.
Zamagra amnezanku anumzane hu'za monora hunente'za, narimpa azeri oti'zage'na, kanive renezamante'na, kaza osu amnezantamima tro hunte'naza zantaminkura narimpa ahenezamantoe. E'ina hu'negu ru vahe asomura huzmantenuge'za kanive rezmantegahaze. Neginagi vahe huzmante'suge'za e'za, zamarimpa ahe avu'avara eme hugahaze.
22 Sillä minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset. (Sheol h7585)
Na'ankure narimpahe zamo'a, tevenefa kna huno maka'zana mopafintira tefanane hugahie. Ana tevemo'a mopa teno uramino mopa agu'a fri' vahe kuma'enena tefanane hugahie. (Sheol h7585)
23 Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun.
Miko hazenkezanu keve zamaheaza hu'na knazana zamagumpina anta'nena zamazeri haviza hugahie.
24 He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.
Agatontozane, ruzahu ruzahu kriraminteti'ene ha' osifavereti'ene, afi' zagaraminuti'ene, zmasaguregati'ma regraro he'za mopafima vanoma nehaza zagaraminuti'ene, zamazeri haviza hugahue.
25 Ulkona surmaa miekka ja sisällä kauhu sekä nuorukaisen että neitosen, sekä imeväisen että harmaapään.
Hagi kumapima mani'naza vahe'tmina ha' vahe'mo'za bainati kazinteti zamahesageno, nomofo agu'afima mani'nesaza nehazavene, mofa'nene ranra vahe'ene ne'one mofavremo'zanena tusi zamagogogu hugahaze.
26 Minä sanoisin: 'Minä puhallan heidät pois, hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta',
Nagra zamazeri panani hu'na vahe mopafi mago mago hu'na zamatroge'za, mago vahe'mo'e huno antahi ozamizasine.
27 jollen varoisi, että vihollinen tuottaisi minulle mielipahaa, että heidän vastustajansa selittäisivät sen väärin, että he sanoisivat: 'Meidän kätemme oli korotettu, eikä Herra ole tästä kaikesta mitään tehnyt'.
Hianagi ana hanua zanku'ma ha' vahe zamimo'zama hu'za, Ra Anumzamo'a mago zana osigeta zamahone hu'za hu'zanku, anara osu'noe.
28 Sillä he ovat neuvoton kansa, eikä heissä ole ymmärrystä.
Hianagi Israeli vahera knare antahintahi omne neginagi vahe, zamagesa antahi ama' osu vahe mani'naze.
29 Jos he viisaita olisivat, niin he käsittäisivät tämän, he ymmärtäisivät, mikä heidän loppunsa on.
Hagi knare antahintahima zamagri'ma me'neresina, henkama zamagri zamavate'ma fore'ma hania knazana ke'za antahi'za hazasine.
30 Kuinka yksi ajaisi tuhatta takaa, kuinka kaksi ajaisi pakoon kymmenentuhatta, jollei heidän kallionsa olisi heitä myynyt ja Herra luovuttanut heitä!
Hagi nankna huno magoke ne'mo'a, 1tauseni'a Israeli vahera zamarotgo hanige'za fresageno, tare netremokea inankna huke 10 tauseni'a Israeli vahera zamarotago hanage'za fregahaze? Ra Anumzamo'a Hanave havezmimo'ma zamatre'nigeno, e'inahu'zana fore hugahie.
31 Sillä heidän kallionsa ei ole niinkuin meidän kalliomme; niin vihollisemmekin päättelevät.
Hianagi zamagra antahi'za ke'za hu'naze, zamagri havi anumzamo'a, tagri Anumzama hanave Havegna'ma hu'nea Anumzankna osu'ne.
32 Sillä Sodoman viinipuita on heidän viinipuunsa, se on kotoisin Gomorran viinitarhoista; heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän viiniterttujensa maku on karvas.
Na'ankure zamagri wainimo'a Sodomu vahe'ene, Gomora vahe'mofo hozafinti e'neankino, ana wainimofo raga'amo'a avuatagaza me'neankino, ne'nanana aka kavesigahie.
33 Heidän viininsä on lohikäärmeitten kähyä, kyykäärmeitten kauheata myrkkyä.
Hagi zamagri waini timo'a ha' osifa'vemofo agregna higeno, ha' osifa'vemo'ma regatatima hunetrea avua tagankna hu'ne.
34 Eikö sitä ole talletettuna minun takanani, sinetillä lukittuna minun aitoissani?
Ra Anumzamo'a huno, Maka'zama huzmantesua zana mareri fenoma nentofi ante'na renkanirentogeno me'ne.
35 Minun on kosto ja rankaiseminen, säästetty siksi ajaksi, jolloin heidän jalkansa horjuu. Sillä heidän onnettomuutensa päivä on lähellä, ja mikä heitä odottaa, se tulee rientäen.
Nonama hu'zana Nagri zane, mizama ami'zana Nagri'za me'neanki'na, kofta knafi nona hu'na zamigahue.
36 Sillä Herra hankkii oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa, koska hän näkee, että heidän voimansa on poissa ja että kaikki tyynni on lopussa.
Hagi Ra Anumzamo'ma kesiama naga'amofo hanavemo'ma evurami'nigeno kazokazo eri'za vahero, amne vahe'ma osia manisageno'a, antahintahi'a rukrahe nehuno, asunku hunezamanteno fatgo avu'ava huzmantegahie.
37 Silloin hän kysyy: 'Missä ovat nyt niiden jumalat, missä kallio, johon he turvasivat,
Hagi Agra amanage hugahie, fra'maneki'za havi anumzazimia iga mani'ne?
38 missä ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin?' Nouskoot ne auttamaan teitä, olkoot ne teidän suojananne.
Kre sramnama nevaza afu'mofo afovane, ofama haza waini tinema nenaza anumzantmina iga mani'naze? Atrenkeno ana anumzantmimo eme tamaza nehu'za kegava huramanteho!
39 Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.
Menina keho, Nagrake Ra Anumzana mani'noe. Mago anumzana Nagri namefira omani'ne. Nagrake vahera ahenefri'na, asimura nemue. Hagi zamavufaga eri haviza nehu'na, zamazeri negnamaroankino mago vahe'mo'o, mago anumzamo'e huno nazampintira zamazeri otregahie!
40 Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti, kun minä teroitan miekkani salaman,
Na'ankure Nagra nazana ante anagamu atre'na huvempa huankino, Nagrama manivava hu'na vanufina,
41 kun minun käteni ryhtyy tuomiota pitämään, niin minä kostan vastustajilleni ja maksan vihamiehilleni. Minä annan nuolteni juopua verestä-
Nagrama teve nefa'ene bainati kazini'ama kume'ma kanetesu'na, fatgo hu'na refko nehu'na, ha' vaheni'a nezamahe'na zamavaresrama hunantaza vahera, Nagra nona hu'na zamazeri haviza hugahue.
42 ja minun miekkani syö lihaa-surmattujen ja vangittujen verestä, vihollispäällikköjen päistä.
Keveni'amo'a vahe korana neno neginagi nehina, bainati kazini'amo'a vahe avufga nenena, e'ima ne'neana hapima ahenia vahe korane, kina vahe korane, ugagota sondia kva vahe'tmimofo agenopama nesiazanku hu'ne.
43 Riemuiten ylistäkää, te pakanakansat, hänen kansaansa, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren; hän antaa koston kohdata vastustajiansa ja toimittaa sovituksen maallensa, kansallensa."
Monamoka Agri'ene musena hugeno, maka anumzantmimo'a kepri huno Agrike monora hunteno. Na'ankure Agri mofavre'aramimo korama tagia nona huno, ha' vahe'a zamahe'ne. Agra nona huno vahe'amofo mopafintira zamavaresrama huntaza vahera zamahehana nehuno, Israeli vahe'amokizmi kumi'zmi nona huno atrenezmanteno mopazmia eri agru hugahie.
44 Ja Mooses tuli ja lausui kaikki tämän virren sanat kansan kuullen, hän itse ja Joosua, Nuunin poika.
Anante Mosese'ene Nuni nemofo Josuakea eke, mika Israeli vahera ama ana zagamera eme zamasamizage'za antahi'naze.
45 Ja kun Mooses oli puhunut loppuun kaikki nämä sanat koko Israelille,
Hagi Mosese'ma, maka ama ana nanekeramima maka Israeli vahe'tmima zamasami vagareteno'a,
46 sanoi hän heille: "Painakaa sydämiinne kaikki ne sanat, jotka minä tänä päivänä teen todistajiksi teitä vastaan, niin että käskette lapsianne tarkoin täyttämään kaikki tämän lain sanat.
amanage huno zamasami'ne, ama koro kema neramasamuana kegava huta tamagu'afi erinte'neta mofavretimia zamasaminke'za maka ama ana kasegea avaririho.
47 Sillä ei ole se turha sana, joka ei koskisi teitä, vaan siinä on teidän elämänne; ja sen sanan varassa te elätte kauan siinä maassa, johon te menette Jordanin yli, ottamaan sen omaksenne."
Na'ankure ama ana nanekea amne nanekea omne'neanki, kagrama kasimu'ma erinka mani'nana naneke. Ama ana naneke amagera nentenka Jodani timofo kantu kazigama umanisunka za'zatera manigahane.
48 Ja Herra puhui Moosekselle sinä samana päivänä sanoen:
Hagi ana kna zupage Ra Anumzamo'a amanage huno Mosesena asami'ne,
49 "Nouse tänne Abarimin vuoristoon, Nebon vuorelle, joka on Mooabin maassa vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisten omaksi.
Moapu mopamofo zage hanati kaziga vunka, Abarim agonaramimpi uhanatinka, Nebo agonafi marerinka morusapi uhanatitenka, Jodani timofo kantu kaziga Jeriko kuma'ma me'nea kaziga Kenani mopama Israeli vahe'ma zamisua mopa ome kegahane.
50 Ja sinä kuolet sillä vuorella, jolle nouset, ja tulet otetuksi heimosi tykö, niinkuin sinun veljesi Aaron kuoli Hoorin vuorella ja tuli otetuksi heimonsa tykö,
Ana mopama kegantutenka ketesunka negafu Aroni'ma Hori agonare frino agehe'mo'ene umani'neaza hunka e'i ana agonare frinka kagehe'mo'ene umanigahane. (Vahe hampri Namba 20:22-29)
51 koska te lankesitte uskottomuuteen minua kohtaan israelilaisten keskellä Meriban veden ääressä Kaadeksessa, Siinin erämaassa, kun ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten keskellä.
Na'ankure tanagra Sin hagage kokampi, Meriba tinte Kadesi kumatera, Israeli vahe amu'nompina tanamentintia huonanteta ke'ni'a ontahi'na'e. Na'ankure tanagra Israeli vahe amu'nompina Nagrikura ruotge hu'ne huta nagesga huonante'na'e. (Namba 4 Mosese 20: 1-13)
52 Niin, sinä saat katsella sitä maata matkan päästä, mutta sinne sinä et pääse, siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille."
E'ina hu'negu kagra kavu'age kegahananki, ana mopafima Israeli vahe'ma zamavare'nama ufresufina uofregosane.

< 5 Mooseksen 32 >