5 Mooseksen 3

1 "Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, hän ja kaikki hänen sotaväkensä, Edreihin taistelemaan meitä vastaan.

Hagi ananteti'ma rukrahe'ma huta Basanima vunaku'ma nevunkeno'a, Basani kini ne' Ogi'a mika sondia vahe'a zamavreno hara eme hurante'naku Edrei kumate e'ne.

2 Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja kaiken hänen kansansa ja hänen maansa. Tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.'

Hianagi Ra Anumzamo'a amanage huno nasmi'ne, Mosesega, Oginkura korora osuo. Na'ankure agri'ene, sondia vahe'ane mopa'anena Nagra ko kagri kazampi ante'noankinka, Hesbonima nemania Amori kini ne' Sihonima hu'nanaza hunka, agri'ene mika vea'enena zamahe vagaregahane.

3 Ja niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myöskin Oogin, Baasanin kuninkaan, ja kaiken hänen sotaväkensä, ja me voitimme hänet, päästämättä pakoon ainoatakaan.

Hagi Ra Anumzana tagri Anumzamo'a taza higeta Basani kini ne' Ogine mika vahe'anena avreramigeta magore huta ozmatreta, maka zamahe vagare'none.

4 Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa-ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet-kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa,

Hagi Basani kini ne' Ogi'ma ana knafima 60'a ranra kumatmima miko Argob mopafima me'negeno kegava hu'nea kumatamine mopanena magore huta otreta, maka zamaheta hanare vagare'none.

5 kaikki nämä kaupungit korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja, ja sen lisäksi vielä suuren joukon linnoittamattomia pikkukaupunkeja.

Hagi e'i ana mika kumazmia tusinasi vihu hugagine'za, kaha hagente'za ana kahana aenireti resihuntetere hu'naza kumatami zamaheta nehanareta, rama'a kumatamine, vihuzmia omane neonse kumazmia hara huzmanteta eri'none.

6 Ja me vihimme ne tuhon omiksi, niinkuin olimme tehneet Siihonille, Hesbonin kuninkaalle; me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.

Hagi Hesboni kumate'ma nemania Amori kini ne' Sihonima hu'nonaza huta, Basani kini ne'ene mika vene'nene, a'nanene mofavreramine mika zamahe vagare'none.

7 Mutta kaiken karjan ynnä saaliin kaupungeista me ryöstimme itsellemme.

Hianagi maka zagagafa zamine mago'a zantaminena ana ha'ma hu'na kumazmifintira eri'none.

8 Niin me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta, jotka hallitsivat tuolla puolella Jordanin, heidän maansa Arnon-joesta aina Hermonin vuoreen asti-

Ana knafima mopama eri'nonana, tare Amori vahe'mokizmi kini ne'tremofo zanazampintira mopaznia, Jodani timofona zage hanati kaziga Arnoni tinteti erigafa huno vuno, Hermoni agonare vu'nea mopa ana mika eri vagare'none.

9 siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi-

Saidoni vahe'mo'za Hermoni agonagura Sirioni agone hu'za nehazageno, Amori vahe'mo'za Seniri agone hu'za nehaze.

10 kaikki ylätasangon kaupungit ja koko Gileadin ja koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.

Hagi avapafima maka me'nea kumatamine, maka Giliati mopareti vuno Sareka kuma'ene Edrei kuma'ma Basani me'nakeno Ogi'ma kegavama hu'nea rankumatrena eri vagare'none.

11 Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.

(Maka Refaimi ranra vahepintira Basani kini ne' Ogike'za agrake henkarfana fri'ne. Hagi agrama frige'zama erinte'naza sipa ainireti tro hu'neankino, upa'amo'a 2 mita higeno, zaza'amo'a 4 mita hu'ne. Hagi ana sipa Raba kumate me'nege'za, Amoni vahe'mo'za negaze.)

12 Kun me silloin olimme ottaneet omaksemme tämän maan, annoin minä sen osan siitä, joka alkaa Aroerista, Arnon-joen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristoa kaupunkeineen ruubenilaisille ja gaadilaisille.

Ana'ma eri'nona mopa Arnoni agupomofo atumparega Aroeri kumateti agafa huno vuno, Giliati mopamofona amu'nompinti refko huno mago kazigane anampima me'nea ranra kumataminena, Rubeni naga'ene Gati nagamokizmi zami'noe.

13 Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen sukukuntaa, koko Argobin seudun; koko tätä Baasania kutsutaan refalaisten maaksi.

Hagi Giliati mopama amu'nompinti'ma refko hutre'noa mago kaziga mopane, Basani kini ne' Ogima kegavama hu'nea mopanena, Manase nagara amu'nompinti refko hu'ne'na, magokaziga maniza naga zami'noe. Hagi maka Argopu mopa Basani kaziga me'nea mopagu Refaimi vahe mopae hu'za nehaze.

14 Jaair, Manassen poika, valtasi koko Argobin seudun aina gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka, ja hän kutsui nämä seudut, se on Baasanin, oman nimensä mukaan Jaairin leirikyliksi, niinkuin niitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä.

Hagi Manase nagapinti fore hu'nea kva ne' Jaeli'a Argopu mopa Basani kazigati agafa huno vuno, Kesuri vahe'ene Makati vahe mopa atupama eme atreteti maka mopa eri vagareteno, ana moparamina Havot Jaire huno agra'a agire asamre'nege'za meninena ana agi nehaze.

15 Ja Maakirille minä annoin Gileadin.

Hagi Giliati mopamofo noti kaziga'a Makiri naga zami'noe.

16 Ja ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin maan Gileadista aina Arnon-jokeen, jokilaakson keskikohtaan saakka, joka on rajana, ja Jabbok-jokeen saakka, joka on ammonilaisten rajana;

Hagi ana Giliati mopamofona Sauti kaziga mopa Rubeni naga'ene, Gati nagamokizmi zami'noe. E'ina mopamo'a Giliatitira vuno Arnoni agupofi uhnatiteno, ete rukrahe huno Amoni vahe mopa atupare Jaboku tinkenare uhanati'ne.

17 niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.

Hagi Galili hagerinkenati'ma vuno fri'nea hageri ankenare'ma vigeno, Jodani timo'ma zage fre kaziga rugitagigeno, zage hanati kaziga Pisga agonamo rugitagigeno, Jodani agupoa ana nagamoke'za eri'naze.

18 Ja silloin minä käskin teitä ja sanoin: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Mutta te, kaikki sotakuntoiset miehet, lähtekää asestettuina veljienne, israelilaisten, etunenässä.

Hagi anankna zupa Jodani timofo kantu kazigama manisaza nagara amanage hu'na zamasami'noe, Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a ama mopa tamagra eriho huno tami'ne. Hagi maka ha'ma huga vahe'mota ha'zantamina eri'neta tina takaheta, ugagota huta tamafuhe'ina hara ome huzamaza hiho.

19 Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne-sillä minä tiedän teillä olevan paljon karjaa-jääkööt kaupunkeihinne, jotka minä olen teille antanut,

Hianagi a'netamine, mofavretamine zagagafatamimo'za zamavega ante'za Nagrama zami'noa kumatamimpi manigahaze. (Hagi rama'a zagagafa ante'nazana nagra antahi'noe.)

20 kunnes Herra suo veljienne, samoinkuin teidänkin, päästä rauhaan, kun hekin ovat ottaneet omaksensa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille Jordanin tuolta puolelta; sitten saatte palata takaisin, kukin omistamallensa maalle, jonka minä olen teille antanut.'

E'ina huta hara huta tamafuhe'ina zamaza nehanage'za, Ra Anumzamo'ma zamagri'ma Jodani timofo kantu kazigama zami'nea mopa eritesageta, tamagri'ma tami'noa moparera emanigahaze.

21 Ja silloin minä käskin Joosuaa ja sanoin: 'Sinä olet omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavalla Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.

Hagi ana zupa nagra Josuana amanage hu'na asami'noe, Ra Anumzana tamagri Anumzamo'ma tare kini ne'trente'ma hu'nea zana hago kagra'a kavufinti ke'nane. E'ina hu'kna'za amama unefraza moparamimpi kini vahetmina huzmantegahie.

22 Älkää niitä peljätkö, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'

E'ina moparamimpi nemaniza vahetminkura korora osiho, na'ankure Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a tamaza huno hara huzamantegahie.

23 Ja silloin minä anoin Herralta armoa sanoen:

Ana zupa nagra hankaveti'na nunamuna hu'na Ra Anumzamofona amanage hu'na antahige'noe,

24 'Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?

Ra Anumzana kagra miko'zama kegavama hu'nana Anumzane, kagra agafa hunka eri'za vahe kamo'na himamu hankaveka'a naveri hane, na'ankure monafine ama mopafinena kagrama nehanankna zama huga anumzana omani'ne.

25 Niin salli minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on tuolla puolella Jordanin, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.'

Ra Anumzamoka muse hugantoanki, natrege'na Jodani tina takahe'na kantu kaziga knare mopane, knare agona mopane Lebanoni mopanena ome ka'neno.

26 Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: 'Riittää! Älä puhu minulle enempää tästä asiasta.

Hianagi tamagrama ke'ama ontahi'naza zanku, Ra Anumzamo'a nagrira arimpa ahenanteno amanage hu'ne, ha'e! Keka'ama antahi'zankura navresrahianki mago'anena ama anankea osuo hu'ne.

27 Nouse Pisgan huipulle ja kohota katseesi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katsele silmilläsi; sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.

Hagi Pisga agonare marerinka zage hanati kazigane, zage fre kazigane ruga raga kaziga omege emege huo. Na'ankure antu ana mopafina takahenka ovugahane.

28 Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'

Hianagi Josuana azeri hankavetike nesaminka huntegeno, Israeli vahera zamavareno Jodani tina takaheno vino. Na'ankure agra Israeli vahetera vugota hu'neno, kagrama kana mopa refko huno zamigahie.

29 Ja me jäimme laaksoon, vastapäätä Beet-Peoria."

Ana higeta Beti-Peori tavaonte me'nea agupofi mani'none.