Danielin 7
1 Belsassarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki unen, päänsä näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän unen.
Hagi Belsasa'ma agafa huno Babiloni kinima efore'ma huno mania kafufina, Danieli'a mago zupa sipa'are mase'neno ava'nagnaza keteno amanage huno avona krente'ne.
2 Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.
Nagra Danieli'na kenage'ma mase'nena ava'nagna zama koana, ama mopafina maka asoparegatira zaho eazamo ra hagerina emeri kranto kranto hu'ne.
3 Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.
Anama hutege'na koana, hagerimpintira 4'a tusizankna ruzahu ruzahu afi'zaga atiramiza e'naze.
4 Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kotkan siivet. Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet, ja se nostettiin maasta pystyyn ja asetettiin kahdelle jalalle niinkuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.
Kotama atirami'nea afi zagamo'a laionigna higeno, tumpamofoma hiaza huno ageko'na hunte'ne. Anante negoge'za ana afi'zagamofo ageko'na eri ampukasi atre'naze. Anama hute'za atrazageno'a vahe'mo'ma hiaza huno, tare agiareti mopare reno oti'ne. Hagi ana afi'zagamofona vahe antahintahi ami'ne.
5 Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: "Nouse ja syö paljon lihaa".
Anante nampa 2 afi'zagama koana beagna hu'neankino, agia mopafi reno oti'nege'na kogeno, mago zagamofona 3'a asoza zaferina agipi haninkofi'ne. Anante antahugeno mago vahe'mofo agerumo'a asamino, Otio! Otinka nama'a vahe'mofo avufgama nenaku'ma hanunka no hu'ne.
6 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli taas toinen peto, pantterin kaltainen, ja sen selässä oli neljä linnunsiipeä. Sillä pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta.
Anante nampa 3 afi'zagama ke'noana lepatigna higeno, amagenafina namamofoma hiaza huno 4'a agekona huntegeno, 4'a aseni hunte'nea zaga efore hige'na ke'noe. Ana higeno ana zagamofona mikazama kegavama hu hihamu hankavea ami'ne.
7 Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.
Hagi anante kenage'ma ava'nagna zama kofina, magora nampa 4 afi zaga ke'noe. Ana zagamofona koro huga avugosa huntenegeno, hankavenentake hu'neno ainire ave hunte'neankino, ana aveteti ha'ma huntaza vahera anintrantru huno neneno zamatrea vahe'enena agianuti maka rentrantru ahe vagare'ne. Ana zagamo'a 3'a afi zagagafa zamagatereno ruzahu hu'neankino, 10ni'a pazive asenifina hunte'nege'na ke'noe.
8 Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.
Hanki ana zagamofo 10ni'a pazivetamima negogeno'a, ana pazivemokizmi amu'no zamifintira ame huno mago osi pazive mareri'ne. Ana pazivemo'a ko'ma me'nea 3'a pazivetamina retagre netreno, zamagri nona eri'ne. Ana osi pazivemofona vahe avurgagna avurgarare hunte'negeno, agi'ma hunte'nefintira veganokno ke nehuno, avufga erisgahu naneke nehige'na antahi'noe.
9 Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Ana ava'nafima koge'za kini trara eri'za e'za noma'are erinte fatgo hu'za eme nentage'na ke'noe. Anama hutazageno'a korapa'ma mani'neno, mani vava nehia Anumzamo'a tra'a erino mani'neno vahe refko huzmantenaku eme ante'ne. Kukenama hu'nea kukenamo'a efeke hampomo hiaza huno efenentake nehigeno, azokamo'a efenentake hu'ne. Hagi agrama mani'nea kini tra'mofona tevemo hagna hagna nehigeno, anama mani'nea tra'mofo wirifina tevemo akarukaru huno nerege'na ke'noe.
10 Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.
Ana nehigeno agrama mani'nefintira teve tirupinti tinkna huno varehirami varehirami huno tevemo'a e'ne. Ana nehige'za tausen tausenia agatereno rama'a vahetamimo'za agri tvaontera mani'neza agri eri'zana erinentazageno, ohampriga'a vahe krerfamo'za Agri avuga oti'naze. Anante keagafina ufreno agafa huno keaga refko hu'za higeno, avontafe tamimo'a ru vakarente vagarege'na ke'noe.
11 Minä katselin, ja silloin, niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan.
Hagi ana ava'nafima koana ana osi pazivemo'a tusiza huno avufga erisga hu nanekea nehige'na ke'noe. Ana nehige'na negoge'za nampa 4 afi zaga ahe'za avufga'a tevefi kre fanane hu'naze.
12 Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten.
Hagi ana 3'a afi zaga kafamokizmia hihamu hankave zamia eri atre'neanagi, huhampri ante'nea kna'ama esigu osi'a kna zamatrege'za mani'naze.
13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.
Ana kenage'ma mago'anema ke'noa ava'nafina, vahe'mofo mofavregna ne'mo hampompi mani'neno monafintira e'ne. Ana hume eazamo korapa'ma mani'neno manivava huno ne-ea Anumzamo'ma mani'nea tavaonte egeno agrama nemanifinka avreno ufre'ne.
14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.
Ana huteno ragine, hankavene maka ama mopafima mani'naza vahe'ma kegavama hania hihamu hankavea agrike ami'neanki'za, maka ama mopafima ru zamavufagane ru zamavufagane vahe'ma mani'ne'za, ru zamageru ru zamageru'ma neraza vahe'mo'za agri kege antahigahaze. Agrama kinima manino kegavama hania kumamo'a, mevava hanigeno mago zamo'a eri haviza osugahie.
15 Minä, Daniel, tunsin henkeni tulevan murheelliseksi ruumiissani, ja minun näkemäni näyt peljättivät minua.
Hagi nagra Danieli'na ana ava'nama ketena tusi antri nehugeno, nagu'amo'a kna nehige'na, antahintahi hakare hu'noe.
16 Minä lähestyin yhtä siellä seisovista ja pyysin häneltä varmaa tietoa kaikista näistä asioista. Niin hän vastasi minulle ja ilmoitti minulle niiden selityksen:
Ana hige'na Anumzamo'ma nemania kini tra'mofo tvaonte'ma mani'za vahepi mago'mofonte vu'na, ana ava'namofo agu'agesa'a eri ama hunka nasamio hu'na antahige'noe. Anama hugeno'a amanage huno eri ama huno nasami'ne.
17 "Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.
Kagrama 4'a afi zagagafama ava'nafima ke'nana zamofo agu'agesamo'a amana hu'ne, ama mopafintira 4'a hankavenentake kinia efore hugahaze.
18 Mutta Korkeimman pyhät saavat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti-iankaikkisesta iankaikkiseen."
Hianagi marerisa Anumzamofo avure'ma ruotage'ma hu'naza vahe'amokizmia, ana mopa zamisnige'za kegava hu vava hu'za vugahaze.
19 Senjälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;
Hagi nampa 4 afi zagama ke'noa zamofo agu'agesa'a eri ama huno nasamisniegu hu'noe. Na'ankure agra mago'a afi zagakfa zamagatereno ruzahu hu'neankino, vahera zamazeri koro huga zaga mani'ne. Ana hu'neankino agri'ma ha'ma hunte'naku'ma nehaza vahera ainire aveteti'ene bronsire azankonuti anintrantru neheno atreama'a agareti rehapa titre'ne.
20 sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;
Anazanke hu'na ana zagamofo asenifima 10ni'a pazive'ma me'nea zamofonku'ene, 3'a pazive'ma retagare netreno'ma zamagri noma eri'nea osi pazive'mofo agu'agesa'a eri ama huno nasamisniegu hu'noe. Ana osi pazivemo'a ruzahu huno mago'a pazivera zamagatere neankino, vahe avurga huntegeno agi'enena hunte'neankino, ana agipintira ke hakarea nehuno avufga erisga hu naneke hu'ne.
21 se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,
Ana ava'nafima kogeno'a ana pazivemo'a Anumzamo'ma huhampri'nea vahera ha' huzmagatere'ne.
22 siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
Anama nehigeno'a Marerisa Anumzama korapa mani'neno mani vavama huno ne-ea Anumzamo anante eno, keaga eme refko huno agra vahe'a zamaza hu'ne. Anama hutege'za Anumzamofo vahe'mo'zama kinima mani'za maka zama kegavama hanaza knamo'a ehanati'ne.
23 Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
Anante amanage huno eriama huno nasami'ne, nampa 4 afi zagama ke'nana zamofo agafa'amo'a, nampa 4 hankave kuma efore hugahiankino, ruga'amokizmia zamagatereno ruzahu kna hugahiankino, maka ama mopafi vahera zamazeri haviza nehuno, agiareti zamare hapatigahie.
24 Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
Hanki 10ni'a pazive'ma ke'nana zamofo agafa'amo'a, anama hankavenentake kinimo'ma kegavama hu'nesnia mopafintira 10ni'a kini vahe efore hu'za mopa kegava hugahaze. Anama hutesnageno'a, anantera mago kini efore huno mopa kegava hugahie. Hianagi 10ni'a kini vahera ru zamagtereno ruzahukna hugahiankino, 3'a kini vahera zamazeri atregahie.
25 Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.
Ana kini ne'mo'a Marerisa Anumzamofo agia huhaviza hunenteno, Anumzamo'ma huhampari zamante'nesnia vahera zamazeri haviza hugahie. Ana nehuno mono'ma nehu'za musenkasema nehaza knane, kasegenena eri ruzahe nehuno, agrama kegavama huzmantesniana 3'a kafugi 6si'a ikamofo agu'afi kegava huzmantegahie.
26 Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.
Hianagi Anumzamo'a keagafi azeri otino refko hunenteno, maka hankave'a eri atrevaga resnigeno ru'enena otino mago zana osugahie.
27 Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."
Hanki anante ama mopafi kini vahe'mo'za e'neriza hihamu hankavene, ra zamaginena Marerisa Anumzamo'a zamagripintira erimareno, Agrama huhampari zamante'nea vahe zamigahie. Agra kinia mani vava huno vugahianki'za, maka kva vahe'mo'za agri eri'zanke eneri'za agri kege antahigahaze.
28 Tähän loppuu kertomus. Minua, Danielia, peljättivät minun ajatukseni suuresti, ja minun kasvoni kalpenivat, ja minä kätkin asian sydämeeni.
Hagi nagra Danieli'nama ke'noa ava'namofo nanekemo'a amare emente. Nagra ana ava'nama kete'na tusi koro nehu'na antahintahi hakare nehugeno, navugosamo'a rukrahe hu'ne. Hianagi ana zamofo nanekea vahera ozamasami atrogeno nagu'afi me'ne.
