< Danielin 7 >

1 Belsassarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki unen, päänsä näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän unen.
I KA makahiki mua o Belehazara, ke alii o Babulona, he moe uhane ko Daniela, a me ka lia o kona poo maluna o kona wahi moe. Alaila palapala iho la o Daniela i ua moe la, a hoike aku ia i ka nui o ia mau mea.
2 Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.
Olelo aku la o Daniela, i aku, Ua ike au ma ko'u hihio ana i ka po, aia hoi, ua paio ikaika ae la ua makani eha o ka lani maluua iho o ke kai nui.
3 Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.
A hoea mai la na holoholona nui eha mailoko mai o ke kai, ua like ole ko lakou ano kekahi me kekahi.
4 Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kotkan siivet. Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet, ja se nostettiin maasta pystyyn ja asetettiin kahdelle jalalle niinkuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.
O ka mua, ua like ia me ka liona, a he mau eheu aeto kona; ike aku la au a mokumokuia iho la kona mau eheu, a hapaiia ae la ia iluna mai ka honua ae, a hookuia ae la ma na wawae me he kanaka la, a haawiia aku he naau kanaka noua.
5 Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: "Nouse ja syö paljon lihaa".
Aia hoi, kekahi holoholona e, o ka lua ia, o kona ano ua like ia me ka bea, hoala ae la oia ia ia iho ma kona aoao iho, aia hoi, ekolu iwi aoao iloko o kona waha iwaena o kona mau niho; a olelu ae la lakou ia ia, E ku ae oe, e ai i ka io he nui.
6 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli taas toinen peto, pantterin kaltainen, ja sen selässä oli neljä linnunsiipeä. Sillä pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta.
A mahope iho o keia, ike aku ia au, aia hoi kekahi, ua like me ka leopadi, a maluua o kona kua eha mau eheu manu; eha no hoi poo o ua holoholona la; a ua haawiia mai ia ia ke alii ana.
7 Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.
A mahopo iho o keia, ike hou aku la au ma ka hihio ana i ka po, aia hoi kekahi holoholona e, o ka ha ia, he mea weliweli loa ia, he mea makau nui, he nui hoi kona ikaika; he mau niho hao nui kona, ua ai wale aku ia, a okaoka liilii, a hehi iho la ia i ke koena malalo o kona mau wawae; aole ia i like iki me na holoholona mamua. He umi hoi na pepeiaohao ona.
8 Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.
I ko'u noonoo ana i ua mau pepeiaohao la, aia hoi, kupu mai la iwaenakonu o lakou kekahi pepeiaohao uuku, uhukiia ae la imua ona na pepeiaohao mua ekolu: a iloko o ua pepeiaohao uuku la, aia hoi, he mau maka me he maka kanaka la, a he waha hoi e olelo ana i na mea nui.
9 Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Ike aku la au, a ua kauia iho la na nohoalii, a ua noho mai la ka Makamua o na la, ua huali loa kona kapa e like me ka hau, a o ka lauoho o kona poo ua like me ka hulu hipa maemae; o kona nohoalii, ua like ia me ka lapalapa ana o ke ahi, a o kona mau kaa e like me ke ahi e aa ana.
10 Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.
A puka mai la kekahi lapala pa ahi a kahe ae mai kona alo aku: lawelawe nona na tausani o na tausani, a ku iho la imua ona ua lehulehu o na lehulehu: ua hoonohoia iho la ka hookolokolo, a weheia ae la na buke.
11 Minä katselin, ja silloin, niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan.
Nana aku la au, a no ka leo o na huaolelo nui a ua pepeiaohao la i olelo ai; nana au a pepehiia iho la ka holoholona, a ua lukuia kona kino, a ua hooleiia no hoi ma ke ahi e aa ana.
12 Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten.
A o na holoholona i koe, ua laweia'ku ko lakou alii ana; aka ua hooloihiia ko lakou ola ana no kekahi manawa a me ka wa.
13 Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.
A ike aku la no hoi au ma ka hihio ana i ka po, aia hoi, kekahi ua like ia me ke keiki a ke kanaka e hele mai ana ma na ao o ka lani, a hele mai no ia i ka Makamua o na la, a hookokoke lakou ia ia imua ona.
14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.
A ua haawiia mai nona ke alii ana, a me ka nani, a me ke aupuni, i hookauwa nana na lahuikanaka, a me ko na aina, a me na olelo e. O kona alii ana ua mau loa ia, aole ia e pau, a o kona aupuni, aole ia e auhulihia.
15 Minä, Daniel, tunsin henkeni tulevan murheelliseksi ruumiissani, ja minun näkemäni näyt peljättivät minua.
Owau, o Daniela nei, ua kaumaha loa kuu naau iloko o kuu kino, a ua pihoihoi au i na lia o kuu poo.
16 Minä lähestyin yhtä siellä seisovista ja pyysin häneltä varmaa tietoa kaikista näistä asioista. Niin hän vastasi minulle ja ilmoitti minulle niiden selityksen:
Hookokoke aku la au i kekahi o na mea e ku ana malaila, a ninau aku la au ia ia i ka oiaio ana o keia mau mea a pau. Alaila hai mai la oia ia'u, a hoakaka mai ia'u i ke ano o keia mau mea.
17 "Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.
O keia mau holoholona nui eha, he mau alii lakou eha, na mea e hoea iluna mai ka honua ae.
18 Mutta Korkeimman pyhät saavat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti-iankaikkisesta iankaikkiseen."
Aka, o na haipule o ka Mea kiekie loa, e lilo ia lakou ke aupuni; a ia lakou no ke aupuni ia ao aku, ia ao aku, a mau loa aku no.
19 Senjälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;
Alaila, makemake aku la au e ike i ke ano o ka ha o ua mau holoholona la, i ka mea i ano e i ko lakou a pau, i ka mea weliweli loa, nona na niho hao, a me na maiuu keleawe; ka mea nana i luku a okaoka loa, a hehi no hoi i ke koena malalo o kona mau wawae;
20 sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;
A o kona mau pepeiaohao he umi maluna o kona poo, a me kekahi mea i kupu ae, ua hina hoi na mea ekolu imua ona; ua pepeiaohao la nona na maka, a me ka waha hoi e olelo ana i na mea nui, a ua oi aku ka ikaika o kona maka mamua o ko kona poe hoa.
21 se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,
Ike aku la au i ua pepeiaohao la e kaua aku ana ia i ka poe haipule, a lanakila ia maluna o lakou;
22 siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
A hiki mai la ka Makamua o na la, a haawiia mai i ka poe haipule o ka Mea kiekie ka hoopai ana; a ua hiki mai ka manawa e lilo ai ke aupuni i ka poe haipule.
23 Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
Penei kana i i mai ai, O ka ha o ua mau holoholona la, o ka ha no ia o ke aupuni ma ka honua, he mea ano e ia i na aupuni a pau; a e luku loa ia i ko ka honua, a e hehi ia mea ilalo, a okaoka liilii loa.
24 Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
A o na pepeiaohao he umi noloko mai no o keia aupuni, he mau alii ia he umi e ku mai ana; a o kekahi mea e ku mai ana no mahope o lakou; aole like ia me ka mea mua, a e luku hoi ia i na'lii ekolu.
25 Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.
A e olelo ia i na mea nui ku e i ka Mea kiekie, a e hookaumaha aku ia i ka poe haipule o ka Mea kiekie loa, a e manao iho no ia e hookahuli i na manawa, a me na kanawai; a e haawiia ia mau mea iloko o kona lima, a hiki i ka manawa, a me kekahi manawa, a me ka mahele o ka manawa.
26 Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.
Alaila, e hoonohoia ka hookolokolo, a e laweia aku ke aupuni mai ona aku la, e hoopauia ua mea la, a e lukuia hoi, a hiki i ka hopeua.
27 Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."
Aka, o ke aupuni, a me ke alii ana, a o ka nani o ke aupuni malalo iho o na lani a puni, e haawiia mai i na kanaka haipule o ka Mea kiekie, o kona aupuni he aupuni mau loa ia; ao na'lii a pau, e hookauwa aku, a e malama aku no hoi ia ia.
28 Tähän loppuu kertomus. Minua, Danielia, peljättivät minun ajatukseni suuresti, ja minun kasvoni kalpenivat, ja minä kätkin asian sydämeeni.
Eia ka hope o keia mea; Owau, o Daniela, ua kaumaha au i kuu manao iho, ua ano e ko'u maka; aka, ua huna au i keia mea iloko o ko'u naau iho.

< Danielin 7 >