Danielin 6
1 Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa sata kaksikymmentä satraappia, että heitä olisi kaikkialla valtakunnassa.
It agradou a Darius por colocar sobre o reino cento e vinte governadores locais, que deveriam estar em todo o reino;
2 Ja heitä ylempänä oli kolme valtaherraa, joista Daniel oli yksi. Heille tuli satraappien tehdä tili, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.
e sobre eles três presidentes, dos quais Daniel era um, para que esses governadores locais lhes dessem contas, e para que o rei não sofresse nenhuma perda.
3 Mutta Daniel oli etevämpi muita valtaherroja sekä satraappeja, sillä hänessä oli erinomainen henki; ja kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi.
Então este Daniel se distinguiu acima dos presidentes e dos governadores locais, porque havia nele um excelente espírito; e o rei pensou em colocá-lo sobre todo o reino.
4 Silloin toiset valtaherrat sekä satraapit etsivät Danielia vastaan syytä valtakunnan hallinnossa. Mutta he eivät voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta, sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä laiminlyöntiä eikä rikkomusta löydetty.
Então os presidentes e os governadores locais procuraram encontrar ocasião contra Daniel como tocando o reino; mas não conseguiram encontrar ocasião ou falha, porque ele era fiel. Não foi encontrado nenhum erro ou falha nele.
5 Silloin nämä miehet sanoivat: "Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä-ellemme löydä sitä hänen jumalanpalveluksessaan".
Então estes homens disseram: “Não encontraremos nenhuma ocasião contra este Daniel, a menos que a encontremos contra ele a respeito da lei de seu Deus”.
6 Senjälkeen nämä valtaherrat ja satraapit riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle näin: "Kuningas Daarejaves eläköön iankaikkisesti!
Então estes presidentes e governadores locais reuniram-se ao rei, e disseram-lhe: “Rei Dario, vive para sempre!
7 Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, maaherrat, satraapit, hallitusmiehet ja käskynhaltijat ovat keskenänsä neuvotelleet, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön jalopeurain luolaan.
Todos os presidentes do reino, os deputados e os governadores locais, os conselheiros e os governadores, consultaram-se para estabelecer um estatuto real e para fazer um decreto forte, para que quem pedir uma petição a qualquer deus ou homem por trinta dias, exceto a ti, ó rei, ele seja lançado na cova dos leões.
8 Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa."
Agora, ó rei, estabeleça o decreto e assine o escrito, para que não seja alterado, de acordo com a lei dos medos e persas, que não altera”.
9 Niin kuningas Daarejaves kirjoitti kirjoituksen ja kiellon.
Therefore O rei Dario assinou o escrito e o decreto.
10 Niin pian kuin Daniel oli saanut tietää, että kirjoitus oli kirjoitettu, meni hän taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Ja hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvillensa, rukoili ja kiitti Jumalaansa, aivan niinkuin hän ennenkin oli tehnyt.
When Daniel sabia que a escrita estava assinada, entrou em sua casa (agora suas janelas estavam abertas em seu quarto em direção a Jerusalém) e ajoelhava-se de joelhos três vezes ao dia, e rezava, e dava graças diante de seu Deus, como fazia antes.
11 Silloin nuo miehet riensivät kiiruusti sinne ja tapasivat Danielin rukoilemasta ja avuksi huutamasta Jumalaansa.
Então estes homens se reuniram, e encontraram Daniel fazendo petição e súplica diante de seu Deus.
12 Sitten he astuivat kuninkaan eteen ja muistuttivat kuninkaan kiellosta: "Etkö ole kirjoittanut kieltoa, että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön jalopeurain luolaan?" Kuningas vastasi ja sanoi: "Kielto on luja, meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan".
Então eles se aproximaram e falaram perante o rei a respeito do decreto do rei: “Você não assinou um decreto para que todo homem que fizer uma petição a qualquer deus ou homem dentro de trinta dias, exceto a você, ó rei, seja lançado na cova dos leões?” O rei respondeu: “Isto é verdade, segundo a lei dos medos e persas, que não altera”.
13 Silloin he vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: "Daniel, joka on juutalaisia pakkosiirtolaisia, ei välitä sinusta, kuningas, eikä kiellosta, jonka olet kirjoittanut, vaan kolmena hetkenä päivässä hän toimittaa rukouksensa".
Então eles responderam e disseram diante do rei: “Que Daniel, que é dos filhos do cativeiro de Judá, não respeita você, ó rei, nem o decreto que você assinou, mas faz sua petição três vezes ao dia”.
14 Mutta kun kuningas sen kuuli, tuli hän sangen murheelliseksi, ja hän mietti, miten voisi pelastaa Danielin; auringon laskuun asti hän vaivasi itseään vapauttaaksensa hänet.
Então o rei, ao ouvir estas palavras, ficou muito desagradado, e pôs seu coração em Daniel para entregá-lo; e trabalhou até o pôr do sol para resgatá-lo.
15 Silloin ne miehet riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat kuninkaalle: "Tiedä, kuningas, meedialaisten ja persialaisten laki on, ettei mitään kuninkaan vahvistamaa kieltoa tai julistusta peruuteta".
Então estes homens se reuniram ao rei e disseram ao rei: “Saiba, ó rei, que é uma lei dos medos e persas, que nenhum decreto ou estatuto que o rei estabeleça pode ser alterado”.
16 Silloin kuningas käski tuoda Danielin ja heittää hänet jalopeurain luolaan. Ja kuningas puhui Danielille ja sanoi: "Sinun Jumalasi, jota sinä lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut". Sitten tuotiin kivi ja pantiin luolan suulle,
Então o rei ordenou, e eles trouxeram Daniel e o lançaram na cova dos leões. O rei falou e disse a Daniel: “Vosso Deus, a quem servis continuamente, ele vos libertará”.
17 ja kuningas sinetöi sen omallaan ja ylimystensä sineteillä, ettei Danielin asiassa muutosta tapahtuisi.
Uma pedra foi trazida e colocada na boca da toca; e o rei a selou com seu próprio selo, e com o selo de seus senhores; para que nada fosse mudado em relação a Daniel.
18 Sitten kuningas meni palatsiinsa ja vietti yönsä paastoten eikä sallinut tuoda eteensä naisia, ja hänen unensa pakeni häneltä.
Então o rei foi ao seu palácio, e passou a noite em jejum. Nenhum instrumento musical foi trazido diante dele; e seu sono fugiu dele.
19 Aamun sarastaessa kuningas sitten nousi ja meni kiiruusti jalopeurain luolalle.
Então o rei levantou-se muito cedo pela manhã, e foi apressado para a cova dos leões.
20 Ja lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä, ja kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut jalopeuroilta?"
Quando chegou perto da toca de Daniel, ele chorou com uma voz perturbada. O rei falou e disse a Daniel: “Daniel, servo do Deus vivo, seu Deus, a quem você serve continuamente, é capaz de livrá-lo dos leões?
21 Silloin Daniel vastasi kuninkaalle: "Kuningas eläköön iankaikkisesti!
Então Daniel disse ao rei: “Ó rei, vive para sempre!
22 Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut jalopeurain kidat, niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet, sillä minut on havaittu nuhteettomaksi hänen edessänsä, enkä minä ole sinuakaan vastaan, kuningas, rikosta tehnyt."
My Deus enviou seu anjo, e calou a boca dos leões, e eles não me feriram, porque a inocência foi encontrada em mim antes dele; e também diante de ti, ó rei, eu não fiz nenhum mal”.
23 Silloin kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta. Ja kun Daniel oli otettu ylös luolasta, ei hänessä havaittu mitään vammaa; sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
Então o rei ficou extremamente satisfeito, e ordenou que levassem Daniel para fora da toca. Assim, Daniel foi levado para fora da cova, e nenhum tipo de mal foi encontrado sobre ele, porque ele confiou em seu Deus.
24 Ja kuningas käski tuoda ne miehet, jotka olivat syyttäneet Danielia, ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen jalopeurain luolaan; eivätkä he ehtineet luolan pohjaan, ennenkuin jalopeurat hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja murskasivat kaikki heidän luunsa.
O rei ordenou, e eles trouxeram aqueles homens que tinham acusado Daniel, e os lançaram na cova dos leões - eles, seus filhos e suas esposas; e os leões os maltrataram, e quebraram todos os ossos antes que eles chegassem ao fundo da cova.
25 Sitten kuningas Daarejaves kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, mitä koko maan päällä asuu: "Suuri olkoon teidän rauhanne!
Então o rei Dario escreveu a todos os povos, nações e línguas que habitam em toda a terra: “A paz seja multiplicada para você. '
26 Minä olen antanut käskyn, että minun valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.
“Eu faço um decreto que em todo o domínio do meu reino os homens tremem e temem diante do Deus de Daniel. ' “Pois ele é o Deus vivo”, e firme para sempre. Seu reino é o que não será destruído. Seu domínio será mesmo até o fim.
27 Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä."
Ele entrega e resgata. Ele trabalha sinais e maravilhas no céu e na terra, que libertou Daniel do poder dos leões”.
28 Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.
Portanto, este Daniel prosperou no reinado de Dario e no reinado de Ciro, o persa.
