< Danielin 6 >
1 Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa sata kaksikymmentä satraappia, että heitä olisi kaikkialla valtakunnassa.
Darius kiti Mede mipa chun, a lenggam pumpi chu gamkai ja le somni soding adeiyin, hitichun ahomkhen tai. Chuleh hiche gamkai ho’a vaipo ding in gamkai khat’a mikhat cheh apansah tai.
2 Ja heitä ylempänä oli kolme valtaherraa, joista Daniel oli yksi. Heille tuli satraappien tehdä tili, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.
Gamkai vaipo ho jouse chung’a avesui ding leh vaihom pipu dingin, lengpan Daniel leh midang mini jong apansah tan ahi. Amaho cheng hin lengpa lungdei aboluva, gamkai vaipo ho toh je ahil ding’u chuleh lenggam aventup ding’u ahi.
3 Mutta Daniel oli etevämpi muita valtaherroja sekä satraappeja, sillä hänessä oli erinomainen henki; ja kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi.
Chomlou kah in, vaihom pipu mini leh gamkai vaipo ho sangin, Daniel chu natoh thilbol athemjo tan, chuleh imalam jousea ahung minthang tan ahi. Daniel chung’a Pathen lhagao achen jing jeh chun midang ho sang in natoh thilbol thepna aneiyin, hijeh chun lengpan, alenggam vaipi po’a vetup ding in Daniel chu agong tan ahi.
4 Silloin toiset valtaherrat sekä satraapit etsivät Danielia vastaan syytä valtakunnan hallinnossa. Mutta he eivät voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta, sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä laiminlyöntiä eikä rikkomusta löydetty.
Chuphat in, vaihom pipu mini toh gamvaipo ho chun, gamsung kivaihomna dol’a Daniel bolkhel themmo chansah nading aholuvin, ahivang in amudoh jou pouvin ahi. Ajeh chu, Daniel chu kitah tah leh thudihtah’a thilbol ahin, chuleh amopohna-a son umtah leh Pathen ging’a natong ahi.
5 Silloin nämä miehet sanoivat: "Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä-ellemme löydä sitä hänen jumalanpalveluksessaan".
Chuin amaho akihouvun, “Daniel themmo chansah nading chu, ama Pathen houna thudol tilouvin, thildang ima eihon ibol thei ding’u aum poi.’’ ati tauve.
6 Senjälkeen nämä valtaherrat ja satraapit riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle näin: "Kuningas Daarejaves eläköön iankaikkisesti!
Hijeh chun, vaihom pipu mini toh gamkai vaipo hochu, lengpa kom’a acheuvin, ajah a: Lengpa Darius Hingsot in!
7 Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, maaherrat, satraapit, hallitusmiehet ja käskynhaltijat ovat keskenänsä neuvotelleet, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön jalopeurain luolaan.
Na lenggam sung’a vaihom pipuho, vaihom thuneiho, gamkai vaipo ho, thumop’a pang ho, chuleh miching mithem ho cheng in, kihou lhuhna khat kaneijun: Vo lengpa, nangman dankhat na phudoh ding, amitakip in khoutah’a juicheh ding katiuve. Hichu, ni somthum sung’a mihem kom hihen chuleh pathen houna hijong leh, koiman nangkom tilouva taona leh thumna anei theilou ding, hiche hi ajuilou leh apalkeh aum leh sakei bahkai kulsung’a selut ding, tin thupeh bolin.
8 Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa."
Chuleh vo lengpa, tun hiche dan kisem chu khellou dingin khut henna bolkhumin, chuleh phongdoh in, hichu Mede mite leh Persia mite danthu dungjuiya avel’a kiladoh kitlou ding ahitai,’’ atiuve.
9 Niin kuningas Daarejaves kirjoitti kirjoituksen ja kiellon.
Hijeh chun Darius lengpan, hiche dan kisem chu khut-hen abol khum tai.
10 Niin pian kuin Daniel oli saanut tietää, että kirjoitus oli kirjoitettu, meni hän taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Ja hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvillensa, rukoili ja kiitti Jumalaansa, aivan niinkuin hän ennenkin oli tehnyt.
Chuin lengpan dan kisem chu khut-hen abolkhum taiti Daniel in ahetdoh phat chun, a-in lam’ah achen, a-indan chungnung’a alut in, Jerusalem lang ngan bangkot ahong in, abol jing bang chun adilsun atao tai. Aman aphat seh’a abolji bang chun, nikhat sungin a Pathen heng’a thangvahna thumvei anei jing in ahi.
11 Silloin nuo miehet riensivät kiiruusti sinne ja tapasivat Danielin rukoilemasta ja avuksi huutamasta Jumalaansa.
Hichun miphalou vaipo ho chu Daniel chenna in-ah chun acheuvin ahileh, Daniel chu, a Pathen heng’a taona aneipet agamu tauvin ahi.
12 Sitten he astuivat kuninkaan eteen ja muistuttivat kuninkaan kiellosta: "Etkö ole kirjoittanut kieltoa, että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön jalopeurain luolaan?" Kuningas vastasi ja sanoi: "Kielto on luja, meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan".
Chutah chun amaho jong lengpa kom ajonpaiyun, dan kisem chung chang thu aseijun, Daniel hehnan aneiyun, lengpa jah’a, “Vo lengpa, ni somthum sung’a nangkom tilouva, mihem hihen chuleh Pathen houna hijong leh, koiman taona anei theilou ding, hiche hi ajuilou leh apalkeh aumleh, sakei bahkai kulsung’a selut ding tia dan kisem chu, nangma tah in khut-henna na bolkhum hitalou ham?” atiuve. Lengpan adonbut in, “Hiche dan kiphutdoh hi, Mede mite leh Persia mite danthua umjing ding, kiladoh lou ding ahitai,’’ ati.
13 Silloin he vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: "Daniel, joka on juutalaisia pakkosiirtolaisia, ei välitä sinusta, kuningas, eikä kiellosta, jonka olet kirjoittanut, vaan kolmena hetkenä päivässä hän toimittaa rukouksensa".
Hichun amahon jong lengpa chu adonbut’un, “Vo lengpa, Judah gam’a kon sohchang’a hung kikai holah’a, Daniel kitipa chun na thupeh adonse pon chuleh nakhut- hennasa dan kisem jong chu imalouvin akoiyin, nikhat sungin abolngai ngaijin, aPathen kom’a thumvei atao jing’e’’ atiuvin, aheh tauve.
14 Mutta kun kuningas sen kuuli, tuli hän sangen murheelliseksi, ja hän mietti, miten voisi pelastaa Danielin; auringon laskuun asti hän vaivasi itseään vapauttaaksensa hänet.
Hiche thuhi ajahdoh phat in, lengpa chu hatah in along gim tai. Aman Daniel chu huhdoh teina ding angaiton, lunggil tah in agelpan tai. Hiche boina-a kon’a Daniel lhadoh teina ding lampi aholin, nilhum keijin akigeltan ahi.
15 Silloin ne miehet riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat kuninkaalle: "Tiedä, kuningas, meedialaisten ja persialaisten laki on, ettei mitään kuninkaan vahvistamaa kieltoa tai julistusta peruuteta".
Nilhah ahiphat chun, miho chu lengpa heng’a achekhomun, ajah a aseitauve, “Vo lengpa, Mede mite leh Persia mite danthu dungjuiya lengpan khut-hen abol khumsa dan chu kikhel theilou ahi, nangmatah in nahet ahi,’’atiuve.
16 Silloin kuningas käski tuoda Danielin ja heittää hänet jalopeurain luolaan. Ja kuningas puhui Danielille ja sanoi: "Sinun Jumalasi, jota sinä lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut". Sitten tuotiin kivi ja pantiin luolan suulle,
Hichun alou theilouvin Daniel chu mat dingin, lengpan thu apetan, agaman tauve. Chuleh sakei bahkai kulsung’a chun aseplut tauvin ahi. Lengpan Daniel jah’a, “Kitah tah’a nahou jing na Pathen chun na huhdoh hen” ati.
17 ja kuningas sinetöi sen omallaan ja ylimystensä sineteillä, ettei Danielin asiassa muutosta tapahtuisi.
Chuin songpi khat atanglutuvin, sakei bahkai kulkot chu asing tauve. Chuleh songpi chung’a chun lengpa leh amilen milal hon Mohor in melchihna anom khum cheh tauvin ahi. Hichu koiman Daniel chu agalha dohlou nading’a abol’u ahi.
18 Sitten kuningas meni palatsiinsa ja vietti yönsä paastoten eikä sallinut tuoda eteensä naisia, ja hänen unensa pakeni häneltä.
Chuin lengpa jong lung oilou tahin a-inpia akile tai. Ajan chun an angolin, imutheilouvin akhovah tai. Chuleh angaina-a kibolji golnop jong abol tapouve.
19 Aamun sarastaessa kuningas sitten nousi ja meni kiiruusti jalopeurain luolalle.
Ajing jingkah matah in, lengpa chu athoudohloijin, sakei bahkai kul langchu kinotah in ajontai.
20 Ja lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä, ja kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut jalopeuroilta?"
Chuin amun alhunphat chun, aman lung natah in apeng jah in, “Vo Daniel, Pathen hingjing sohpa! Kitahtah’a nahou jing na Pathen chun sakei bahkai lah’a kon’a na huhdoh hinam?’’ ati.
21 Silloin Daniel vastasi kuninkaalle: "Kuningas eläköön iankaikkisesti!
Daniel in adonbut in, “Vo lengpa hingsot in!”
22 Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut jalopeurain kidat, niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet, sillä minut on havaittu nuhteettomaksi hänen edessänsä, enkä minä ole sinuakaan vastaan, kuningas, rikosta tehnyt."
“Ka Pathen chun a vantil ahinsol lhan, sakei bahkai ho kam asippeh in, eisu khapouve. Ajeh chu Pakai mitmun keima nolna beijin ka um’e, chuleh nangma angsung’a jong suhkhel ka neipoi, Vo! lengpa’’ ahinti.
23 Silloin kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta. Ja kun Daniel oli otettu ylös luolasta, ei hänessä havaittu mitään vammaa; sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
Chutah chun lengpa jong akipah behseh jeng in, Daniel chu sakei bahkai kul sung’a kon’a lahdoh loi dingin thu apetai. Aman a Pathen dettah’a atahsan jal chun, atahsa chung’a maha imacha aum poi.
24 Ja kuningas käski tuoda ne miehet, jotka olivat syyttäneet Danielia, ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen jalopeurain luolaan; eivätkä he ehtineet luolan pohjaan, ennenkuin jalopeurat hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja murskasivat kaikki heidän luunsa.
Chuin lengpan thupeh abolin, Daniel chunga dihlou tah’a hehsetna anabol hochu amandoh un, amaho leh ajite chuleh achate jouse jong abon’un, sakei bahkai kul sung’a chun alehlut tauve. Hichun, tol’a achuh masang’un, sakei bahkai hon aman’un, abottel tel gamset tauvin ahi.
25 Sitten kuningas Daarejaves kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, mitä koko maan päällä asuu: "Suuri olkoon teidän rauhanne!
Chuin Darius lengpan, leiset pumpia chitin namtin’a miho leh pao tintang tho ho heng’a, hiche thuhi athot tai, “Na chunguva cham leh kipana chuleh khantouna umhen!”
26 Minä olen antanut käskyn, että minun valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.
Keiman hiche thugahna hi kabol ahi, kalenggam sung pumpia amitakip’in, Daniel Pathen chu gingsoh hen chuleh kihot hot pumin jabol cheh hen. Ajeh chu amahi Pathen Hingjing ahin, Chuleh a tonsot geija thohjou jing Pathen ahi. Alenggam jong a itih’a kisumang louding, Chuleh alengvai pohna jong beitih umlou ding ahi.
27 Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä."
Aman amite aholdohjin chuleh ahuhhing ji'e. Chuleh aman van leh leiset chung’a melchihna kidang ho leh bolmo kidang ho aboljin ahi. Aman sakei bahkai ho lah’a konin Daniel jong ana huhdoh’e.
28 Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.
Hiche jeh chun, Darius lengvaipoh sung leh Persia mi Cyrus lengvaipoh sung chun, Daniel chu akhangtou jing jeng tai.