Danielin 5
1 Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.
Hagi mago'a kafuma evutegeno'a, Belsasa'a Babiloni kumatera kinia efore huno maniteno, mago zupa tusi'a ne'za negreno, agri agoragama mani'neza ranra eri'zama eneriza kva vahetamina 1 tauseni'a vahe kehige'za azageno zamagrane waini tina ne'ne.
2 Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta-ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.
Hagi Belsasa'a waini tima neno neginagima nehuno'a, ko'ma nefa Nebukatnesa'ma Jerusalemi Ra Anumzamofo mono nompinti'ma golireti'ene silvareti'ma tro'ma hu'naza kapuramima erino e'nea kapuramina eri'za esazegu huzmante'ne. Na'ankure agrane, agri agoragama eri'zama eneriza vahe'ane, a'nane'ane henkama eri'nea a'nane'ane ana kapuramimpi waini ti nenaku anara hu'ne.
3 Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.
Anagema hige'za Jerusalemia Anumzamofo mono nompinti'ma golireti tro'ma hu kapuramima eri'za e'naza kapuramina ome eri'za azage'za, kini ne'ene, agri agoragama eri'zama eneriza vahe'ane, a'nane'ane, henkama eri'nea a'nanene ana kapuramimpintira waini tina ne'naze.
4 He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.
Hagi ana kapuramimpinti'ma waini tima nene'za, golireti'ene, silvareti'ene, bronsireti'ene, ainireti'ene, zafareti'ene, havereti'ma tro'ma hunte'naza havi anumzazamimofo zamagi husga hu'naze.
5 Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.
Anama nehazageno'a, kini ne'mo'ma kesga huno noma'amofo asarega, tavi'ma rekru'ma hunentaza azotama me'nea tvaonte'ma keana, mago vahe'mofo azamo efore huno avona negregeno ke'ne.
6 Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.
Anama higeno kini nemo'ma negegeno'a, avugosamo'a ruzahe nehigeno, tusi koro hu'ne. Ana nehigeno agiamo'a ahirahi neregeno, zaferina'a omne'amne nehigeno, oti hankavetigara osu'ne.
7 Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä".
Anama higeno'a kini ne'mo'a ruzahu ruzahu antahi'zama eri'naza vahera kehige'za e'naze. Anante antahi'zane vahe'ma Babiloni kumapinti'ma e'naza vahera amanage huno zamasami'ne. Iza'o ama avoma hamprino antahiteno, ana avomofo agafa'ama eriama huno nasamisnimofona, kini vahe'mo'zama nentaniza koranke zaza kukena antanintegahue. Ana nehu'na golireti trohu seni nofi anankempina antegahue. Ana hanugeno nagrama kegavama hu'noa mopafina nagri namefira nampa 3 kva ne' efore hugahie.
8 Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.
Kini ne'mo'a anage hutege'za knare antahi'zane vahe'amo'za efretere hu'za ana avona ke'nazanagi, magomo'e huno ana avona hampriteno, ana avomofo agu'agesa'a eri amara huno asamigara osu'naze.
9 Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.
Hagi ana'ma hazageno'a kini ne' Belsasana mago'ene avugosamo'a ruzahe nehigeno, tusi koro hu'ne. Ana hige'za agri agoragama eri'zama eneriza vahe'mo'za na'a hugahune nehu'za tusi savri hu'naze.
10 Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.
Hianagi kini ne'mofo nerera'ma anazama fore hia zamofo nanekema nentahino'a, ne'zama nenaza nompi ame huno umareri'ne. Ana huteno Belsasana amanage huno ome asami'ne. Za'zate kinia maninka vugahananki, ana zankura antahintahi hakarea nehunka kamanogura osugeno, kavugosamo'a ruzahera osino.
11 Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi-sinun isäsi, kuningas-
Ama kegavama hu'nana mopamofo agu'afina mago ne' mani'neankino, ruotage'ma hu'naza anumzaramimofo avamu'mo agripina mani'ne. Ko'ma negafa Nebukatnesa'ma kinima mani'nea knafina, ana ne'mofona anumzaramimofo antahi'zamo'ma hiaza huno, antahintahi zama'amo'ene, knare antahi'zamo'ene ama' antahi'zamo'a agripina avite'nea ne' mani'ne. Hagi negafa Nebukatnesa'a ana nera huhamprintegeno, Babiloni vahe'ma zagoma re'za negaza vahe'ma, ikante zagere'ma ke avame'ma huza nanekema nehaza vahe'ma, zamene vahe'ma, ruzahu ruzahu antahi'zama eri'naza vahetera kegava huzmante'nea ne' mani'ne.
12 sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen."
Hanki ana nera Danielikino, kini ne' Nebukatnesa'a agi'a eri rukrahe huno Belsasa'e huno antemi'ne. Ana ne'mofona ruzahu antahi'zamo'ene ama' antahi'zamo agripina avite'nea nekino, ava'nane kaguvazanena amne agafa'a eriama nehuno, amuhoma hu'nea knazanena erioza nehie. Ana hu'neanki Danielinku hugeno eno anama ke'nana avomofo agafa'a eriama huno kasamino.
13 Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?
Anagema hutege'za Danielina ome avre'za kini ne'mofo avuga azageno, kini ne'mo'a antahigeno, kagra Danieligema nehaza ne'ma Juda mopareti'ma nenfa kini ne' Nebukatnesa'ma zamavareno eno kinama huzmantenea vahepinti ne' mani'nampi?
14 Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.
Vahe'moza kagriku'ma nasamina zana, ruotage'ma hu'nea anumzaramimofo avamu'mo agrane mani'negeno, antahi ama'ma hu' antahizamo'ene knare antahi'zamo kagripina avite'nea nere hu'za hu'naze.
15 Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.
Hagi asaregama krente'nea avomofo agafa'ama eme eri ama huta nasamiho hu'na knare antahi'zane vahe'ene kaguvazama eri fore'ma nehaza vahera kehuge'za e'nazanagi, ana avomofo agu'agesa'a eri amara hu'za onasami'naze.
16 Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."
Hianagi vahe'mo'za kagrikura eme nasami'za, maka zamofo agu'agesa'a eri ama nehunka, amuhoma hu'nesnia zanena eri fru hugahane hu'za hu'naze. E'ina hu'negu kagra ana avoma ke'noa avomofo agu'agesa'a eri ama hunka nasamisnanke'na, husga hugante'na kini vahe'mo'zama nentaniza fitunke kukena eri hankre negante'na, golireti trohu seni nofi knankempina antegantegahue. Ana nehu'na huhampri kantesugenka, nagrama kegavama hu'noa mopamofo agu'afina, nagri namefira nampa 3 kvane efore hugahane.
17 Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: "Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.
Hagi anante Danieli'a kini ne'mofona kenona hunteno, nagri'ma namiku'ma hana muse zantamina kagraka'a erige, vahe zamige huo. Hianagi nagra anama ke'nana avona hamprite'na ana avomofo agu'agesa'a eri ama hu'na kini ne'moka kasamigahue.
18 Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.
Hagi kini ne'moka antahio, Marerisa Anumzamo negafa Nebukatnesana huhampri antegeno, hankavenentake kinia efore higeno, agimo'a haru haru huno vuno eno hu'ne.
19 Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.
Hagi Anumzamo'a azerintesga huno ra agi amigeno, ruzahu ruzahu zamavufagane vahe'ma, ru zamageru ru zamageru'ma neru'za kokankokama nemaniza vahe'mo'za, agrikura koro nehu'zma zamahirahiku hu'naze. Ana nehuno negafa'a hankave nekino, izano ahe frinaku'ma himofona ahe nefrino, izano atre'nugeno manisanie himofona atregeno nemanigeno, agra avesite ragima aminaku'ma himofona ra agia nemino, azeri fenkami atrenaku'ma himofona azeri fenkami netre.
20 Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.
Hianagi negafa'a avufga erisga nehuno, keontahi avu'ava'za higeno, Anumzamo'a kini tra'aretira avre atregeno, ragima e'neria zamo'a omanene.
21 Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.
Anumzamo'a vahe antahintahia eritreno afi zaga kfamofo antahintahi nemino, avre atregeno vahe'enena omanino vuno afi donki afutamine umani'neno, bulimakao afu'mozama nehazaza huno trazana neneno mani'negeno kenage'ma ru'nea ata ko'mo'a aseni azokapina runtetere nehigeno, agrama keno antahino'ma hiana Marerisa Anumzamo maka ama mopafi vahera agrake kegava hu'neno, izano avesinte'mofo huhamparintegeno kinia nemanie huno antahi'ne.
22 Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;
Hianagi kagra agri mofavre Belsasaga ama ana zamofona ko kenka antahinka hu'nane. Hianagi kagra kavufga anteraminka omani'nane.
23 vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.
Ana nehunka kagrama musema hanazamo higenka, monama kegavama hu'nea Anumzamofo agi'a eri haviza nehunka, huzmantanke'za vu'za mono noma'afinti'ma eri'za e'naza kapua ome eri'za azagenka, kagri agoragama eri'zama eneri'za vaheka'ane a'naneraminka'ane, henka a'neraminka'ane ana kapufina waini tina ne'naze. Ana nehutma kaza osu havi anumzaramima silvareti'ene golireti'ene bronsireti'ene ainireti'ene zafareti'ene havereti'ma keaga ontahi, avu onke, antahino keno osu havi anumzama vahe'mo'zama tro'ma huzmante'naza zantamimofo zamagi husga hu'naze. Hianagi kasimu'ma negamino, maka zama nehana zama kegava nehia Anumzamofo agia husga huonte'nane.
24 Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
Ana hu'negu Anumzamo'a huntegeno mago vahe'mofo azamo eno ama ana avona asarega eme kregenka ke'nane.
25 Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin'.
Hagi amanahu avonkrente'negenka ke'nane, MENE, MENE, TEKEL, PARSIN.
26 Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.
Hanki anama krente'nea kemofo agu'agesamo'a amanahu hu'ne. MENEMA hu'neana, hago hampari'ne hu'neankino, nama'a knama kinima manisnana kna hago Anumzamo'a hampri atupa hu'neankino menina vagare knaka'e.
27 Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.
TEKELIEMA huno krente'nea kemofo agu'agesamo'a, Maka kavukvara sigerire erinteno rezaganeno keana, kagri kavukvamo'a knare osigenka kinima maniga avamentera omani'nane.
28 Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."
PARSINIEMA huno krente'nea kemofo agu'agesa'amo'a, Amu'nompinti refko hu'ne huno krente'ne. Ana hu'neankino Anumzamo'a kagrama kegava hu'nana mopa ko refko huno, mago kaziga mopa Midia vahe nezamino, mago kaziga mopa Pesia vahe zami'ne hu'ne.
29 Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.
Hagi anankema kini ne' Belsasa'ma antahiteno'a, huzmantege'za kema hu'nea kante ante'za, kini vahe'mo'zama nentaniza fitunke kukena eri hankrenente'za, golireti tro hu'naza seni nofi anankempina ante'nentazageno, Belsasa'a Danielinkura huama huno anage hu'ne, nagri namefira nampa 3 kva ne' menina efore hie.
30 Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,
Hianagi ana kenagera Midia sondia vahe'mo'za ran kumapi efre'za Babiloni kini ne' Belsasana ahe fri'naze.
31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
Ana hutazageno Midia mopareti ne' Dariusi'ma 62'a kafu nehuno, agafa huno Babiloni moparera kinia manino kegava hu'ne.
