Danielin 5
1 Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.
Belshazzar siangpahrang mah angmah ih angraeng sangto hanah kalen parai buh raenghaih to sak pae moe, angraengnawk hoi nawnto misurtui to a naek.
2 Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta-ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.
Belsahazzar mah misurtui pataeng pacoengah, angmah ih angraeng kalennawk, a zunawk, a zulanawk hoi nawnto misurtui a naek hanah, ampa Nebuchadnezzar mah Jerusalem tempul thung hoiah lak ih sui, sum kanglung hoi sak ih boengloengnawk to anih khaeah sin pae o hanah lok a paek.
3 Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.
To pongah nihcae mah Jerusalem Sithaw im tempul thung hoi lak ih sui boengloengnawk to sin pae o; to pacoengah siangpahrang angmah hoi angmah ih angraengnawk, a zunawk hoi zulanawk loe to sui boengloeng hoiah misurtui to naek o.
4 He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.
Misurtui a naek o moe sui, sum kanglung, sum kamling, sum, thing, thlung hoiah sak ih sithawnawk to pakoeh o.
5 Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.
Akra ai ah kami maeto ih banpazung to amtueng moe, siangpahrang imthung hmaithawk paaanghaih taeng ih tapang nuiah ca to tarik; to tiah ca tarik banpazung to siangpahrang mah hnuk.
6 Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.
Siangpahrang loe zit loiah mikhmai set, anih kaenghuh to amkhraeng pae ving moe, a khokkhu doeh thazok pae sut.
7 Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä".
To naah siangpahrang mah cakaeh khet kop kaminawk, Khaldian kaminawk hoi lungh aat thaih kaminawk to angmah khaeah kawk. Babylon prae ih palungha kaminawk khaeah, Mi kawbaktih doeh hae tarik ih ca kroek thaih moe, a thuih koehhaih leh thaih kami loe rong kamling khukbuen hoiah kam thoepsak han, tahnong ah sui bungmu ka oihsak moe, siangpahrang ukhaih prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah ka suek han, tiah a naa.
8 Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.
To naah siangpahrang ih palungha kaminawk boih angzoh o; toe tarik ih ca to kroek pae o thai ai moe, a thuih koehhaih doeh siangpahrang han leh pae o thai ai.
9 Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.
Belshazzar siangpahrang loe mawnh loiah mikhmai set moe, angam sut, anih ih toksah angraengnawk doeh dawnrai o sut boeh.
10 Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.
Siangpahrang zu mah siangpahrang hoi anih ih toksah angraengnawk ih lok to thaih naah, buhcaakhaih imthung ah a caeh; siangpahrang zu mah anih khaeah, Aw siangpahrang, na hinglung sawk nasoe; mawn khing hmah loe, na mikhmai doeh saesak hmah!
11 Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi-sinun isäsi, kuningas-
Na prae thungah kaciim sithawnawk ih muithla katawn kami maeto oh; nam pa hing naah doeh, kami nuiah sithaw palunghahaih baktiah palunghahaih hoi panoekhaih to amtueng boeh; nam pa, siangpahrang Nebuchadnezzar, nam pa siangpahrang mah, anih to miklet kop kaminawk, cakaeh khet kop kaminawk, lungh aat thaih kaminawk hoi khaldian kaminawk ukkung ah a suek;
12 sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen."
siangpahrang mah Belteshazzar, tiah ahmin phui ih Daniel loe poekhaih palungthin, panoekhaih hoi kasang koek panoek thaihaih tawn kami, amang leh thaihaih, panoek karai hmuennawk pathlaeng kami, palung haenghaihnawk thuicaikung ah oh. Daniel to kawk ah, anih mah a thuih koehhaih to na leh pae tih hmang, tiah a naa.
13 Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?
To pongah Daniel to siangpahrang hma ah caeh o haih. Siangpahrang mah, Nang loe kam pa siangpahrang mah, naeh ih Judah kaminawk thungah kathum Daniel maw? tiah a naa.
14 Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.
Na thungah sithawnawk ih muithla to oh moe, panoek thaihaih hoi kasang koek palunghahaih tawn kami ah na oh, tiah ka thaih.
15 Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.
Vaihi haeah tarik ih ca hae kroek moe, a thuih koehhaih leh hanah palungha kaminawk hoi cakaeh khet kop kaminawk, ka hma ah angzoh o haih; toe nihcae mah a thuih koehhaih to na leh pae o thai ai:
16 Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."
nang mah loe a thuih koehhaih leh thaih moe, karai parai hmuennawk doeh pathlaeng thaih, tiah ka thaih; tarik ih ca hae na kroek thaih moe, a thuih koehhaih nang leh pae thaih nahaeloe, rong kamling khukbuen to kang khuksak han, sui bungmu kang oihsak moe, siangpahrang ukhaih prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah kang ohsak han, tiah a naa.
17 Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: "Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.
To naah Daniel mah siangpahrang khaeah, Tangqumnawk loe nangmah hanah suem ah, to tih ai boeh loe minawk kalah han paek halat ah; toe tarik ih ca loe siangpahrang hanah kang kroek pae moe, a thuih koehhaih doeh kang leh pae han, tiah a naa.
18 Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.
Aw siangpahrang, Kasang koek Sithaw mah, lensawkhaih, thacakhaih hoi pakoehhaih to nam pa Nebuchadnezzar khaeah paek.
19 Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.
Lensawk thacakhaih anih hanah paek pongah, kaminawk boih, prae kaminawk, lok congca apae kaminawk loe anih hma ah tasoeh takuenhaih, zithaih hoiah oh o. Siangpahrang loe hum han koeh ih kami to a hum; hingsak han koeh ih kami to a hingsak; ahmuen kasang ah suek han koeh ih kami to a suek; atlim ah pakhrak han koeh ih kami to pakhrak.
20 Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.
Toe poekhaih to sang moe, amoekhaih hoiah palung amtaak naah loe, siangpahrang angdoethaih ahmuen hoiah pakhrak tathuk moe, a lensawkhaih to khring pae ving:
21 Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.
anih loe kaminawk salak hoiah haek ving ah oh moe, taw ih kasan moi ih palungthin to a paek, anih loe taw ih hrangnawk hoi nawnto khosak; kaminawk ih prae loe kasang koek Sithaw mah uk moe, angmah paek koeh ih kami to a paek, tiah panoek ai karoek to, maitaw baktiah qam to a caaksak, van ih dantui hoiah takpum to a suisak.
22 Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;
Nang loe anih ih capa, Aw Belshazzar, hmuenanwk boih na panoek, toe poekhaih palungthin na pahnaem ai;
23 vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.
nam oek moe, van Angraeng to misa ah na suek; anih tempul thung ih boengloengnawk to na hma ah na sinsak; to ih boengloengnawk hoiah nangmah hoi nangmah ih angraengnawk, na zunawk hoi na zulanawk anwnto misurtui na naek o; sui, sum kanglung, sum kamling, sum, thing, thlung hoiah sak ih tidoeh thaih kophaih tawn ai, hnu thai ai, panoek thai ai sithawnawk to na pakoeh o. Na hinghaih hoi na caehhaih loklamnawk boih ban hoi patawnkung Sithaw to na pakoeh o ai;
24 Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
to pongah hae ca tarik hanah, a ban to ang patoeh.
25 Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin'.
Ca loe MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN, tiah tarik.
26 Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.
Hae lok thuih koehhaih loe hae tiah oh: MENE: Sithaw mah siangpahrang ah na ohhaih ni to pakoep moe, boengsak boeh.
27 Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.
TEKEL: nang to coih ang tah naah, na vawt sut boeh.
28 Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."
PERES: na ukhaih prae loe koih boeh moe, Median hoi Persia kaminawk khaeah paek ving boeh, tiah a naa.
29 Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.
To pacoeng loe Belshazzar lokpaekhaih baktih toengah, Daniel to rong kamling khukbuen angkhuk o sak, tahnong ah sui bungmu a oih o sak moe, prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah taphong o.
30 Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,
To na ni aqum ah Babylon kaminawk ih siangpahrang, Belshazzar to hum o.
31 ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
Saning qui taruk, hnetto phak naah, Median kami Darius mah siangpahrang ih prae to lak pae ving.
