Danielin 2

1 Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena näki Nebukadnessar unia, ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.

Hagi Nebukatnesa'ma nampa 2 kafuma kinima mania kafufina, mago'a ava'naramina ke'ne. Ana avanaramima keteno'a tusi antahintahi hakare nehuno avura omase'ne.

2 Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa; ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

Anama huteno'a ana ava'namofo agafa'ama eme eriama'ma hanazegura, zamavune vahe'ma, zamema nentaza vahe'ma, henkama fore hania zanku'ma kasnampagema nehaza vahetegane Kaldia vaheteganena kea atregeno vuno eno hu'ne. Hagi ana kea antahi'za kini ne'mofo avuga emeri atru hutazageno,

3 Ja kuningas sanoi heille: "Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.

Kini ne'mo'a amanage huno zamasami'ne, Nagra mase'ne'na mago ava'na kete'na, ana avanama ke'noa zankura inankna avana ke'noeha hu'na antahintahi hakare hu'noe.

4 Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen."

Hige'za ana Kaldia vahe'mo'za amanage hu'za Arami vahe zamagerupinti kenona'a hunte'naze. Kini ne'moka za'zate kinia maninka vugahane. Ana hu'negu kagri eri'za vahe mani'nonanki, ana ava'na huama hugeta nentahita, ana ava'namofo agafa'a eriama huta kasamineno!

5 Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille: "Tämä minun sanani on peruuttamaton: Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.

Hianagi kini ne'mo'a ana Kaldia vahera amanage huno zamasami'ne. Nagra tamage hu'na tamasamuankita, ana ava'nafima ke'noa zama onasamita, ana avana'mofo agafa'ama eri ama'ma huta onasami'nazana, vahe huzmante'nuge'za tamagrira tamahe'za rukafri kafro hutregahaze. Ana nehu'za tamagri nona tapage tapagu hu'za magopi eri hihi hugahaze.

6 Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian. Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys."

Hianagi ana ava'nafima ke'noa zama nenasamita, ana ava'namofo agafa'ama eri ama'ma huta nasamisage'na, nagra rama'a museza nerami'na rantamagi tamigahue. E'ina hu'negu menina ana avanamofo agafa'a eriama huta nasamiho.

7 He vastasivat toistamiseen ja sanoivat: "Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen".

Hagi mago'ene ana vahe'mo'za kini nera amanage hu'za asami'naze. Hagi kini ne'moka, ana avanaka'a huama hunka kagri eri'za vahe'mota tasamitegeta antahiteta, ana ava'namofo agafa'a huama huta kasami'neno.

8 Kuningas vastasi ja sanoi: "Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani,

Hazageno kini ne'mo'a amanage hu'ne, tamagrama antahi'zana zazate nanekea huta avazu huta nevanunkeno, ko'ma huvempama hu'nea nanekea atreno antahintahi'a rukrahe hugahie huta nehaze.

9 että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio. Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen."

Hagi ana ava'nafima ke'noa zamofo agafa'ama eri ama'ma huta onasaminage'na, mago avamenteke knazana tamigahuema hu'noa kegu tamagesa nentahita, tamagra mago tamarimpa huta, antahintahi'a rukrahe hugahie huta havige huta nagrira renavatga nehaze. Ana hu'negu menina ana avana kema nasami'nage'na antahisuna, ana avana'mofo agafa'anena eri ama huta nasamigahaze hu'na hugahue.

10 Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat: "Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi. Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.

Hanki ana Kaldia vahe'mo'za kini ne'mofona amanage hu'za kenona hunte'naze. Kini ne'moka tagriku'ma hihoma hunkama hana zana, magore huno ama mopafima mani'nea vahe'mo'a huamara huno onkasamigahie. Kini ne'moka ko'ma ama mopafima hankavenentake hu'za ra zamagima eri'za mani'naza kini vahe'mo'za, e'inahu agenoka zamavune vahe'ma, zamema nentaza vahe'ma, henkama fore hania zanku'ma huama nehaza vahe'mokizmia zamantahi onke'nazankna agenoka kagra tantahinegane.

11 Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä."

Kini ne'moka tagri'ma tantahimagana zama eri ama'ma hu'amo'a, tusiza huno amuho tavesie. Ana hu'neankino mago vahe'mo'a eri amara huno onkasamigahianki, vahe'enena nomaniza anumzantamimoke ana zana eri amara hugahie.

12 Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.

Kini nemo'ma ana nanekema nentahino'a, tusi arimpa nehegeno, Babiloni mopamofo agu'afima antahi'zane vahe'ma mani'naza vahera zamahe hana hihogu sondia vahera huzmante'ne.

13 Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman, etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.

Antahi'zane vahe'ma zamahe fri nanekemo'a mago kasege efore hige'za, antahi'zane vahera zamahe hana hunaku vu'za e'za hu'naze. Ana nehazage'za mago'a vahera huzmantazage'za Danieline 3'a nagara ome hake'za zamahe frinaku vu'naze.

14 Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioväen päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.

Hanki kini ne'mofo avate'ma kegavama nehaza sondia vahete kva ne' Arioku'a, Babiloni mopamofo agu'afima antahi'zane vahe'ma mani'naza vahera zamahe fri'naku vu'ne. Anama nehigeno'a Danieli'a knare antahi'zama'areti Arioku'enena keaga hu'ne.

15 Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle: "Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn?" Silloin Arjok kertoi Danielille asian.

Danieli'a amanage huno Arioku'na antahige'ne. Na'ane huno kini ne'mo'a e'ina hu hankave kasegea anakino, antahi'zane vahera zamahe frigahue huno nehie? Anagema higeno'a Arioku'a anazamofo agafa'a eriama huno Danielina asami'ne.

16 Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

Anante Danieli'a ame huno kini nete vuno, Osi'a kna naminege'na ana ava'namofo agafa'a eriama hu'na kasami'neno huno ome antahige'ne.

17 Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle

Ana kerera kini ne'mo'a hu i'zo higeno, Danieli'a noma'arega vuno 3'a afuhe'ina Hananiane, Misaheline, Azaria kizmia ana nanekea omerinte ama huno nezmasamino,

18 kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.

amanage hu'ne, monafinkama mani'nea Anumzamofontega nunamu hanunkeno, agra asunku huneranteno ana ava'namofo agafa'a erinte ama huno tasami'nie. Anama hanigeno'a tagri'ene, ruga'a knare antahi'zane vahe'ma Babilonima mani'naza vahe'enena kini ne'mo'a tahe ofrigahie huno hu'ne.

19 Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.

Hagi ana kenagera Danieli'a mase'negeno, Anumzamo'a ana ava'nane, ana avanamofo agafa'a, ava'nagna zampi erinte ama huno averi hu'ne. Anama higeno'a monafinkama mani'nea Anumzamofo agi'a Danieli'a ahentesga huno,

20 Daniel lausui ja sanoi: "Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.

amanage hu'ne, Maka kna Anumzamofo agi'a ahentesga huvava hugahune. Na'ankure knare antahi'zane, maka hankavenena Anumzamofopinke me'ne.

21 Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.

Ama mopafima ruzahu ruzahu knama fore'ma nehiana, Anumzamo Agrake higeno fore nehie. Agrake kini vahera azeri fore nehuno, azeri netreno nehie. Ana nehuno Agrake knare antahi'zana vahe'mofona amigeno ama' antahi'zana enerie.

22 Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.

Framakino oku'ama me'nea zana Anumzamoke eri ama huno vahera nezamasamino, masare nemania Anumzankino hanimofo agu'afima me'nea zana keno antahino hu'ne. Ana hu'neankino Agra masafi nemania Anumza mani'ne.

23 Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian."

Nagri nagehe'mokizmi Anumzamoka muse hunegante'na Kagri kagia ahentesga nehue. Na'ankure knare antahi'zane, hankavenena Kagra nenamine. Ana nehunka kini ne'mofo ava'nagu'ma nunamuma hutama kantahigona zana, Kagra eri ama' hunka nasami'ne.

24 Sitten Daniel meni Arjokin tykö, jolla oli kuninkaan määräys tappaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi hänelle näin: "Älä tapa Baabelin viisaita; vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen".

Hagi anante kini ne'mo'ma Babiloni mopamofo agu'afima knare antahi'zane vahe'ma mani'naza vahe'ma vunka zamahe frio huno'ma hunte'nea ne' Ariokunte Danieli'a vuno, amanage huno ome asami'ne. Knare antahi'zane vahe'ma Babiloni mopamofo agu'afima mani'naza vahera kagra zamahe ofrinka nezmantrenka navrenka kini nete vuge'na, kini ne'mofo ava'na ome eriama hu'na asami'neno.

25 Silloin Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle näin: "Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen".

Anante Arioku'a, Danielina ame huno avreno kini nete vuno, amanage huno kini nera ome asami'ne. Juda nagapinti vene'nema kinama eme hu'naza nagapintira mago nera ama hakena avre'na oankino, kagrama ke'nana ava'namofo agafa'a erinte ama huno kasamigahie.

26 Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, jonka nimenä oli Beltsassar: "Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin, ja sen selityksen?"

Anante kini ne'mo'a amanage huno Danielina mago agi'a Belsasana antahige'ne. Nagrama ava'nafima ke'noa zana nenasaminka, ana ava'namofo agafa'a eri amara hunka nasamigahano?

27 Daniel vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.

Anagema higeno'a Danieli'a amanage huno kini nera asami'ne. Mago antahi'zane vahemo'o, amema nentea vahemo'o, avune vahe'mo'o, henka fore hania zanku'ma kasnampa nanekema nehaza vahe'mo'za, anama ke'nana ava'namofo agafa'a erinte ama hu'za kini nemoka kasamigara osu'naze.

28 Mutta on Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. Tämä on sinun unesi, sinun pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi.

Hianagi monafinkama mani'nea Anumzamo, fra'ma kino oku'ama me'nea zana eri fore nehia Anumza mani'neankino, Anumzamo'a henkama fore hania zamofo sipakare'ma masenankeno'a ava'nafi kini ne'moka eri kaveri hu'ne.

29 Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva; ja hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.

Hagi kini ne'moka kagrama mase'nenka'ma ava'nama ke'nanana, henkama fore'ma haniaza ke'nane. Ana hu'neankino oku'ama framakino me'nea zama erifore nehia Anumzamo, ana ava'na eri kaveri hu'ne.

30 Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

Hagi ama ana ava'namofo agafa'ama eriama'ma huno nagri'ma nasami'neana, nagra mago'a antahi'zane vahera zamagatere'na, antahi'zana eri'nogu huno anara osu'ne, i'o. Anumzamo ana ava'namofo agafa'a nasami'neanki'na, huama hanugenka ava'na kamofo agafa'a antahi ama' hugahane.

31 Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

Hagi kini ne'mokama ava'nama ke'nampina, mago ne'mofo amema'a kavuga oti'negenka ke'nane. Ana amema'amo'a tusizankna huno masanentake huno ruzahukna hu'negenka negenka tusi koro hu'nane.

32 Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

Ana vahe amema'amofo aseni'a goliretike tro nehu'za, tare azantrene amimiza'a silvareti tro nehu'za, amukofareti'ma uramino amote'ma ome atre'neana, bronsireti tro nehuno,

33 Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

arenareti'ma urami'nea agiararena ainireti tro hu'naze. Hagi agia'a ainireti'ene higo hapateti eri havia huza tro hu'naze.

34 Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare-ei ihmiskäden voimasta-ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

E'i anama hunkama avanama negankeno'a, mago havea vahe'mo azampinti rutamana huotre'neaki, agonafinti agra'a atamanasiteno eramino, ana vahe amema'amofo agiararema, ainireti'ene higo hapatetima eri haviama hu'za tro'ma hu'naza agia rarena rufuzafupetre'ne.

35 Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

Ana higeno ana maka ainine, higo hapa'ene, bronsine, silvane, golinena magokage rufuzufupegeno, witima neharegeno zaho'mo eno, onoma'a magore huno otreno eme eri harafima huno viaza huno erino vu'ne. Hianagi anama eno ana vahe amema'ama rufuzafupea havemo'a, ra agona seteno maka ama mopa ruvite'ne.

36 Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

Hagi kini ne'moka e'inahu ava'na ke'nanankita menina ana ava'namofo agafa'a eriama huta kasamigahune.

37 Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

Kini ne'moka, kagra maka kinia zamagaterenka vugote'nane. Hagi monafinkama mani'nea Anumzamo kagrira kinia manio huno huhamprigenka kinia mani'nankeno hankavene rankaginena kami'ne.

38 ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

Ana nehuno kagrira hankavea kamigenka vahe'ene zaga kfane namaraminena kegava hu'nane. Ana hu'neankinka ana vahe amema'amofo aseni'ama golireti'ma tro hu'nagenka'ma kenanana, e'i kagra mani'nane.

39 Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

Hanki henka'a kagri kamefira mago kini ne' efore hugahiankino, ana kini ne'mofo hankavemo'a, kagri hankavea agateoregahie. Hagi anantera nampa 3 kini efore huno, maka ama mopa kegava hugahie. Ana hu'neankino agra ana vahe amema'ama bronsireti'ma tro'ma hu'nazankna hu'ne.

40 Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

Hagi ana amefira nampa 4kini efore hugahiankino, hankavenentake huno ainigna hugahie. Na'ankure ainimo'a maka'zana rufuzafu'nepeaza me'ne. Ana hu'neankino ainimo'ma maka'zama rufuzafunepeaza huno, ana kini ne'mo'a maka vahera hahu zamanteno zamazeri haviza huvagaregahie.

41 Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

Hagi ana ava'nafima ke'nanana, ana amema'amofo agia ainireti'ene higoreti'ene eri havia hu'za tro hu'naze. E'inama hu'neana, agafa'amo'a amanahu hu'ne. Ana kini ne'mo'ma kegavama hu'nesnia vahe'mo'za zamagrare zamagrare hu'za otitere hugahazankino, mago'amoza aenigna huza hankavenetisageno, mago'amo'za hankave otigahaze.

42 Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras.

Hagi ana vahe amema'amofo agia'a ainireti'ene higoreti eri haviama hu'za tro hu'nagenkama ke'nana zamofo agafa'amo'a amanahu hu'ne. Anama efore'ma hania kini nemo'ma kegavama hania vahe'mo'za, mago kaziga hankave netiszage'za, mago kaziga hankavea otigahaze.

43 Että sinä näit rautaa olevan saven seassa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen.

Ana vahe amema'amofo agiama ainireti'ene higoreti'ma eri haviama hu'za tro'ma hu'nagenka'ma ke'nana zamofo agafa'amo'a amanahu hu'ne. Anama refko haza kini vahe'mo'za mofa'nezmi omeri emeri nehu'za, eri mago hunaku hanazanagi, zamagra magopina omanigahaze. Na'ankure ainine higomo'enena ruohamprigaha'e.

44 Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

Hagi anankini vahe'mo'zama kinima mani'zama esnaza knafina, Monafinkama nemania Anumzamo'a mago kasefa kuma (Kindom) erifore hugahiankino, mago vahe'mo'a eri havizana osutfa huge, mago vahe'mo'a eno hara hunora ana kumara ohanaregahie. Ana hu'neanki'za Anumzamo'ma eri fore hania kumapima mani'snaza vahe'mo'za, mago'a kini vahera zamazeri fenkami atre vaganere'za, zamagra manivava hu'za vugahaze.

45 niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta-ei ihmiskäden voimasta-ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava."

Kagrama ana ava'nafima kankeno'a, mago havea vahe'mo azanuti ruofregeneanki, agra'a frageramino ana vahe amema'ama ainireti'ene bronsireti'ene hapa'ene silvareti'ene golireti'ma tro'ma hu'naza vahe amema'ama rufuzafupe'nea havemofo agafa'amo'a e'inahu hu'ne. Hagi Ra agi'ane Anumzamo'a henkama fore'ma haniaza kini nemoka ava'nafi eri kaveri hu'ne. Ama ana ava'na tamage ava'na ke'nane. Ana hu'neankino amama eri fore'ma hu'na kasamua kante anteno efore hugahie.

46 Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa ja kumartui maahan Danielin edessä ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.

Kini ne' Nebukatnesa'a Danieli'ma hia nanekema nentahino'a, Danielina agiafi avugosaregati kepri huno umaseno husga hunenteno, ofane mna nentake zantamina erita eta eme kre mna vunteho huno vahera zamasami'ne.

47 Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: "Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden".

Hanki anante kini ne'mo'a amanage huno Danielina asami'ne. Tamagerfa huno kagri Anumzamo'a anumzamokizmi Anumza mani'neno, kini vahe'mokizmi Razami mani'neno, oku'ma me'nea zama eri fore'ma nehia Anumza mani'ne. Ana hu'neankinka ava'nama ke'noa ava'namofo oku antahi'zama'a emeri ama hunka nasami'ne.

48 Sitten kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.

Anante kini ne'mo'a Danielina eri'zama'afintira avre anagamutegeno Babiloni mopafina ugota kva ne' mani'ne. Ana nehuno kini nemo'a mago'a marerirfa musezantami Danielina nemino, huntegeno Babiloni mopamofo agu'afima knare antahi'zane vahe'ma mani'naza vahera kegava huzmante'ne.

49 Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.

Hagi kini ne'mo'ma anama nehigeno'a Danieli'a kini nera antahigegeno, Satrakine, Mesakine, Abetnekonena huhampri zamantege'za, Babiloni mopafina mago'a eri'zantera kegava hu'naze. Ana nehazageno Danieli'a agra kini ne'mofo nompi mani'ne.