< Danielin 12 >
1 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
Amalalu, a:igele amo da abula noga: i amoga idiniginisi, e da nama amane sia: i, “Amo esoga, gasa bagade a: igele dunu amo da dia fi ilima sosodo aligisu dunu (ea dio da Maigele), amo da misini, ba: mu. Amalalu, osobo bagade fi da se nabasu eso ba: mu. Amo se nabasu da musa: se nabasu eso huluane baligimu. Amo eso doaga: lalu, nowa dunu amola uda ilia dio amo Gode Ea buga ganodini dedei dialebe ba: lalu, e da gaga: su ba: mu.
2 Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
Dunu bagohame da musa: bogoi, amo da bu wa: legadomu. Mogili da Fifi Ahoanusu lama: ne wa: legadomu. Be mogili da eso huluane gogosiane se nabawane esaloma: ne wa: legadomu.
3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
Noga: idafa bagade dawa: su dunu da hadigi mu amo ea hadigi defele hadigimu. Amola nowa dunu da eno dunuma moloidafa hou olelei, amo ilia da gasumuni defele mae fisili eso huluane hadigilalumu.”
4 Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
Amola a: igele dunu da nama amane sia: i, “Da: niele! Di wali buga houga: i amo ga: sima. Amola amo buga bu mae houga: ma: ne, gobele legesu ga: su liligi amoga ga: sima. Amalalu, soge wadela: mu eso da doaga: lalu fawane, amo buga da bu houga: i dagoi ba: mu. Dunu mogili da hobea misunu hou dawa: musa: gini hogolalu, hamedei ba: mu,” a: igele da amane sia: i.
5 Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla.
Amalalu, na da a: igele dunu aduna hano gadenene lelebe ba: i. Afae da hano na: iyado lelebe ba: i. Eno da na: iyadodili lelebe ba: i.
6 Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: "Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?"
Amo a: igele dunu afae da musa: a:igele dunu (amo da hano banugumadi lelebe ba: i) ema amane adole ba: i, “Amo dogoa gilula ahoasu hou di da Silia hina bagade ea hou olelei amo amola soge wadela: mu eso da habogala doaga: ma: bela: ?”
7 Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: "Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät."
Amola musa: a:igele dunu da ea lobo aduna ligia gadole, na da ea sia: amane nabi, “Na da Eso Huluane Esalalalusu Gode amo Ea Dioba: le dafawane ilegele sia: sa. Ode udiana da gidigisia amola oubi eno gafeyale da udusia, amo hou da huluane dagoi ba: mu. Gode Ea fi dunu da se nabasu bagade ba: mu. Be amo se nabasu da dagolalu, amo hou huluane da dagoi ba: mu.”
8 Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: "Herrani, mikä on oleva näitten päätös?"
Na da ea sia: nabi dagoi be bai noga: le hame dawa: i galu. Amaiba: le, na da ema amane adole ba: i, “Hina! Amo liligi huluane da habodane dagoma: bela:”
9 Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.
Be e da nama bu adole i, “Defea, Da: niele, di waha masa. Bai amo sia: huluane da wamolegei dagoi. Soge wadela: mu eso da doaga: i dagoi ba: lalu fawane, noga: le ba: mu.
10 Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.
Dunu amola uda bagohame da sema defele dodofei dagoi ba: mu. Amola wadela: i hamosu dunu da amo hou hame dawa: mu. Be ilia da wadela: i hou mae fisili hamonanumu. Be bagade dawa: su dunu da amo hou dawa: mu.
11 Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.
Amo bai mui da ha lai dunu da Isala: ili dunu ilia eso huluane gobele salasu hou logo ga: si dagoi amola Wadela: idafa Liligi amo Debolo diasu ganodini sagasu, amalalu eso 1,290 da asili, amo hou da dagoi ba: mu.
12 Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.
Be Gode Ea fi dunu amola uda da eso 1,335 amoga lalegagui hou mae fisili esalea, amo da hahawane bagade ganumu.
13 Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa."
Amola, di, Da: niele! Di hahawane Gode Ea hou ganodini dafawaneyale dawa: iwane esaloma. Amalalu, di da bogomu. Be di da bu wa: legadomu. Amola soge wadela: mu esoga, di da Gode Ea loboga dia bidi ida: iwane lamu.” Sia: ama dagoi