Aamoksen 9
1 Minä näin Herran seisovan alttarin ääressä, ja hän sanoi: Lyö pylväänpäihin, niin että kynnykset vapisevat, lyö ne pirstaleiksi kaikkien heidän päähänsä. Sitten minä tapan miekalla heistä viimeisetkin. Ei yksikään heistä pääse pakoon, ei yksikään heistä pelastu.
Mǝn Rǝbning ⱪurbangaⱨning yenida turƣinini kɵrdum; U mundaⱪ dedi: — — Tüwrüklǝrning baxlirini urunglar, bosuƣilar silkingiqǝ urunglar, Ularni [ibadǝthanidikilǝrning] baxliriƣa qüxürüp, parǝ-parǝ ⱪilinglar! Mǝn xu [butpǝrǝslǝr]din ǝng ahirda ⱪalƣanlirinimu ⱪiliq bilǝn ɵltürimǝn; Ulardin ⱪaqay degǝnlǝr ⱪaqalmaydu, Ulardin ⱪutulay degǝnlǝr ⱪutulup qiⱪalmaydu.
2 Vaikka he tuonelaan murtautuisivat, sieltäkin minun käteni heidät tempaa. Vaikka he taivaaseen nousisivat, sieltäkin minä syöksen heidät alas. (Sheol h7585)
Ular tǝⱨtisara iqigǝ texip kirsǝ, ⱪolum axu yǝrdin ularni tartip qiⱪiridu; Ular asmanƣa yamixip qiⱪsa, Mǝn xu yǝrdin ularni tartip qüxürimǝn; (Sheol h7585)
3 Vaikka he Karmelin laelle kätkeytyisivät, sieltäkin minä etsin ja tempaan heidät. Ja vaikka he meren pohjaan lymyäisivät minun silmieni edestä, sielläkin minä käsken käärmeen heitä pistämään.
Ular Karmǝl qoⱪⱪisiƣa mɵküwalsimu, Mǝn ularni izdǝp xu yǝrdin alimǝn; Ular dengiz tegidǝ nǝzirimdin yoxurunuwalƣan bolsimu, Mǝn yilanni buyruymǝn, u ularni qaⱪidu;
4 Ja vaikka he vankeuteen vaeltaisivat vihollistensa edessä, sielläkin minä käsken miekan heidät tappamaan. Sillä minä kiinnitän katseeni heihin, heille pahaksi, ei hyväksi.
Düxmǝnlirigǝ ǝsirgǝ qüxkǝn bolsimu, Mǝn xu yǝrdǝ ⱪiliqni buyruymǝn, u ularni ɵltüridu; Mǝn yahxiliⱪni ǝmǝs, bǝlki yamanliⱪni yǝtküzüx üqün kɵzlirimni ularƣa tikimǝn.
5 Herra, Herra Sebaot, hän, joka koskettaa maata, niin että se sulaa, että kaikki sen asukkaat murehtivat, että se nousee kaikkinensa niinkuin Niili ja alenee niinkuin Egyptin virta,
Samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Rǝb Pǝrwǝrdigar, Zeminƣa tǝgküqi bolsa dǝl Uning Ɵzidur; U tegixi bilǝnla, zemin erip ketidu, uningda turuwatⱪanlarning ⱨǝmmisi matǝm tutidu; Zemin Nil dǝryasidǝk ɵrlǝp ketidu — Misirning dǝryasidǝk [ɵrkǝxlǝp], andin qɵküp ketidu.
6 hän, joka rakentaa yliskammionsa taivaisiin ja perustaa holvinsa maan päälle, joka kutsuu meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle-Herra on hänen nimensä.
Rawaⱪlirini ǝrxlǝrgǝ selip, asman gümbizini yǝr yüzigǝ bekitküqi Xudur; Dengizdiki sularni qaⱪirip, ularni yǝr yüzigǝ ⱪuyƣuqi Udur; Pǝrwǝrdigar Uning namidur.
7 Ettekö te, israelilaiset, ole minulle niinkuin etiopialaisetkin? sanoo Herra. Enkö minä johdattanut israelilaisia Egyptin maasta ja filistealaisia Kaftorista ja aramilaisia Kiiristä?
Silǝr Manga nisbǝtǝn Efiopiyǝ baliliriƣa ohxax ǝmǝsmu, i Israil baliliri? Mǝn Israilni Misirdin elip qiⱪarƣan ǝmǝsmu? Filistiylǝrni Kret arilidin, Suriyǝliklǝrni Kir xǝⱨiridin qiⱪarƣan ǝmǝsmu?
8 Katso, Herran, Herran silmät ovat syntistä valtakuntaa vastaan, ja minä hävitän sen maan pinnalta; kuitenkaan en minä Jaakobin heimoa kokonaan hävitä, sanoo Herra.
Ⱪaranglar, Rǝb Pǝrwǝrdigarning kɵzi «gunaⱨkar padixaⱨliⱪ» üstigǝ qüxti — Mǝn yǝr yüzidin uni yoⱪitimǝn; Lekin Mǝn Yaⱪup jǝmǝtini toluⱪ yoⱪitiwǝtmǝymǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
9 Sillä katso, minä käsken seuloa Israelin heimoa kaikkien kansain seassa, niinkuin seulalla seulotaan: ei jyvääkään putoa maahan.
Qünki ⱪaranglar, Mǝn buyruⱪ qüxürimǝn, Xuning bilǝn huddi birsi danni ƣǝlwirdǝ tasⱪiƣandǝk, Israil jǝmǝtini ǝllǝr arisida tasⱪaymǝn, Biraⱪ ulardin ǝng kiqikimu yǝrgǝ qüxüp kǝtmǝydu.
10 Miekkaan kuolevat kaikki minun kansani syntiset, jotka sanovat: "Ei saavuta, ei kohtaa meitä onnettomuus".
[Ⱨalbuki], hǝlⱪimning barliⱪ gunaⱨkarliri, yǝni: «Külpǝt bizgǝ ⱨǝrgiz yeⱪinlaxmaydu, beximizƣa qüxmǝydu» degüqilǝr ⱪiliq tegidǝ ɵlidu.
11 Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät ja pystytän sen luhistumat, ja rakennan sen sellaiseksi, kuin se oli muinaisina päivinä,
Xu küni Mǝn Dawutning yiⱪilƣan kǝpisini yengibaxtin tiklǝymǝn, Uning yeriⱪlirini etimǝn; Uni harabiliktin ongxap, Əyni zamandiki petidǝk ⱪurimǝn.
12 niin että he saavat omiksensa Edomin jäännöksen ja kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan, sanoo Herra, joka tämän tekee.
Xuning bilǝn ular Edomning ⱪaldisiƣa ⱨǝmdǝ namim bilǝn atalƣan barliⱪ ǝllǝrgǝ igidarqiliⱪ ⱪilidu, — dǝydu buni bejirgüqi Pǝrwǝrdigar.
13 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kyntäjä tavoittaa leikkaajan ja rypäleitten polkija siemenenkylväjän, jolloin vuoret tiukkuvat rypälemehua ja kaikki kukkulat kuohkeiksi muuttuvat.
Mana xundaⱪ künlǝr keliduki, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, — Yǝr ⱨǝydigüqi ⱨosul yiƣⱪuqiƣa yetixiwalidu, Üzümlǝrni qǝyligüqi uruⱪ qaqⱪuqiƣa yetixiwalidu; Taƣlar yengi xarabni temitip, Barliⱪ dɵng-egizliklǝr erip ketidu.
14 Silloin minä käännän kansani Israelin kohtalon, ja he rakentavat jälleen autiot kaupungit ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä, he tekevät puutarhoja ja syövät niiden hedelmiä.
Wǝ hǝlⱪim Israilni asarǝttin ⱪutuldurup, azadliⱪⱪa erixtürimǝn; Ular harab xǝⱨǝrlǝrni ⱪayta ⱪurup, ularda makanlixidu; Ular üzümzarlarni tikip, ularning xarabini iqidu; Ular baƣlarni bǝrpa ⱪilip, mewisini yǝydu.
15 Minä istutan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi.
Mǝn ularni ɵz zemini üstigǝ tikimǝn, Ular Mǝn ularƣa ata ⱪilƣan zemindin ⱨǝrgiz ⱪaytidin yuluwetilmaydu — dǝydu Pǝrwǝrdigar sening Hudaying.
