Aamoksen 6
1 Voi suruttomia Siionissa, huolettomia Samarian vuorella, kansoista ensimmäisen ylimyksiä, joiden tykö Israelin heimo tulee!
Ohe ada nahiuve, Jerusalem khopia nomsatah’a chengho, chuleh Samaria khopia lungmong tah’a khosa ho! Namtin vaipi lah’a naminthang lheh’un, chuleh mihon napanpina ngaichan nakom a ahung jiuve.
2 Menkää Kalneen ja katsokaa, sieltä kulkekaa Suureen Hamatiin ja käykää filistealaisten Gatiin: ovatko ne paremmat kuin nämä valtakunnat, onko niiden alue suurempi kuin teidän alueenne?
Amavang Calneh lhang galkaijun vetem un, chuteng Hamath khopilen a chun chepaijun, chuleh Philistine khopi Gath a jong chesuh un, nangho amaho sang’a phajo nahideh pouve, vetem un, amaho iti manthah hitauvem!
3 Voi teitä, jotka lykkäätte kauas pahan päivän, mutta vedätte luoksenne väkivallan, valtaistuimelle istumaan;
Nanghon nachung uva hamsetna hunglhung vahlou dingin nagel’un, ahinlah, pumhat’a nathilbol’u chun thutanna nikho chu nakiloilut loijiuve.
4 jotka makaatte norsunluusohvilla ja venytte leposijoillanne, syötte karitsoita laumasta ja vasikoita navetasta;
Ohe ada nahiuve, saiha-a kisem jalkhun’a kijamlea, chuleh nomtah’a kijaole ho, Kelngoinou lah’a adei dei kitha-a neho, chuleh bonghon lah’a athao adei lailai kitha-a neho,
5 jotka sepustatte lauluja harpulla säestäen ja sommittelette soittimia kuin mikäkin Daavid;
Nanghon selangdah tum ging toh thon lakoila pou nasa uvin, chuleh kithepsah tah in David umchan na tho uvin, tumging thei manchah nakisem thu’uve.
6 jotka juotte viiniä maljoista ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä, mutta ette murehdi Joosefin sortumista!
Nanghon khon dim dim in lengpitwi nadon’un, chuleh thao namtwi pen nakinu uvin, Na nampiu manthah chu lunggim nan nanei pouve.
7 Sentähden heidän nyt täytyy mennä pakkosiirtolaisuuteen pakkosiirtolaisten etunenässä. Silloin lakkaavat venyjäin ilohuudot.
Hijeh’a chu, nangho gal-hing’a sohchang masapen’a napan diu, chutah leh nomtah’a khosaho chu, anopsahnau abon’a beisoh hel ding ahi.
8 Herra, Herra on vannonut itse kauttansa, sanoo Herra, Jumala Sebaot: Jaakobin ylpeys on minulle kauhistus, minä vihaan hänen palatsejansa, ja minä jätän alttiiksi kaupungin kaikkinensa.
Hatchungnung Pakai chu, amatah min in akihahsel in, chuleh Pakai van Pathen ahina chun hitin aseiye, “Israel mite louchalna kaho in, chuleh akulpi sem’u jong ka kidah’e. Hijeh chun, hiche khopi leh asunga um chengse abon’a, amelmateu kapehdoh ding ahi,’’ ati.
9 Ja jos silloin kymmenen miestä jää jäljelle yhteen taloon, niin he kuolevat.
Ijemtia insung khat’a ahingdoh mison khat aum nahlai leh, amaho jong chu abonchauva thisoh hel diu ahi.
10 Ja jos kuolleen korjaa hänen omaisensa ja polttajansa, viedäkseen luut pois talosta, ja jos hän kysyy joltakin, joka on talon perimmäisessä sopessa: "Onko sinun tykönäsi vielä ketään?" niin tämä vastaa: "Ei ole", ja toinen sanoo: "Hiljaa!" -sillä Herran nimeä ei saa mainita.
Insung mikhattou, amopohna dung jui'a asopu thisaho govam ding kigo-a, insunga kon’a lhilongho ahinputdoh phatleh, insungmi ahingdoh pen kom’a chu, midang jong um nalaijem? tia adoh khah leh, ama chun kihahsel’a “Aum poi, pao poh hih in! Pakai chu amin jeng jong iphah pohlou hel diu ahibouve,’’ ati ding, apho ding ahi.
11 Sillä katso, Herra antaa käskyn, ja hän lyö suuren talon kappaleiksi ja pienen talon pirstaleiksi.
Ajeh chu vetan, in loupitah tah hojong ahalsi sia kisugep ding, chuleh in neocha cha hojong kivo goisoh hel ding ahiuve,’’ tin Pakaiyin thupeh anei tai.
12 Juoksevatko hevoset kallionseinää, kynnetäänkö sitä härjillä? Sillä te muutatte oikeuden myrkyksi ja vanhurskauden hedelmän koiruohoksi,
Songpi chunga khu sakolte chomle le thei mong’a, hiche lah chu bongchal in loukaina-a akaithei mong ding ham? Hitobang chun, nanghon ngolhoi tah in, thu adih’a kitan chu thina gu-twi na sosah uvin, chuleh adihtah’a hung ga doh twitah chu nehmohel khacheh-chuh na sodoh gam tauvin ahi.
13 te, jotka iloitsette Loodabarista ja jotka sanotte: "Emmekö omalla voimallamme valloittaneet Karnaimia?"
Chuleh nanghon Lo-debar chunga nagaljonau chu nakithang-at piuvin, kiletsahtah in, eihon eiho thahat’a karnaim chu ilah’u hilou ham? na kitiuve.
14 Sillä katso, minä nostatan teitä vastaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Jumala Sebaot, kansan, joka on ahdistava teitä siitä asti, mistä mennään Hamatiin, hamaan Pajupuroon saakka.
“Vo Israel mite, nangho douding melma namkhat katildoh ding ahi,’’ tin Pakai van Pathen chun aseiye. ‘’Amahon nangho nagamsung uva nasuh genthei diu, sahlam’a Leb-hamath apat noilam’a Arabah phaicham geija nasuh genthei diu ahi,’’ati.
