Teot 26
1 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi". Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:
Ri Agripa xubꞌij che ri Pablo: Kuyaꞌo katchꞌawik, katoꞌ awibꞌ. Ri Pablo kꞌut xumajij chꞌawem, xubꞌan jun kꞌutbꞌal rukꞌ ri uqꞌabꞌ rech man kechꞌaw ta na ri winaq, xubꞌij:
2 "Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun sinun edessäsi tänä päivänä saan puolustautua kaikesta siitä, mistä juutalaiset minua syyttävät,
Nim taqanel Agripa, sibꞌalaj kakiꞌkot wanimaꞌ lal katow la ri nutzij tobꞌal wibꞌ che ri jastaq ri kinkitzujuj wi ri kꞌamal taq kibꞌe ri winaq aꞌj Israel.
3 olletikin, koska sinä tarkkaan tunnet kaikki juutalaisten tavat ja riitakysymykset. Sentähden pyydän sinua kärsivällisesti minua kuulemaan.
Wetaꞌm chi lal qas etaꞌm la ri naqꞌatajibꞌal xuqujeꞌ ri qas ubꞌanik ri jastaq ri kakichꞌoꞌjij rij ri winaq aꞌj Israel. Kamik kꞌut kinta jun toqꞌobꞌ kintatabꞌej la. Ri ukꞌaslemal kan ri Pablo nabꞌe.
4 Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäni nuoruudestani asti, koska alusta alkaen olen elänyt kansani keskuudessa ja Jerusalemissa.
Are in nitzꞌ akꞌal, xya kꞌutuꞌn chwe chkixoꞌl ri nuwinaq, xuqujeꞌ pa ri tinimit Jerusalén, ketaꞌm ri e kꞌamal taq bꞌe ke ri winaq aꞌj Israel.
5 He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen todistaa, että minä meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.
Aꞌreꞌ ketaꞌm we kakaj kakibꞌij, nabꞌe in kachiꞌl kan ri fariseos, ri wokaj ri sibꞌalaj tzꞌaqat kakibꞌan che ri jastaq pa ri naqꞌatajibꞌal rech kan nabꞌe.
6 Ja nyt minä seison oikeuden edessä sentähden, että panen toivoni siihen lupaukseen, jonka Jumala on meidän isillemme antanut
Kamik kꞌut kaqꞌat tzij pa nuwiꞌ rumal chi kuꞌl na kꞌuꞌx che ri uchiꞌm loq ri Dios chike ri qamam ojer.
7 ja jonka meidän kaksitoista sukukuntaamme, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat heille toteutuvan; tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset minua syyttävät.
Are waꞌ rumal keqꞌijilaꞌn che ri Dios chi paqꞌij chi chaqꞌabꞌ ri kabꞌlajuj puq winaq rech Israel, kuꞌl kikꞌuꞌx che ri kuꞌl wi na kꞌuꞌx in. Pune jeriꞌ, Nimalaj Taqanel, aꞌreꞌ kinkitzujuj rumal waꞌ we kꞌulibꞌal na kꞌuꞌx.
8 Miksi on teistä uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?
¿Jas che man kikoj taj chi ri Dios kuꞌkꞌastajisaj ri kaminaqibꞌ?
9 Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan,
Pa nukꞌuꞌx in nabꞌe, chi are in taqchiꞌtal chuqꞌatexik ri ubꞌiꞌ ri Jesús aj Nazaret.
10 ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta.
Qas tzij kinbꞌij, qas kꞌyaqal riꞌ ri xinbꞌan pa Jerusalén. Ri e kinimaꞌqil ri e chꞌawenelabꞌ cho ri Dios xkiya bꞌe chwe xeꞌntaq bꞌik e kꞌi kojonelabꞌ pa cheꞌ. Are tajin kekamisaxik in xinbꞌij chi taqalik kekamik.
11 Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.
Kꞌi mul xinbꞌano chi kaqꞌat tzij pa kiwiꞌ pa ri Sinagoga rech kaketzelaj uwach ri Jesús. Sibꞌalaj woyawal chike rumal riꞌ xeꞌntereneꞌj pa taq juleꞌ taq tinimit chik.
12 Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella,
Jun qꞌijal inbꞌenaq pa ri tinimit Damasco, keꞌnbꞌana ri jun chak, xkibꞌij bꞌik chwe ri qꞌatal tzij xuqujeꞌ ri kinimaꞌqil ri e chꞌawenelabꞌ cho ri Dios pa kiwiꞌ ri winaq.
13 näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä,
Nim Taqanel, qas pa ri unikꞌajil qꞌij, xpe jun tunanik pa ri kꞌaj, are kꞌo na cho ri utunal ri qꞌij, xinutunaj in xuqujeꞌ ri e wachiꞌl.
14 ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'
Qonojel xujtzaq pa ri ulew, kꞌa te riꞌ xinta jun chꞌabꞌal pa ri tzijobꞌal hebreo, xubꞌij: “Saulo, Saulo ¿jas che kabꞌan kꞌax chwe? Xaq at kabꞌan kꞌax chibꞌil awibꞌ.”
15 Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
Ri in xinbꞌij: “¿Jachin ri lal, Tat?” Ri Ajawxel xubꞌij: “In riꞌ ri Jesús ri tajin kabꞌan kꞌax chwe.”
16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
Chanim chatwaꞌjiloq, xinkꞌut wibꞌ chawach rech katuxik wajchak xuqujeꞌ qꞌalajisal rech ri awilom xuqujeꞌ ri kinkꞌut na chawach.
17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
Katintoꞌ na pa kiqꞌabꞌ ri awinaqil, xuqujeꞌ pa kiqꞌabꞌ ri man aꞌj Israel taj. Qas tzij, katintaq na bꞌik kukꞌ ri winaq ri man aꞌj Israel taj,
18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
rech kajaqataj ri kibꞌoqꞌoch, rech keꞌl la pa ri qꞌequꞌmal keqꞌax pa ri tunal, xuqujeꞌ keꞌl loq xeꞌ raqan uqꞌabꞌ ri itzel keqꞌax puꞌqꞌabꞌ ri Dios. Kakikꞌamawaꞌj kꞌu na ri kuybꞌal kimak xuqujeꞌ kayaꞌtaj na kꞌokꞌibꞌal chikixoꞌl ri utinimit ri Dios, rumal ri kikojobꞌal chwe.
19 Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,
Rumal waꞌ Nim taqanel Agripa, xinnimaj ri kꞌutuꞌn rech chikajil.
20 vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Nabꞌe xintzijoj chike ri winaq aꞌj Damasco, kꞌa te riꞌ pa Jerusalén, pa Judea xuqujeꞌ chike konojel ri winaq ri man aꞌj Israel taj, kakikꞌex kikꞌuꞌx che ri kimak, ketzalij rukꞌ ri Dios, xuqujeꞌ kakibꞌan ri utz laj taq jastaq rech kakikꞌutu chi xekꞌextajik.
21 Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut.
Rumal waꞌ nikꞌaj winaq aꞌj Israel xinkichap pa ri Templo, are xkaj xinkikamisaj.
22 Mutta Jumalan avulla, jota olen saanut tähän päivään asti, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille, enkä puhu mitään muuta, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,
Ri Dios kꞌut inuchajim kꞌa kamik rech kinqꞌalajisaj chike konojel ri winaq kachapleꞌtaj kukꞌ ri nitzꞌ keqeleꞌn kopan kukꞌ ri nimaꞌq keqeleꞌn. Man kꞌo ta jun jastaq kinkꞌutu ri mat xkitzijoj loq ri e qꞌalajisal taq rech ri utzij ri Dios xuqujeꞌ ri Moisés.
23 että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille."
Aꞌreꞌ xkitzijoj loq chi ri Mesías kuriq na kꞌax, xuqujeꞌ areꞌ nabꞌe kakꞌastaj na chikiwach konojel ri kaminaqibꞌ xaq jeriꞌ kutzijoj na ri utunal ri Dios junam chike ri winaq aꞌj Israel xuqujeꞌ ri winaq ri man aꞌj Israel taj.
24 Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".
Xaq kꞌa te ri Festo xuraq uchiꞌ xubꞌij: ¡Xa at kon Pablo, ri nimalaj etaꞌmanik at ukonarisam!
25 Mutta Paavali sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja toimen sanoja.
Ri Pablo xutzalij uwach, xubꞌij: Man xa taj in kon, nimalaj reqeleꞌn Festo. Are tajin kinbꞌij ri tunal ri sibꞌalaj kꞌo kutayij.
26 Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.
Ri Nim taqanel Agripa retaꞌm waꞌ we jastaq riꞌ, rumal laꞌ man kinxiꞌj ta wibꞌ che ri kinbꞌij, man xkꞌulmataj ta we jastaq riꞌ chaꞌwal.
27 Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Minä tiedän, että uskot."
Taqanel Agripa ¿la kakoj lal ri xkibꞌij ri e qꞌalajisal taq utzij ri Dios? Wetaꞌm in chi kekoj la.
28 Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi".
Ri Agripa xuqꞌatej ri utzij ri Pablo, xubꞌij: ¿Teꞌq pa akꞌuꞌx aninaq kinamenkꞌetij rech kinkojonik?
29 Mutta Paavali sanoi: "Toivoisin Jumalalta, että, olipa vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki te, jotka minua tänään kuulette, tulisitte semmoisiksi, kuin minä olen, näitä kahleita lukuunottamatta".
Ri Pablo xubꞌij: We kꞌu aninaq o kꞌamaꞌtam, kinta che ri Dios pa ri nuchꞌawem chi ri lal xuqujeꞌ konojel ri e kꞌo pa we kꞌolibꞌal riꞌ kuꞌx na jetaq ri in, xwi chi man e yuttal taj.
30 Niin kuningas nousi ja maaherra ja Bernike sekä ne, jotka istuivat heidän kanssansa.
Xewaꞌjil kꞌu ri taqanel, ri qꞌatal tzij, ri Berenice xuqujeꞌ konojel ri winaq xel loq.
31 Ja mennessään he puhuivat keskenänsä sanoen: "Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet".
Are tajin keꞌl loq xkichomaj: Waꞌ we achi riꞌ maj mak ubꞌanom ri taqal che kakamik o keꞌ pa cheꞌ.
32 Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää irti, jos hän ei olisi vedonnut keisariin".
Ri Agripa xubꞌij che ri Festo: Wine utz katzoqopixik wet mat xutoqꞌij kaqꞌat tzij puꞌwiꞌ rumal ri César.
