< Teot 22 >

1 "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa, mitä minä nyt teille puolustuksekseni puhun".
Loqꞌalaj taq qachalal, ix ix kꞌamal taq qabꞌe, chitampe ri kinbꞌij chiꞌwe.
2 Kun he kuulivat hänen puhuvan heille hebreankielellä, syntyi vielä suurempi hiljaisuus. Ja hän sanoi:
Are xkita ri winaq chi ri Pablo xuꞌchꞌabꞌej pa ri tzijobꞌal hebreo, xaq jun xekꞌojiꞌ wi, xkitatabꞌej ri kubꞌij:
3 "Minä olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa ja Gamalielin jalkojen juuressa opetettu tarkkaan noudattamaan isien lakia; ja minä kiivailin Jumalan puolesta, niinkuin te kaikki tänä päivänä kiivailette.
Ri in in iwinaqil, in aj Israel. Xinalax pa ri tinimit Tarso, tinimit rech Cilicia. Waral kꞌut pa Jerusalén xinkꞌiy wi. Qas utz nutijoxik xbꞌanik puꞌwiꞌ ri taqanik ke ri qamam ojer rumal ri nim achi Gamaliel amaqꞌel xintij nuchuqꞌabꞌ chupatanixik ri Dios, jetaq ri kibꞌan ix iwonojel kamik.
4 Ja minä vainosin tätä tietä aina kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankeuteen sekä miehiä että naisia,
Nabꞌe kanoq in xinbꞌan kꞌax chike konojel ri e kojoninaq che ri Jesús, xwaj xeꞌnkamisaj. Xeꞌnchap bꞌik achyabꞌ, ixoqibꞌ, xeꞌnkoj pa cheꞌ.
5 niinkuin myös ylimmäinen pappi voi minusta todistaa, ja kaikki vanhimmat. Minä sain heiltä myös kirjeitä veljille Damaskoon, ja minä matkustin sinne tuodakseni nekin, jotka siellä olivat, sidottuina Jerusalemiin rangaistaviksi.
Ri kinimal chꞌawenelabꞌ cho ri Dios pa kiwiꞌ ri winaq xuqujeꞌ konojel ri kinimaꞌqil ri winaq kekwinik kakiqꞌalajisaj chi qas tzij ri kinbꞌij. Rumal cher aꞌreꞌ xkiya bꞌik jujun wuj chwe. Xaq jeriꞌ xineꞌ pa ri tinimit Damasco xubꞌentzukuj ri kojonelabꞌ rech keꞌnchapo, keꞌnkꞌam loq waral pa Jerusalén, chukꞌajisaxik kiwach.
6 Niin tapahtui, kun minä matkalla ollessani lähestyin Damaskoa, että keskipäivän aikaan yhtäkkiä taivaasta leimahti suuri valo minun ympärilläni;
Bꞌenam kꞌu we pa ri bꞌe, opanem kinbꞌan pa ri tinimit Damasco, qas pa ri nikꞌaj qꞌij, xaq kꞌa teꞌ xtunan jun nimalaj tunal chwij ri xpe chikaj.
7 ja minä kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan minulle: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua?'
Xintzaq puꞌlew, kꞌa te riꞌ xinta jun chꞌabꞌal xpe chikaj xubꞌij chwe: Saulo, Saulo, ¿jas che kabꞌan we nimalaj kꞌax riꞌ chwe?
8 Niin minä vastasin: 'Kuka olet, herra?' Ja hän sanoi minulle: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat'.
“¿Jachin ri lal, Tat?” xincha che. Xubꞌij chwe: In riꞌ ri Jesús aj Nazaret. Ri tajin kabꞌan kꞌax chwe.
9 Ja minun seuralaiseni näkivät kyllä valon, mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui.
Ri e kꞌo wukꞌ xkil ri tunal, sibꞌalaj kꞌu xkixiꞌj kibꞌ. Man xkita ta kꞌu ri uchꞌabꞌal ri tajin kachꞌaw wukꞌ.
10 Ja minä sanoin: 'Herra, mitä minun pitää tekemän?' Herra sanoi minulle: 'Nouse ja mene Damaskoon, niin siellä sinulle sanotaan kaikki, mikä sinulle on tehtäväksi asetettu'.
Ri in kꞌut xinbꞌij: Tat, ¿jas kaj la kinbꞌano? Xubꞌij kꞌu ri Ajawxel Jesús chwe: Chatwaꞌjiloq, chataqej ri abꞌe ri ke pa ri tinimit Damasco. Chilaꞌ kꞌut kabꞌix wi na chawe jas ri rajawaxik kabꞌano.
11 Ja kun minä sen valon kirkkaudesta tulin näkemättömäksi, taluttivat seuralaiseni minua kädestä, ja niin minä tulin Damaskoon.
Man xinkwin ta chi kꞌut xinkaꞌyik rumal ri tunal, ri sibꞌalaj kajuluwik. Rumal riꞌ xa xintzuyex bꞌik che ri nuqꞌabꞌ kumal ri wachiꞌl, xinkikꞌam bꞌik pa ri tinimit Damasco.
12 Ja eräs mies, hurskas lain mukaan, nimeltä Ananias, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää,
Kꞌo kꞌu jun achi chilaꞌ, ubꞌiꞌ Ananías. Kojoninaq che ri Dios, kunimaj ri utaqanik ri Moisés. Konojel ri winaq aꞌj Israel ri e kꞌo chilaꞌ pa Damasco kakibꞌij chi sibꞌalaj utz we achi riꞌ.
13 tuli minun tyköni, astui eteeni ja sanoi minulle: 'Saul, veljeni, saa näkösi jälleen'. Ja sillä hetkellä minä sain näköni ja katsoin häneen.
We achi riꞌ xopan che nuchꞌabꞌexik, xubꞌij kꞌu chwe: “Wachalal Saulo, chatkaꞌy chi junmul.” Aninaq kꞌut xutzir ri nubꞌoqꞌoch, xinkwinik xinkaꞌyik, xinwil ri achi.
14 Niin hän sanoi: 'Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa ja näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen;
Xubꞌij kꞌu chwe: “At chaꞌtal rumal ri qaDios, ri kiDios ri qamam, rech kawetaꞌmaj jas ri urayinik, xuqujeꞌ rech katuxik patanil rech ri Dios, xuqujeꞌ rech kata ri chꞌabꞌal.
15 sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut.
Katok kꞌu na che qꞌalajisal rech ri Dios chkiwach ri winaq, katzijoj na ronojel ri atom xuqujeꞌ awilom.
16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Jas kꞌu awayeꞌm, chatwaꞌjiloq, chabꞌana aqasanaꞌ jeqel akꞌuꞌx chrij ri Ajawxel Jesús, chata toqꞌobꞌ che rech kasach taj ri amak, kachꞌajchꞌojir kꞌu ri awanimaꞌ.”
17 Kun olin palannut Jerusalemiin, tapahtui minun rukoillessani pyhäkössä, että minä jouduin hurmoksiin
Ri Pablo xubꞌij: Are xintzalij loq pa we tinimit Jerusalén, xineꞌ kꞌu pa ri Templo. Tajin kinbꞌan chꞌawem chilaꞌ.
18 ja näin hänet. Ja hän sanoi minulle: 'Riennä ja lähde pian pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan sinun todistustasi minusta'.
Pa jun kꞌutbꞌal kꞌut xinwil ri Ajawxel Jesús, xubꞌij chwe: “Chakowij, chatel bꞌik chanim waral pa Jerusalén, rumal chi ri winaq ri e kꞌo waral man kakikoj ta ri nutzij ri kabꞌij chike.”
19 Ja minä sanoin: 'Herra, he tietävät itse, että minä panin vankeuteen ja ruoskitin jokaisessa synagoogassa niitä, jotka uskoivat sinuun.
Ri in kꞌut xinbꞌij che: “Ajawxel, aꞌreꞌ ketaꞌm chi nabꞌe kanoq xineꞌ pa taq ri Sinagoga. Xeꞌnchap konojel ri kekojon che la, xeꞌnkoj pa cheꞌ, xuqujeꞌ xeꞌnchꞌayo.
20 Ja kun Stefanuksen, sinun todistajasi, veri vuodatettiin, olin minäkin läsnä, hyväksyin sen ja vartioin hänen surmaajainsa vaatteita.'
Are tajin kakikamisaj ri Esteban ri patanil e la, ri kaqꞌalajisan tzij la, ri in in kꞌo kukꞌ. Sibꞌalaj utz kꞌut xinwilo xkamisaxik, in xinchajin ri katzꞌyaq ri tajin kekamisanik.”
21 Ja hän sanoi minulle: 'Mene, sillä minä lähetän sinut kauas pakanain tykö'."
Ri Ajawxel Jesús xubꞌij chwe: “Jat, rumal cher rajawaxik katintaq bꞌik naj kukꞌ ri nikꞌaj winaq chik ri man aꞌj Israel taj.”
22 Tähän sanaan asti he kuuntelivat häntä; mutta silloin he korottivat äänensä ja sanoivat: "Pois maan päältä tuommoinen! Sillä ei hän saa elää."
Are xubꞌij ri Pablo chike ri winaq aꞌj Israel, chi keꞌ kukꞌ ri winaq ri man aꞌj Israel taj, xkichap uraqik kichiꞌ, xkibꞌij: ¡Kamisax we achi riꞌ! ¡Man yaꞌtal ta che kakꞌasiꞌk!
23 Ja kun he huusivat ja heittelivät vaatteitaan ja viskoivat tomua ilmaan,
Xkichapleꞌj uraqik kichiꞌ, xkiroqij ri katzꞌyaq pa ri ulew, xkijopij ulew chikaj.
24 käski päällikkö viedä hänet kasarmiin, ja saadakseen tietää, mistä syystä he niin hänelle huusivat, hän määräsi hänet ruoskimalla tutkittavaksi.
Ri achi ri kataqan pa kiwiꞌ ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit xuya taqanik rech kokisax ri Pablo pa ri ja ri e kꞌo wi ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit, xuqujeꞌ xuya taqanik rech karapuxik, kꞌa te riꞌ kakꞌot uchiꞌ rech kubꞌij jas rumal ri winaq kakiraq kichiꞌ chrij.
25 Mutta kun he olivat oikaisseet hänet ruoskittavaksi, sanoi Paavali siinä seisovalle sadanpäämiehelle: "Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?"
Are kꞌu yuttal chik rech kakichꞌayo, ri Pablo xubꞌij che ri kinimal ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit ri takꞌal chilaꞌ chuchajixik: ¿La yaꞌtal chiꞌwe kichꞌay jun winaq rech ri tinimit Roma, la man nabꞌe kaqꞌat tzij puꞌwiꞌ?
26 Kun sadanpäämies sen kuuli, meni hän päällikölle ilmoittamaan ja sanoi: "Mitä aiot tehdä? Tämä mies on Rooman kansalainen."
Are xuta ri ajchꞌoꞌj chajil tinimit ri xubꞌij ri Pablo, xuꞌbꞌij che ri achi ri kataqan pa kiwiꞌ ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit: ¿Jas ri tajin kabꞌan che we achi riꞌ? Areꞌ jun winaq rech ri tinimit Roma.
27 Niin päällikkö meni Paavalin luo ja sanoi hänelle: "Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?" Hän vastasi: "Olen".
Ri achi ri kataqan pa kiwiꞌ ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit xeꞌ rukꞌ ri Pablo, xuta che: ¿La qas tzij chi at aj Roma? Ri Pablo xubꞌij: Jeꞌ, qas tzij.
28 Niin päällikkö sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden". Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti".
Ri ajchꞌoꞌj chajil tinimit xubꞌij che ri Pablo: Ri in xintoj nimalaj pwaq rech xya nuwuj rumal ri tinimit Roma. Ri Pablo xubꞌij: Ri in, in aj Roma pa nukꞌojiꞌkal.
29 Silloin ne, joiden piti häntä tutkia, lähtivät heti hänen luotaan. Ja myös päällikkö peljästyi saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, kun oli sidottanut hänet.
Ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit man xkichꞌay ta chi ri Pablo. Are kꞌu ri achi ri kataqan pa kiwiꞌ ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit, are xretaꞌmaj chi ri Pablo aj Roma, sibꞌalaj xuxiꞌj ribꞌ rumal cher xujatꞌij rukꞌ chꞌichꞌ jatꞌibꞌal.
30 Mutta seuraavana päivänä, koska hän tahtoi saada varman tiedon, mistä juutalaiset häntä syyttivät, päästi hän hänet siteistä ja käski ylipappien ja koko neuvoston kokoontua, vei Paavalin alas ja asetti hänet heidän eteensä.
Ri achi ri kataqan pa kiwiꞌ ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit xraj xretaꞌmaj jas ri qas umak ri Pablo, ri tajin kakibꞌij ri winaq aꞌj Israel che. Xaq jeriꞌ chukabꞌ qꞌij xresaj ri chꞌichꞌ ximbꞌal che ri Pablo, kꞌa te riꞌ xtaqan che ki mulixik ri kinimaꞌqil ri chꞌawenelabꞌ cho ri Dios pa kiwiꞌ ri winaq aꞌj Israel xuqujeꞌ konojel ri kinimaꞌqil ri winaq. Xresaj kꞌu loq ri Pablo, xutakꞌabꞌa chkiwach.

< Teot 22 >